22. syyskuuta 2012

Hobittipäivitys 10 - Hyvää Hobitti-päiväää!

Tänään 22.9 juhlitaan kansainvälistä Hobitti-päivää, johon huipentuu Tolkien-viikko. Lisäksi tämä kyseinen päivä 22.9 on myös Frodo ja Bilbo Reppulin syntymäpäivä kirjassa Hobitti-Sinne ja takaisin. Eilen tuli kuluneeksi 75 vuotta Tolkienin kyseisen opuksen julkaisemisesta, joten juhlan aihetta on todellakin. Tätä kunnioittaakseen arvoisa Peter Jackson julkaisi toisen version vuoden odotetuimman elokuvan trailerista. 






Juhlistaako kukaan muu Hobitti-päivää?

19. syyskuuta 2012

Moonrise Kingdom


Ohjaaja: Wes Anderson
Musiikki: Alexandre Desplat
Pääosissa: Jared Gilman, Kara Hayward, Bruce Willis, Edward Norton, Bill Murray, Frances McDormand, Tilda Swinton, Jason Schwartzman, Harvey Keitel & Bob Balaban
Kesto: 1h 34min
Ikäraja: 12

Moonrise Kingdomin tapahtumat sijoittuvat New Englannin rannikon lähellä olevalle saarelle ja vuoteen 1965. Elokuva kertoo kahden 12-vuotiaan väärinymmärretyn lapsen rakkaudesta ja heidän yhdessä suunnittelemastaan pakomatkasta. Toinen heistä on Sam Shakusky (Jared Gilman), joka jättää taakseen Randy Wardin (Edward Norton) johtaman partioleirin, jossa hän on muutoinkin epäsuosiossa muiden poikien joukossa. Suzy Bishop (Kara Hayward) ei tunne olevansa rakastettu lapsi ja karkaa mielihyvin kotoaan 3 pikkuveljen sekä asianajaja vanhempien (Bill Murray & Frances McDormand) luota. Nuori pari saa tempauksellaan peräänsä joukon aikuisia aina saaren poliisista (Bruce Willis) sosiaaliviraston edustajaan (Tilda Swinton).


Ohjaaja Wes Andersonin tuotannosta itselleni entuudestaan tuttu on vain animaatio Fantastic Mr. Fox, mutta jo tämän pohjalta osasin odottaa elokuvalta jo jotain. Moonrise Kingdomia olen odottanut siitä asti, kun näin sen trailerin ja mainitsinkin myös siitä Odotuksen arvoisia 2012 - jutussa. En vain uskonut, että kuva rantautuisi tänne asti ja ohjelmistoonkin sen tiedettiin tulevan vasta vajaa viikkoa ennen ensi-iltaa. Onnekseni ehdin katsastaa kyseisen kuvan, sillä siinä oli rutkasti sellaista, mistä pidän. 

Moonrise Kingdom on mielestäni hieman vaikea kuvailla. Äkkiseltään en keksi samantyyppistä elokuvaa vertailukohteeksi (ellei Wes Andersonin muut elokuvat?), mutta jonkinlainen hieman naivistinen, kiero ja taiteellinen elokuva Moonrise Kingdom on. Elokuvan maailma on ensi vilkaisulta realistinen, mutta sitä se ei aivan ole. Värimaailma kylpee lämpimissä värisävyissä, kameran liikkeet ja siirtymät saavat toisinaan virneen naamalle ja aina silloin tällöin eräs punatakkinen heppu selostaa asioita katsojalle tai joku muu katsoo suoraan kameraan. 


Pääosien esittäjät tekevät nuoreen ikäänsä nähden mahtavaa jälkeä, sillä mistään perussöpöilystä ei ole kyse. Kuulemma Suzy Bishop:ia esittävä Kara Hayward ei ole muutenkaan tavallisilla älynlahjoilla siunattu, sillä tyttö oli jo 9-vuotiaana Mensan jäsen. Sivuosiin aikuisiksi on sijoitettu tunnettuja ja karismaa sitäkin enemmän huhkuvia näyttelijöitä: Bruce Willis saaren poliisina, Edward Norton symppiksenä ja hilpeänä partionjohtajana, Bill Murray ja Frances McDormand Suzyn vanhempina, Tilda Swinton sosiaaliviraston kylmänä edustajana sekä Harvey Keitel lyhyessä esiintymisessään. 


