Tässä tulee Elämää elokuvien parissa - blogista bongattu kysely, jossa palaillaan muisteloimaan kulunutta elokuva vuotta Paras vuonna 2012 tehty elokuva? - Kallistun kyllä tässä sinne Hobitin puoleen Paras kuluneena vuotena nähty uusi elokuva (kotona tai leffateattereissa)? -Vastaan jotain muuta kun Hobitin ja selaan kotikatselussa olleet läpi hmmm... Melancholian näin vasta maaliskuussa ja se oli todella vaikuttava. Myös sanoisin, että tykästyin koko Millenium trilogiaan, jonka näin myös vuoden alussa Katsoitko vuoden 2011 Oscar-gaalan? Jos katsoit, millainen fiilis jäi siitä? - Katsoin ja se oli vähän kuivakampi gaala kuin esimerkiksi 2010 gaala (tahi 2003 hihi). Vieläkin kirpaisee se Driven heitteille jättö Kenen kanssa katsoit eniten elokuvia kuluneen vuoden aikana? - Jos ei itseäni lasketa, niin sitten tuon puolison kanssa Piditkö leffamaratoneja (teemallisia tai ilman)? - Sormusten herrat laajennettuina katsoin kahteen päivään venyvänä maratonina. Muutoin en muistaakseni Montako elokuvaa ostit vuonna 2012? Mitkä? - Ai luoja nyt on muisti koetuksella. VHS-muodossa ostin ainakin 3 uutta Disney kuvaa. Blogi osaa kertoa, että ostin seuraavat dvd elokuvat: Transformes 3-pack, Hullu Hölmö Rakkaus, Oceans, Pompoko, Kätkijät, Shrek 4 ja sitten nää kaikki (en jaksa luetella). Saitko lahjaksi elokuvia? Mitkä?- Disney vhs:iä roppakaupalla. Dvd muodossa ainakin Tron-perintö. Parempi puolisko oli hankkinut myös taannoin meille Cabin in the woodsin ja Chernobyl Diariesin Hauskoin/mukavin/ihanin elokuvakokemus vuonna 2012?- Yksi mieleenpainuvimpia oli tyttöjen ilta työkaverin kanssa, jonka kanssa katsottiin Mitä odottaa kuin odotat sen tähden, että tämä kyseinen henkilö odottaa omaansa parhaillaan Entäpä kalsein/tylsin/ärsyttävin?- Twilight osa 3 kotikatselussa, joka oli melkein yhtä karsea kuin toinen osa. Sekä Day of the dead: contagium, koska leffan kannet oli Day of the dead elokuvan ja luultiin näkevämme aitoa Romeroa. Saitko uuden elokuva-/näyttelijä-/hahmo-ihastuksen? - Lee Pace! Elokuva-odotuksia vuodelle 2012? - Wreck it Ralph, Nälkäpeli-vihan liekit, Hitchcock, Hannu ja Kerttu, Epic, Les Miserables, Anna Karenina, Man of Steel, Itse ilkimys 2, Thor 2, Great Gatsby ja HOBITTI Elokuviin liittyvä lupaukseni vuodelle 2013 on: - Lupaan katsoa elokuvia hoho Top-5 parhaimmat vuonna 2012 ilmestyneet elokuvat:
1. Hobitti - Odottamaton matka 2. Yön ritarin paluu 3. Moonrise Kingdom 4. Skyfall 5. Nälkäpeli
Erityishuomio: - Iron Sky "kotimaisten" kärjessä!
