9. huhtikuuta 2011

Oceans



Ohjaus: Jacques Cluzand & Jacques Perrin
Käsikirjoitus: Jacques Cluzand, Jacques Perrin & Stèphane Durand
Musiikki: Bruno Coulais
Kesto: 1h 40min
Ikäraja: 7

Suuren sanoman sisältävä dokumenttielokuva meristä ja sen olennoista ja eliöistä näyttää katsojalle kuinka totuus on tarua ihmeellisempää.

Muun muassa siivekäs muutto elokuvasta tunnettu ohjaaja kaksikko Jacques Perrinin ja Jacques Cluzaudon uusinta elokuvaa Oceans:ia kuvattiin neljän vuoden ajan jopa viidessäkymmenessä eri kuvauspaikassa. Elokuvan budjettikin (50 miljoonaa euroa) tekee siitä yhden kalleimmista luontodokumenteista, mutta tämä näkyykin tuloksessa.

Itse olin jopa hieman järkyttynyt kuinka karujakin asioita tuotiin esille tässä elokuvassa, sillä olin varautuneempi ei niin vakavamieliseen tuntiin ja neljäänkymmeneen minuuttiin merenelävien parissa. Tosin moni karmea totuus näytettiin hyvinkin silotellusti, jopa taiteellisesti, mutta yhtälailla se jättää varmasti kovanaamaisimpaan kaveriin ajattelemisen aihetta. Perus sanomahan tässä on jotakuinkin "Herätys ihmiset! Älkää tuhotko jota
in näin tärkeeä, arvokasta, kaunista ja ihanaa" Pieni ihminen sitten istuu leffateatterin penkissä häveten omaa ihmisyyttään ja miettien mitä muka oikein pystyisi itse tekemään. En tosiaankaan tiedä.


Oceans:ssa esiintyy myös ihmisiä: on pieni poika ja vanhempi mies, joka miettii miten kertoisi tälle mikä on valtameri. Näemme esimerkiksi nimettöminä pysyviä ihmisiä laivoissa ja myös sukeltajan, joka ui rauhallisesti hain rinnalla. Kuitenkin paljon paljon paljon suuremmassa osassa ovat eläimet, jotka on kuvattu ilman mitään liiallista inhimillistämistä luonnollisissa tilanteissa. Näin monia hykerryttävän hauskoja ja omituisia olentoja ja koitin miettiä mitäköhän nekin olivat. Elokuva ei siis kerro lajien nimiä tai ole muutenkaan siinä mielessä informatiivinen niin kuin perus luontodokkarit. Kertoja äänikin puhuu yllättävän vähän ja heittelee lisäksi ilmoille kysymyksiä katsojalle.


Oceans on todella kaunis, kauheimmillakin hetkillä. Kuvaus jälki on ensiluokkaista ja saa epäilemään josko jokin olisi kuitenkin toteutettu tietokoneella. Sitä voi vain ihmetellä ja ihastella kuinka monimuotoinen meidän pallomme luonto on ja kuinka monelle olennolle valtameret tarjoavatkaan kodin. Tämä kannattaa katsoa, jos luonto on yhtään sydäntä lähellä.




ps. nyt mie haluun niin nähdä sen Planeettamme maa elokuvan!

4 kommenttia:

  1. Tän mie haluun nähdä ! Tuli ihan kylmät väreet kun luki tot sin tekstiäkin ! : ))

    VastaaPoista
  2. hiiii x) kyl mie niin suosittelen :)

    VastaaPoista
  3. Aivan upea dokkari! Olin ihan ällikällä joistakin noista kohtauksista. Se rapuhässäkkä oli ihan mahtava ja mursumamma vauvelinsa kanssa sai tipan linssiin ;-) Onneksi se yksi lahtauskohtaus oli lavastettu, sillä siitä tuli niin kovin paha mieli...

    VastaaPoista
  4. joo, siis onneksi ei ollut "todellinen" kun se kirpaisi aika syvältä :( ja ois halunnu tietää miks ne ravut teki niin, mutta kyllä siin oli huuli pyöreenä kun tajus kuinka PALJON niitä on :D hieno dokkari kyllä :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...