Jos halajat nähdä peruskaurasta varmasti poikkeavan elokuvan, eikä sana "taiteellinen" kuulostaa kuin luoksensa kutsuvalta, niin tämä on sinua varten. Itse tykkäsin kovasti!

HUOM. Studio123:ssa enää torstaina 20.9 klo 18.30 esityksessä, sitten poistuu jo ohjelmistosta!
 

 PS. Tää biisi elokuvasta on niin ihana!

17. syyskuuta 2012

Ensimmäisestä lehvakokemuksesta Kinossa

Viime viikonloppuna oli pakko päästä katsastamaan Kino123:sta ihan kunnolla ja samalla mulkaista koko Veturia uudemman kerran. Harmistukseksi Kino1:stä ei ollut löytynyt tilanteeseen natsaavaa kuvaa katsottavaksi, vaan "tyydyttiin" Kino2:n tarjontaan kohteena Lorax. Itse olin porukasta ainoa, joka oli kyseisen kuvatuksen nähnyt jo studiolla joskus sen viimeisillä viikoilla 3D:nä Miran kanssa. Tämä versio oli virkistävästi 2D ja vieläkin virkistävämmin hinnaltaan 2e osana avajaisviikon kampanjaa eli Kino1:ssä, Kino2:ssa ja Kino3:ssa aina klo 13, 14 ja 15 leffat 1e, 2e ja 3e. Eli esimerkiksi ykkösessä kello yhdeltä leffa yhden euron. 

Lippuja oltiin hakemassa jo tuntia ennen, mutta mielettömistä jonoista pääteltiin, että niin siellähän alkaa juuri ykkösen euron kuva, joten kierrellään se kymmenen minuuttia ja palataan astialle. Lippujen onnistuneen haltuunoton jälkeen (onpa ne pieniä verrattuna studion lappusiin!) lähtiin kiertämään kunnolla Veturia. Kinoon palattiin n. 10 minuuttia ennen näytöksen alkua jonottamaan evästyksiä leffaan (olisi voinut aavistuksen aikaisemmin jo palata). Kinosta löytyy sama perusvalikoima kuin studiolla, mutta lisäksi Kino Cafen yhteydestä saa ties mitä leivonnaisia ja leipiä, on tämä karkkivuori, löytyy jäätelöitä sekä käytävällä, jonka varrella salit ovat, on vielä limsa- ja herkkuautomaatit. Itselleni silmiinpistävin ero oli kuitenkin poppareissa, jotka ovat siis aivan yhtä maukkaita kuin studiollakin, mutta kokojen valikoima on eri! Studiolla on pieni ja keskikokoinen pönikkä eli iso, mutta Kinossa on lisäksi vaihtoehtona SUURI.

Saliin meno vaiheessa huomasi sitten eritoten, että olisi pitänyt saapua aikaisemmin, oli nimittäin jo tupa lähes täynnä. Saatiin sentäs eturivistä vierekkäiset paikat. Kinossa ehdotonta luksusta on penkit ja se tilan määrä! Penkki on reilun kokoinen eikä käsinojia tarvitse jakaa kenenkään kanssa ja lisäksi vielä se juomateline. On selkeästi oma penkki eikä vain osa penkkiriviä. Show:n alettua pyöriä oli sitten aika ihailla kuvaa, joka kankaan muodon takia, tuntui ympäröivän katsojaa. Ja jumankekka, vaikka oli vain animaatiomainoksia, niin sai sitä bassojyskettäkin. Kyllä meni kylmät väreet, kun oli niin hienon näköistä ja kuuloista. Yleisesti ottaen yleisö tosin oli vilkkaampaa tietysti, koska kyseessä lasten kuva ja vielä täysi sellainen, mutta onneksi pystyi kuvaan keskittymäänkin. 

Myöhemmin samana päivänä palattiin sitten kotoisaan Studioon katsomaan Moonrise Kingdomia. Kolmossalin kangas näytti massiivisen Kinon jälkeen toooosi pieneltä, mutta nopeasti siihenkin taas tottui ja vaikkei ollut enää mitään juomatelineitä tai hienouksia, oli siinä tutussa ympäristössä niin tervetullut olo ettei paremmasta väliä.