Tämän myötä toivotan hyvät uudet vuodet kaikille tasapuolisesti! Leokin toivottaa
Ohjaaja: Peter Jackson Musiikki: Howard Shore Pääosissa: Martin Freeman, Ian McKellen, Richard Armitage, Ken Stott, Graham McTavish, William Kircher, James Nesbitt, Stephen Hunter, Dean O'Gorman, Aidan Turner, John Callen, Peter Hambleton, Jed Brophy, Mark Hadlow, Adam Brown, Sylvester McCoy, Andy Serkis, Elijah Wood, Ian Holm, Cate Blanchett, Hugo Weaving, Christopher Lee & Lee Pace Kesto: 2h 50min Ikäraja: 12
Hobitista en ole saanut ulos aikaisemmin vielä mitään varsinaista juttua, vaikka elokuva on jo muutaman kerran tullutkin nähtyä. Ensin elokuvasta ei pystynyt muodostamaan mitään järkevää lausetta paitsi VAU. Toistamiseen katsomisen jälkeen oli kaunis ajatus kirjoittaa, mutta sitten joku Joulu tuli ja vei mennessään. Nyt voitaisiin kuitenkin viimenään yrittää. Hobitti-Odottamaton matka noudattaa Tolkienin Hobitti-Sinne ja takaisin kirjan juonta, mutta ei missään nimessä liian orjallisesti ja hyvä niin. Tarina kertoo Bilbo Reppulin ajautumisesta reippaasti ulos omasta mukavuusalueestaan hänen jouduttuaan seikkailulle Gandalfin ja 13 värikkään kääpiön kanssa. Kääpiöiden tavoite on vallata takaisin kotinsa Erebor, vuorenalainen aarreaitta, jonka aikoinaan lohikäärmeSmaug heiltä anasti ja sitä nyt vartioi. Merkittävä osuus trilogian ensimmäisessä osassa on tietysti myös sormusten sormuksen ajautuminen Bilbon käsiin. Jos olet ikinä kuullut sormusten herrasta, niin osaat ehkä yhdistää nämä hassut asiat toisiinsa. Itse elokuvan oli hyvä, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Sen takia vaadittiin se toinen katselukerta vakuuttamaan, että olihan se oikeasti niin hyvä vai olinko ensi-ihastuksen vallitessa kuvitellut jotain muuta. En ollut, hieno elokuva se oli. Mitä tulee sormusten herroihin vertaamiseen, niin tietenkään siihen ei ole mitään mahiksia, mutta siihen ei ole millään elokuvalla mitään mahiksia, joten on turhaa edes lähteä asettamaan näitä sijoituksille. Hobitti on enemmänkin eeppinen satu, mutta turkasen koukuttava sellainen ja hurjan viehättävä. Mitä tulee kirjan pituuteen ja sen jakoon kolmeksi elokuvaksi, niin tämähän päättyi melkein siihen kohtaan mihin ounastelinkin tässä postauksessa (jee!). Tapahtumia on johdettu lisäliitteistä, mutta itse Hobitti opuksestakin löytyy kyllä tapahtumaa samalla mitalla, vaikka ne tiuhaan tahtiin kirjassa vilisevätkin. Kivijättiläisten kohdalla olin ensikatselun jälkeen varma, ettei niitä kirjassa ollut, mutta myöhemmin selvisi, että kyllä nekin sieltä löytyy vaikka vain muutamassa lauseessa.
Sormusten herraa oli nerokkaasti tuotu tähän mukaan alkupuolelle, mistä moni varmasti oli etukäteen huolissaan miten nämä nyt nidotaan yhteen. Sormusten herroista tuttuja musiikkikappaleita tai niiden osia oli tökerösti käytetty Hobitin soundtrackissa, koska niihin on jo ehdollistunut monen vuoden aikana ja tulee pakostikin ihastuttua. Kääpiöiden laulut ovat kaikki kuunneltavaa tavara ja jos ei tämä tai tämä aiheuta mitään, niin sitten ei mikään. Hobitti vahvistaa mielipidettäni yhä entuudestaan siihen, että Peter Jackson on kova jätkä ja elokuvan teon mestareita. Tiimi Peter, Fran ja Philippa on nähtävästi edelleen lyömätön yhdistelmä käsikirjoituksen puolella ja olihan alussa mukana myös Guillermo del Toro. Näyttelijävalinnat ovat osuneet niin nappiin, että nappi ei kestä enää, vaan irtoaa. Vaikka osa kääpiöistä näyttääkin hupaisalta satukirjan hahmoilta ja heitä on peräti se 13 kipaletta, on jokaisesta onnistuttu saamaan mieleenpainuva ja persoonallinen sen sijaan, että paikalla koikkelehtisi 13 Gimliä. Vanhat rakkaat tutut Saruman, Galadriel ja Elrond aiheuttavat mukavat vibat ja vilahdukset Frodosta saa jo melkein tipan linssiin. Hobitti kuuluu elokuviin, joka tulisi jokaisen nähdä. Sormusten herra/Tolkien faneja ei varmaan tarvitse edes erikseen muistuttaa tästä kuvasta. PS. Nyt osaan jo yhdistää kääpiöiden nimet oikeisiin kasvoihin! PPS. Olin luukku auki kun tajusin Thranduilin olevan myös viimeisimmässä Twilightissa
Jos laskelmani pitävät kutinsa, on Disney vhs-kokoelmaani eksynyt peräti seitsemän uutta kasettia, joita en ole täällä vielä esitellyt. Aikaisemmin kirppiksiltä olen löytänyt Atlantiksen (numero 41) ja Hiidenpadan (numero 25). Lisäksi tajusin että Dinosaurus elokuva, joka on ollut eri hyllyssä, kuuluu myökin klassikkosarjaan. Sitten suuri kiitos joulupukille, joka tänä vuonna muisti minua viidellä lisällä kokoelmaani!
