Twilight - Aamunkoi osa 2

Kuva täältä

Ohjaaja: Bill Condon
Käsikirjoitus: Melissa Rosenberg, perustuu Stephenie Meyerin romaaniin
Musiikki: Carter Burwell
Pääosissa: Kristen Stewart, Robert Pattinson, Taylor Lautner, MacKenzie Foy, Peter Facinelli, Ashley Green, Kellan Lutz, Michael Sheen & Dakota Fanning
Kesto: 1h 55min
Ikäraja: 12

Bella, joka edellisessä osassa selvisi Edwardin vampyyrimyrkyillä "hirviölapsen" synnytyksestä, herää nyt uuteen elämäänsä kuolemattomana vampyyrinä. Nyt hän näkee kauempaakin kauemmas, kuulee pienimmänkin äänen, liikkuu tuulen nopeudella ja on vastasyntyneenä vampyyrinä vahvempi kuin kukaan muu perheestä. Lyhyen totuttelun ja metsässä retkeilyn jälkeen Bella on kuin vanha konkari ja valmiina tapaamaan tyttärensä Renesmeen. Tämä on jo isompi kuin mitä Bella odotti ja kasvaakin nopeammin kuin tavallinen lapsi. Renesmee onkin kuolematon sekä kuolevainen. Vampyyrimaailman pahisliiga Volturit kuulevat tästä erehtyneeltä ilmiantajaltaja luulevat tytön olevan kuolevainen lapsi, joka on muutettu puremalla kuolevaiseksi. Tälläinen on lakien mukaan häväistyksen kauhistus heidän maailmassaan. Alice sattuu jälleen juuri sopivasti kukkamaljaa kantaessaan saavan näyn Volturien tulosta. Cullenit alkavat haalia eri maailman kolkista vampyyreitä mukaansa todistamaan kohtaamispaikalle, mikä Renesmee todellisuudessa on.

Aamunkoi osa 1 oli siis se, jonka rankkasin olevan jostain kotoisin ja jopa ihan hyvä. Näin ollen ohjaajan ja tiiminkin ollessa sama, olin pikkaisen toiveikaskin tämän suhteen. Pakko kyllä todeta, että ihan alun hienojen tekstien siivittämän visuaalisen nautinnon jälkeen, itse elokuva oli aika laimea tapaus.

Aamunkoin toisesta osasta puuttuu jokin ydin, jokin sisäinen kipinä, jotta olisin ollut menossa enemmän mukana. Lopputaistelukin on vuoroin ihan sellaista siistiä, mutta vuoroin myötähäpeällistä, kun joku tyhjänpäiväinen sivuhahmo esimerkiksi mutristaa suutaan todella nolon näköisesti. Koko tilanteen kornius paistaa läpi ja pokkaa on välillä tosi vaikea pitää. Ja sitten se vauva! Siis miksi se on pitänyt animoida?? Siinä meni sekin kohtaus, kun Bella tapaa lapsensa ensimmäistä kertaa tai hänen isänsä näkee Renesmeen, kun siinä on möllöttämässä se creepy tietokone animoitu tuutteli. 

Kuva täältä

Löysin kuitenkin muutaman positiivisenkin asian mehevän soundtrackin (miinus se Christina Perrin kalkatus) lisäksi. Ensinnäkin Jacob on nyt paljon järkeenkäyvempi tapaus nyt kun se Bellan perään kuolaus loppui ja selviääkin ettei sekään ollut varsinaisesti Bellan perässä juoksemista, vaan hänellä on muu kohtalo. Tästä susien juttu käänteestä pieni hatunnosto itse kirjailijalle, sillä mietin tosiaan aikaisemmissa osissa, kuinka idiootti tuo Jaakobbi voikaan olla. Toinen juttu on Kristen Stewart vampyyrinä, sillä piilolinssien ja osaavien maskeerauosaston jäljiltä hänellä näyttää jopa olevan eloa silmissä ja ilmekin kasvoilla! Ja jälleen kerran kun neiti Stewartin hahmo laitetaan huutamaan tai kärsimään, niin johan ollaan melkein siellä näyttelemisen osastolla. 

Twilight Aamunkoi osa 2 on aiempaa osaa ruttokaupalla huonompi. Vampyyrihömppää, joka kuitenkin varmasti uppoaa itseäni monta vuotta nuorempiin naisihmisiin. Jos kaipaat kimallusta, komeita piilareita ja yliluonnollisia voimia, ilman mitään sen suurempaa merkitystä tai punaista lankaa, tämä on sinulle.

