15. huhtikuuta 2011

Red Riding Hood


Ohjaaja: Catherine Hardwick
Käsikirjoitus: David Johnson
Pääosissa: Amanda Seyfried, Shiloh Fernandez, Max Irons, Gary Oldman, Billy Burke, Virginia Madsen
Ikäraja: 13
Kesto: 1h 40min

Uusimmasta punahilkka visiosta on vaikea löytää arvostelua tai mitään mielipidettä, mihin ei olisi vedetty jollain lailla Twilight:ia mukaan. Niin vahva vaikutus ilmeisesti on sillä, että ohjaajana on Catherine Hardwick, joka siis ohjasi ensimmäisen Twilight elokuvan. Itse mietin etukäteen, että miten minä, joka en ole nähnyt kuin ensimmäisen elokuvan kerran (ja muistot siitä ovat pilvenhattaraakin hatarammalla pohjalla) tunnistan tälläisen "twilightmaisuuden" vai saako se kulkea vapaasti huomaamatta ohitseni. Onneksi jaoin huoleni eräälle ystävälleni, joka antoi selkeät ohjeet miten tunnistan tälläisen tapauksen:

"Siis Twilighthan on sellainen:
yy olen paidaton mies halua minua ja nams tihkun seksiä rakasta minua nams,
mutta emme silti harrasta seksiä missään vaiheessa + siinä on kuusi tälläistä hahmoa..
se on twilight se" -Ruudukko

No, eihän tuo sitte ihan istunut siihen (onneksi), vaikka elokuvaan lähtiessä oli vaikea jättää ennakkoluuloja kotiin ja istahdin teatterin penkkiinkin vielä pienellä varauksella. Red Riding Hood osoittautuikin ennakkoluulojen valossa paljon paremmaksi tapaukseksi ja tätä katseli ihan mielellään.

Tarina sijoittuu keskiaikaisromanttiseen kylään keskellä metsää upeiden vuoristomaisemien suojaan. Amanda Seyfried esittää kaunista ja nuorta Valerieta, joka on kylän ainoa asukki, joka omaa siniset simmut. Valerie on ilmeisesti myös puolisokea, koska on ihastunut puunhakkaaja Peteriin (Shiloh Fernandez) eikä HUOMATTAVASTI paremman näköiseen Henryyn (Max Irons), jolla olisi sitä massiakin enemmän. Valerien vanhemmat ovat kuitenkin päättäneet antaa Valerien vaimoksi Henry:lle, joka on aina ihannoinut tyttöä. Meneillään olevan kolmiodraaman lisäksi kylää vaivaa susi, joka on totutuista kuvioista poiketen alkanut surmaamaan kyläisiä. Hätiin kutsuttu isä Solomon (Gary Oldman) osaa kertoa olennon olevan ihmissusi ja ihmisen hahmossaan se on joku kyläläisistä.

Red Riding Hood oli tosissaan odotettua parempi pakkaus. Yllätyin positiivisesti kuinka perinteinen satu löytyi loppua kohti etenkin kun sitä ei ollut odottanut. Elokuvassa on todella kauniita otoksia ja esimerkiksi verenpunaisen viitan värin kanssa leikitellään visuaalisella tasolla paljonkin. Pidin myös siitä kuinka elokuva saa jopa dekkarimaisen sävyn sutta/murhaajaa etsittäessä ja kuinka niin moni henkilöhahmo näytetään katsojalle epäillyn valokeilassa. Ihmissusi oli kerrankin hyvin tehty, eikä vaivaannuttava niinkuin jo vaikka Harry Pottereissa (kaikella kunnioituksella). Aina musiikkia myöten elokuvaan oli pistetty miellyttävissä mittasuhteissa pysyvä modernistinen sävytys.

Olin jostain syystä ihan vakuuttunut etten tule pitämään Amanda Seyfried:stä (tämä on hataran muistini mukaan ensimmäinen elokuva, jonka olen häneltä nähnyt), mutta johon sekin käsitys muuttui! Amanda oli yksi parhaimmista asioista tässä ja vei huomion pois jopa Gary Oldmanista. Tosin jotenkin Oldmankaan ei ole ihan parhaassa terässä Solomonin roolissa. Huomattavasti paremman näköinen Irons ja ei läheskään niin hyvännäköinen Fernandez ovat rooleissaan hieman jäykkiä, mutta ovathan molemmat aika aloittelijoita.


Red Riding Hood sai vastakaikua minulta tarjoamalla jännitystä, visuaalista näyttävyyttä ja romantiikkaa eikä se saa täältä lähtiessään mukaansa sitä pahamaineista Twilight-leimaa :)

Traileri

1 kommentti:

  1. Jep, leffa oli odotuksiin nähden positiivinen yllätys, mutta noi poitsut ei ollu hieman jäykkiä, vaan aika totaalisen tönkköjä. Toi Twilight-kuvaus on kyl periaatteessa ihan käypä :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...