10. syyskuuta 2012

Kurkistus Kinoon

Tänään pääsin hieman kuikuilemaan ensimmäistä kertaa tuota Studion tulevaa "pikkusiskoa" eli Kino123:sta, jonka avajaiset ovat jo nurkan takana. Kyllä siinä sai jo aulassa/kahvilassa räpytellä silmiään, mutta suukin loksahti auki kun kuljettiin Kino 1:een, joka on siis sisarsaliaan eli kotoisaa studio1:stä noin tuplasti suurempi ja ainakin uutuuden hienoudessa sekä juomapidekkeissään ehdoton voittaja. Kinosta ei konehuoneita löydy, vaan pikemminkin konehalli tai käytävä. Myös Kino 2 näyttää kutsuvalta, vaikka ei niin mahtipontinen olekaan. On se jännää nähdä miten Kino 123 lähtee porskuttamaan ja aivan varmasti haluan itsekin nähdä, miltä kuva sen kankaalla näyttää ja miten basso jytää erityisesti siinä Kino 1:ssä. 

Tässä muutamat kuvatukset paikalta:

Kino 1! Kuva ei kerro koosta yhtään mitään, tila on VALTAVA

Juomapidikkeet paikallaan


Tälle käytävälle tulee kaikkea jännää

Karkkien ystävien aarreaitta on jo täytetty!

Tyttöjen vessa

Poikien vessa

Loppuun vielä katkaistaan huhuilta lopullisesti siivet: Studio 123 jatkaa toimintaansa aivan samalla tavalla kuin ennenkin ja hymyillen otamme vastaan ihmiset, jotka muistaa tuota vanhempaa sisarta :)

Kino123 nettisivut
Kino123 blogi

4. syyskuuta 2012

Brave - Urhea


Ohjaaja: Mark Andrews & Brenda Chapman
Musiikki: Patrick Doyle
Pääosissa: Heljä Heikkinen, Jarmo Mäkinen, Satu Silvo, Maija-Liisa Peuhu, Jouko Klementtilä, Sasu Moilanen, Aku Laitinen & Eija Vilpas
Kesto: 1h 35min
Ikäraja: 7

Brave eli Urhea on Pixarin ensimmäinen animaatio, jonka pääosassa on naispuoleinen hahmo. Tämä pieni sankaritar on DunBroch klaanin Kuninkaan punakutrinen tytär Merida, jota kiinnostaa prinsessoinnin sijaan muut harrastukset kuten jousiammunta. Meridan äiti kuningatar Elinor on sitä mieltä, että kuninkaan tyttären tulevaisuuden määrittää ikivanhat perinteet, jossa kolmen muun klaanin päälliköiden vanhimmat pojat kamppailevat DunBrochin prinsessan kädestä. Meridaa itseään ei avioliitto kiinnosta pisaraakaan ja hän tekee kyllä kantansa erittäin selväksi. Kuningas Fergus taas yrittää olla kahden tulen välissä sovittelvana isäukkona ja aviomiehenä. Merida ottaa elämänsä ohjat omiin käsiinsä hankkimalla noidalta loitsun, joka muuttaa hänen kohtalonsa. Merida ei tule kuitenkaan etukäteen ajatelleeksi valintansa seurauksia.

Urheasta olisin kovasti halunnut nähdä sen alkuperäisen skottiaksentilla väännetyn version, mutta tällä kertaa oli mahdollisuus vain suomenkieliseen versioon. Kielestä huolimatta huomasin jo elokuvan alkuminuuteilla, että jumpe minähän tykkään tästä. Elokuvassa oli niin paljon itselleni mieluisia ja arviointikykyäni sumentavia elementtejä, että tähän upposi mukavasti. Maisemat ovat niin komeat, musiikki on aivan ihanaa, päähenkilö on helpommin samaistuttava saman sukupuolen tähden, on taikuutta, on mystiikkaa ja on jopa hieman hurjaakin.