Ilmiö Twilight

Aiheesta Twilight saan kaikista eniten kysymyksiä blogin puitteissa tai jutellessa elokuvaihmisten kanssa. Aikaisemmin mielipidettäni kysyessä olen voinut vain kohauttaa olkia, koska en ole ollut ollenkaan perehtynyt aiheeseen. Ensimmäisen elokuvan olin nähnyt teatterissa kerran, enkä muistanut siitä paljoa mitään. Tietenkin tiesin Twilight elokuvat niin kuin kaikki ne tuntevat, vaikka eivät olisi nähneetkään: kimallukset, Kristen Stewartin ilmeikkyyden jne. Päätin kuitenkin tarttua avoimin mielin haasteeseen ja tutustua tähän maailmaan kunnolla. Alun perin minun piti ne kirjatkin lukaista, jotka kuulemma ovat paljon parempia kuin elokuvat, mutta elokuvien näkemisen jälkeen halusin jo päästä sanomaan sanottavani. Eli kirjoittaja ei ole lukenut vielä kirjoja eikä ota kantaa niihin, mielipiteet pohjaavat VAIN elokuviin.

Mikä ”näteissä” vampyyreissä viehättää?

Tykkään hirmuisesti Twilightin perusideasta: vampyyri rakastuu ihmistyttöön ja myöhemmin huomiosta kilpailee myös ihmissusi, molemmat tietysti hyvännäköisiä. Vampyyreistä olen aina pitänyt ja kun käytän sanaa ”vampyyrit” tarkoitan ihan kaikenlaisia vampyyrejä laidasta laitaan, aina vanhasta kunnon Nosferatusta näihin nykyajan hyvännäköisiin verenimijöihin. Mielestäni kuitenkin molemmilla on omat elokuvansa ja omat paikkansa. Pelottava hirviömäinen vampyyri kuuluu kauhuelokuviin oikeasti säikyttelemään ja tällainen twilight versio kuuluu sitten taas näihin nuorten naisten märkäpäiväuni elokuviin ja sarjoihin. Tajuan paremmin kuin hyvin viehätyksen hyvännäköisestä vampyyristä, joka haluaa sinua kaikella mahdollisella tavalla. Toteutuu (melkein) joka naisen kaunotar ja hirviö fantasia, jossa saa myös itse tuntea olevansa vallan kahvassa, koska tuon olennon silmissä olet vastustamaton. Samalla mukana on aina jännite siitä, että komean herra vampyyrin peto puoli tulee esiin muuallakin kuin sängyssä, vaikka eihän näin koskaan käy, mutta jännite on silti siellä. Kunnianarvoisan herra Nosferatun kanssa tämä fantasia olisi vain ällöä.

Twilight- Houkutus

Katsoin siis muistinvirkistyksenä tämän ihka ensimmäisen elokuvan, josta kaikki alkoi. Mainitsin aiemmassa kappaleessa pitäneeni Twilightin perusideasta, mutta sitten tässä toteutuspuolessa on menty välillä todella metsään. Ensimmäinen elokuva on kokonaisuutena ja käsikirjoituksessaankin ihan kohtuullinen. Minusta on aina siistiä nähdä kivannäköisiä vampyyrejä komeilla piilolinsseillä, mutta ihan oikeasti mikä se kimallusjuttu on? Onko kirjoissa tähän jokin looginen vastaus? Haluan uskoa että se on kuvailtu eri tavalla kirjoissa ja jälleen on tulkittu liian kirjaimellisesti elokuvaan. Koko glitter homman olisi voinut jättää pois, niin olisi säästytty viiden elokuvan verran mielipahalta. Seuraava ongelma on henkilökohtainen makuasia: Robert Pattinson Edwardina ei ole ulkonäöllisesti minuun vetoava, joten vaikka herra osaakin näytellä, niin en lämpene hänelle tarpeeksi. Sitten pääsemmekin koko elokuvan pahimpaan tunnelmantappajaan eli neiti Kristen Stewartiin. 

Voi mikset laita sitä suuta kiinni?

