Predators

Tuossa torstaina tuli sitten katsottua Predators. Pääsin noin 20 minuuttia ennen näytöstä töistä, joten vain nopea työpaidan vaihto omaani ja vaihduin yhdeksi asiakkaaksi. Pistin muuten merkille, että olin ainoa naispuolinen henkilö salissa (??). Jokatapauksessa taustatyönä olin katsonut elokuvat predator (miksei arska puhukkaan niinkuin conan o'brien on antanut ymmärtää :< ) ja predator 2. Eivät nyt olleet kummoisia kumpikaan, mutta enpä paljon odottanutkaan. Ykkönen kyllä huomattavasti kakkosta parempi. Ihan ensimmäisen kerran törmäsin predatoriin elokuvassa Alien vs Predator ja alienhan oli jo vanha tuttavuus ja muistan miettineeni, että mikä ihme toi predator on kun koskaan kuullutkaan. Alienin olisi pitänyt murskata predator pieniksi palasiksi...no makunsa kullakin.


Tämä uusin predator pläjäys ei siis ole yritys tehdä mitään uusinta versiota aiemmista, vaan aivan uudenlainen versio, jonka takana on visionääri Robert Rodriquez. Toisillensa ennalta tuntematon joukko eliittipalkkasotureita pudotetaan viidakkomaisemiin ja kuten heille myöhemmin selviää, täysin eri planeetalle. Tämä planeetta onkin predatorien oma leikkikenttä omien predator henkisten "koirien" kera. Siinä sitten yritetään taas pysyä hengissä. Erikoisin näyttelijä valinta on Adrien Brody, jonka ei hintelän olemuksensa kanssa uskoisi taipuvan kylmän ja ronskin palkkasoturin roolin, mutta oli kyllä positiivinen yllätys nähdä hänen suoriutuvan tästä roolista ihan kiitettävästi (oli vähän lihastakin kasvattanut roolia varten).


Kunniamaininnan annan Laurence Fishburne:lle (ehkä tunnetuin roolistaan Matrixin Morpheuksena), joka näyttelee tyylillä mielenvikaista Nolandia. Tavallisten predatorien lisäksi elokuvassa esiintyy mustia "superpredatoreja", jotka ovat vielä tavallisia isompia ja vahvempia. Niillä on tummempi iho, musta naamio sekä haarniska. Kypärä on myös hieman erilainen. Molemmilla kyky muuttua melkein näkymättömäksi aiempien elokuvien tavoin sekä löytyy kaikkea mahdollista infrapunanäöstä röntgenkatseeseen. Lisäksi perin hurmaavana harrastuksena ihmisten selkärankojen ja pääkallojen keräily.

Elokuva onnistuu pitämään jännitystä yllä, vaikka on joissakin kohdissa hyvinkin ennalta-arvattava. Musiikki saa plussan sekä erikoinen taskulamppuefekti eli kun adrien brody "sohii valollansa yleisöön". Mieleenpainuvin kohtaus oli omalla kohdalla ehdottomasti Hanzon ja predatorin kaksinkamppailu. Vaikka omaan hyllyyn en ehkä dvd:nä ostaisi, luokittelisin tämän leimalla ihan kelpo pätkä, jos kaipaa kesäiltaan lisä jännitystä ja toimintaa.


Trailerin näet täältä