14. huhtikuuta 2016

Eddie the Eagle


Ohjaaja: Dexter Fletcher
Käsikirjoitus: Simon Kelton & Sean Macaulay
Musiikki: Matthew Margeson
Pääosissa: Taron Egerton, Hugh Jackman, Christopher Walken, Keith Allen, Jo Hartley, Iris Berben, Mark Benton, Tim McInnerny, Edvin Endre & Jim Broadbent
Kesto: 1h 46min
Ikäraja: 7

Todelliseen henkilöön pohjaava Eddie the Eagle kertoo mäkihyppymaailman sympaattisimmasta kaverista Michael "Eddie" Edwardsista (Egerton). Eddie halusi jo nassikkana olympiatason urheilijaksi ja suurin haave koskaan oli päästä edustamaan omaa maatansa ihan kisoihin asti. Eddien suurin kompastuskivi oli, että hän ei ollut oikeastaan mikään erityisen lahjakas urheilussa, vaan jopa poikkeuksellisen kömpelö. Tämä ei hänen palavaa intoaan kuitenkaan lannistanut ja lopulta monien eri lajien epäonnisten kokeilujen kautta hän päätti ryhtyä mäkihyppääjäksi. Armoton ponnistelu ja lannistumattomuus sekä viinaan taipuvaisen valmentajan (Jackman) tuki vie Eddien lopulta vuoden 1988 talviolympialaisiin Calgaryyn.


Eddie the Eagle oli must-see listalla jo ensimmäisestä trailerin katselusta, se vaikutti niin symppis elokuvalta. Tuottaja Matthew Vaughn on häärinyt aiemmin ohjaajana elokuvissa Kingsman: salainen palvelu, X-Men: First Class ja Kick-Ass, joten kaikesta missä hän on mukana uskallan odottaa mainiota tapausta. Positiivisena lisävaikuttimena erittäin brittipainotteinen näyttelijäkaarti, varsinkin Kingsmanistä ponnistanut Egerton sekä eräs varsin komealla varrella siunattu aussijätkä. Eddie the Eagle oli jopa odotettua ihanampi elokuvatapaus ja se jätti jälkeensä hyvän mielen vielä pitkäksi aikaa.
  

Itse en ole urheiluihmisiä ollenkaan ja mäkihypynkin historia on varsin hataralla pohjalla. Varmaankin asiaan vihkiytyneitä saattaa häiritä mahdolliset elokuvan luovat vapaudet, sillä elokuvaa ei voi tyyliltäänkään kuvailla kovin realistiseksi. Matti Nykänen (jota esittää ruotsalainen) on aivan taatusti omanlaisensa puhtaasti toteutettu elokuvaversio, eikä häntäkään kannata rinnastaa liiaksi tosielämän vastikkeeseensa. Minuun kyllä vetosi hieman kieli poskella tehdyt kohtaukset, kuten vaikka Bronson Pearyn rehvasteleva mäkihyppy ja vastaavat fysiikan lakejakin venyttävät kohdat. Musat on aivan loistavaa sporttihenkistä kasaripimputusta, välillä äityen oikein mahtailevaksikin.  

Eddie the Eagle ei tuo sinänsä mitään ihmeellisen uutta hollille, eikä tarjoa mitään erikoisia juonenkäänteitä, mutta se on niin mahdottoman ilostuttava elokuva, että muulla ei niin väliä. Eddiessä parasta onkin ansioikkaasti rakennettu tunnelma, vaikka kuinka hövelein keinoin olisikin. Itse päähahmosta on tehty niin rakastettava kaveri, että hänen henkilökohtaista voittoaan toivoo rystyset valkoisena. Loppupuolella rutistetaan vielä viimeiset mehut Eddien kotiinpalusta, ikään kuin ei olisi jo ollut tarpeeksi liikuttunutta menoa valmiiksi. 


Taron Egerton osoittaa olevansa erittäin muuntautumiskykyinen kaveri. Kingsmanin timmistä herrasmies-lookista hän on kartuttanut lisäkiloja, naamakarvaa ja saa purentansa näyttämään tyystin erilaiselta. Legendissä hän oli ulkonäöllisesti aika samanlainen "Eggsyn" hahmon kanssa, mutta esitti luonteeltaan tyystin erilaista sekopäätä. Näemme varmasti vielä lisää mielenkiintoisia rooleja häneltä. Hugh Jackman on roolisuoritukseltaan ihan perusvarmaa tasoa, vaikka ei ole ihan niin rentun oloinen, kuin olisi tarkoitus ymmärtää. Pilkettä silmäkulmassa ei niin vain kätketä! 

Eddie the Eagle on supersympaattinen elokuva unelmien tavoittelusta ja niiden käymisestä toteen. 

Trailerin lisäksi loppubiisi, jossa laulaa Egerton sekä Jackman!!!  

 

3 kommenttia:

  1. Siis mitä, The Eaglesta tehdään elämäkertarainaa eikä tajuta edes laittaa herran omaa ikivihreää lopputeksteihin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu näin pääsi käymään : D ei ole edes piilotettuna sinne ihan loppuun!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...