Kristen on kaunis, ihan jumalattoman kaunis, mutta eloa hänessä ei ole sitten ollenkaan ja se alaleuka ei pysy kiinni ei millään. Juuri kun olet pääsemässä fiilikseen, koska Robert tekee sentään parhaansa ja olet jo melkein aww-asteella, niin sitten se naamataulu tulee siihen ja silmät katsoo tyhjää ja luukku on auki. MIKSI? Voi miksi Kristen et anna minun nauttia elokuvasta…

Kouluarvosana: 7

Twilight- Uusikuu

Uusikuu on mielestäni koko saagan kamalin, ihan ylivoimaisesti. Puoletkaan hahmojen tekemisistä ja sanomisista ei käy järkeen. Tämä kulminoituu oikein siihen Edwardin lähtöön, jossa pääparin keskustelu kirvoittaa vain WTF-ilmeen. Tajuan kyllä, että Edward piti saada pois kuvioista, jotta Bella pääsee tutustumaan Jacob:iin lähemmin. Jacob oli muuten ekassakin osassa enkä meinannut tajuta, että sen letin takana on sama henkilö! Jacobista vielä henkilökohtainen mielipide: jos Robert oli mielestäni ruma, niin Jacob on sitten susiruma (heh). Taylor Lautnerin puolustukseksi pitää kuitenkin todeta, että hän näyttelee paremmin kuin kaksi muuta. 

Kouluarvosana: 5-

Twilight- Epäilys

Epäilys ei ole ihan niin sukka kuin Uusikuu, mutta odotin kyllä tältä enemmän. Ensimmäistä kertaa mukana on kunnon toimintaa ja tappeluakin. Mukana on taas ihmehetkiä pääkolmikkomme kanssa ja vaikka kaikki muut ovat sodassa, jaksetaan silti jauhaa, siitä kumman se Bella nyt valitsee. Olin suuresti pettynyt vampyyrien tapaan kuolla tässä elokuvassa ja sanotaanko että, jos olisi annettu veren lentää niin kuin kuuluu, niin elokuva olisi saanut ryhtiä. Nyt kun päät vaan nykäistään irti eikä mitään realistista näy, vaan kuollut vampyyri näyttää vain kiviukolta, niin uskottavuushan siinä menee. Tulee sellainen että eihän tuo edes oikea ollut, mitäs sitten. 

Kouluarvosana: 6

Twilight- Aamunkoi osa 1

Erityisesti kahden edellisen jälkeen olin jo melkein luopunut toivosta saagan suhteen. Itselleni kuitenkin Aamunkoi osa 1 vastoin kaikkia odotuksia toimi! En tiedä mitä näyttelyn oppitunteja Kristen on pakotettu käymään, mutta hän ei ole ihan niin hukassa tässä.  Kuvittelinko vai puhuuko Kristen jotenkin matalammin ja jämerämmin tässä elokuvassa? Samoin Pattinson kuulosti tässä kuvassa jotenkin karismaattisemmalta. Mitä heille on tässä välissä tehty? Pääaiheenahan on pääparin häät, kuherruskuukausi ja sitten se monsterivauva. Kuherruskuukaudella on viimein höllennetty nutturaa ja huumoriakin saadaan revittyä siitä tilanteesta että tässä on nyt oikeasti vihitty ihminen ja vampyyri. Kristen on kuitenkin parhaimmillaan sitten kun Bella on saatu raskaaksi ja lopulta synnytyksen tuskissa, on hänessä viimein jotain, mitä voi sanoa näyttelemiseksi. Tämän elokuvan myötä aloin hirmuisesti tykkäämään elokuvan tunnusbiisistä eli Bella’s Lullaby:stä, jota Aamunkoissa viljelläänkin enemmän. Jopa niinkin pitkälle, että ihan elokuvan loppupuolella Bellan muistojen vilistessä minulta herahti jopa kyynel, koska kohtaukseen on saatu sitä kauan kaivattua tunnetta mukaan ja myös siitä, että samalla miettii, kuinka paljon vielä hienompi Bellan ja Edwardin tarina olisi, jos siinä olisi aivan eri tekijät.

Kouluarvosana: 8+

Näiden neljän elokuvan katsomisen perusteella suosittelen näitä ainoastaan tosiaan näteistä vampyyreistä kiinnostuneille nuorille naisille. Tokaa ja kolmatta osaa ei kannata edes katsoa, ei menetä mitään. Katsoo vaan juonikuvaukset ja paljastukset ja hyppää ekasta neljänteen. Twilight perusidea on kutkuttava ja nerokas, mutta tämä ei riitä, jos toteutus ontuu näin pahasti. Kirjoista vieläkään tietämättä melkein harmittaa kun on pilattu näin hyvä tarina. Twilight voisi toimia täysin eri tekijätiimillä (paitsi sama tunnaribiisi), eri päänäyttelijöillä, ilman kimallusta ja ikäraja ainakin sen K16.

 

 PS. Aion joka tapauksessa mennä vielä katsomaan sen viimeisen. Kiinnostaa liikaa sekä hyvässä että pahassa!