Suurin yllätys oli, kuinka vähän traileri kertoo tästä elokuvasta. Tavallisesti animaatioidenkin siinä missä muiden elokuvien koko pääpirteinen juoni tahdotaan kertoa jo trailerissa, mutta Brave tekee huomattavan poikkeuksen. Vasta kun elokuvassa päästään tiettyyn pisteeseen, saa flashbackin trailerista ja osaa yhdistää kohdan elokuvaan. Tästä eteenpäin itselleni alkoi tulvia ahaa-elämyksiä, kun viimein hokasin miten muutkin karhupainotteiset kohtaukset trailerista liittyvät koko elokuvaan. Virkistävää vaihtelua, kun sai itsekin oivaltaa jotain. 

Urheassa suuressa osassa on Meridan ja hänen äitinsä Elinorin kiemuralle mennyt äiti-tytär suhde. Pariinkin kertaan nähdään menneisyydestä pätkiä, joissa heidän välinsä olivat paremmat kuin koskaan Meridan ollessa nuorempi. Nyt Meridan ollessa isompi on heidän välilleen tullut aukko johtuen jyrkästi eroavista mielipiteistään Meridan tulevaisuuden suhteen. Meridan tekojen seuraukset onneksi näyttävät molemmille, mikä on tärkeämpää elämässä ja pohjimmiltaan elokuva kertookin toisen ymmärtämisestä ja suhteen korjaamisesta. Tämä on yksi koskettavimmista asioista elokuvassa, johon voi varmasti kaikki äidit ja tyttäret samaistua. 

Brave nousee kyllä omaksi Pixar suosikikseni ja voin suositella sitä lämpimästi erityisesti äideille ja tyttärille. 

HUOM! Elokuva sisältää ikärajastaan huolimatta aika hurjiakin kohtauksia, joten en suosittele 5- tai 6-vuotiaille, vaikka pääsisivät aikuisen seurassa katsomaan, enkä herkille 7-vuotiaillekaan!


3. syyskuuta 2012

I love your blog - tunnustus

Piristipä kummasti saada tunnustusta omasta blogistaan Leffaurakka-blogin Raisalta, suuri kiitos vielä sinne! Tuli juuri hyvään saumaan motivoimaan ottamaan uutta kuukautta kiinni sarvista. Laitetaan siis hyvä kiertämään!


Tässä tunnustuksen vaiheet: 

1. Kiitä linkin kera blokkaajaa, jolta sait tunnustuksen.
2. Anna tunnustus eteenpäin viidelle suosikkiblogillesi ja kerro heille siitä.
3. Kopioi tunnustuksen Post it -kuva ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta vaikka se onkin kerrottu vain Post it -lapulla ja toivo, että lempiblokkaajasi jakavat sen eteenpäin. 

Ensimmäinen tunnustus menee Ruudukolle, vaikka olet saanut jo jonkun edellisenkin palkinnon! Tämä olkoon lisämotivaatioksi jatkaa omien rustailujen ja sarjiksien levittelyä blogiin. Tsekatkaa hauska sarja "how to survive horror movie"

Toisena palkitsen myös jo aikaisemmin palkitun Mikkoakin kiinnostaa blogin, koska Siniäkin on jaksanut kiinnostaa, kun Mikko on toistuvasti sattunut arvostelemaan juuri niitä itseäni kiinnostavia elokuvia. Plussaa saa myös ne kinovisat!

Kolmantena tunnustuksen saa miniatyyrimaailman parhaimmistoa eli Susanna blogista Elämää koossa 1:12. Blogi tarjoaa niin paljon pikkiriikkistä silmänruokaa ettei ole tosikaan.

Neljäntenä on tuoreimpia blogeja, joita olen alkanut seuraamaan eli Svanten omasta elämästä kertova blogi On repeat. Blogissa on upeiden kuvien lisäksi jotain omaperäistä, joten aina jaksaa seurailla mitä seuraavaksi tulee.

Viidentenä ja viimeisenä palkinto menee todella todella hyvälle blogille, jonka luin kokonaan läpi sen löydettyäni. It was supposed to be just a normal lymph node kertoo Elinan kokemuksista imusolmukesyövän sairastamisesta ja elämästä sen jälkeen.

Näitä kaikkia suosittelen oikein lämpimästi!




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...