44. Karhuveljeni Koda
27. Oliver ja kumppanit
22. Nalle Puh
9. Pennitön ja suruton
3. Fantasia
Kaikki viisi sievästi rivissä. Huomatkaa Fantasian ja Pennittömän ja suruttoman kokoero muihin kasetteihin nähden. Vastaavanlainen iso kasetti hyllyssäni jo ennestään on Bernard ja Bianca Australiassa
Päivitetty lista kokonaisuudessaan:
1. Lumikki ja seitsemän kääpiötä
2. Pinocchio
3. Fantasia
4. Dumbo
5. Bambi
9. Pennitön ja suruton
12. Tuhkimo
13. Liisa ihmemaassa
14. Peter Pan
15. Kaunotar ja Kulkuri
16. Prinsessa Ruusunen
17. 101 dalmatialaista
18. Miekka kivessä
19. Viidakkokirja
20. Aristokatit
21. Robin Hood
22. Nalle Puh
23. Pelastuspartio Bernard ja Bianca
24. Topi ja Tessu
25. Hiidenpata
26. Basil Hiiri-Mestarietsivä
27. Oliver ja kumppanit
29. Bernard ja Bianca Australiassa
30. Kaunotar ja hirviö
31. Aladdin
32. Leijonakuningas
33. Pocahontas
34. Notre Damen kellonsoittaja
35. Herkules
36. Mulan
37. Tarzan
38. Fantasia 2000
39. Dinosaurus
40. Keisarin uudet kuviot
41. Atlantis
42. Lilo ja Stitch
43. Aarreplaneetta
44. Karhuveljeni Koda
(50. Kaksin karkuteillä DVD)
Vielä sai jotenkuten änkettyä niin että jokaisesta näkyy edes melkein nimi. Näille pitäisi kyllä saada ihanoma pikku hyllynsä...
Ennen blogin hiljenemistä joulun viettoon heitetään vielä ilmoille teemaan istuva tunnistustehtävä, jossa aiheena on siis punanuttuiset partahapsit eli joulupukit. a) Mistä elokuvasta pukki on? b) Kuka häntä näyttelee/ääninäyttelee?
Kuvatus suurenee klikkaamalla Hyvää ja rauhallista joulua lukijoille ja muillekin pulliaisille!
PS. Töllön animaatiotarjonnan voi tsekata kätevästi täältä
Viikonloppuna olisi töllöstä tulossa kaikkea oikeasti hyvää ja suositeltavaa kuten Shrek 3, Blood Diamond, Rottatouille, Gladiaattori, Tyttö joka leikki tulella ja sitten yksi Kaksi Tornia niminen elokuva, mutta sattuu vielä sopivammin samaan saumaan, että pe-su jokaisena päivänä tulee yksi ns. sairas elokuva. Sairaalla elokuvalla tarkoitan elokuvaa, joka koettelee jo hyvän maun rajoja ja jota en todellakaan ole suosittelemassa muille kuin lajityypistä kiinnostuneille ja sen kestäville. Yhden näistä olen itse nähnyt ja siinä oikeastaan tulee se yläraja, mitä tämä tallaaja kestää katsella. Oman rajani yli meneviä sairaita kuvia, joita mielestäni erheellisesti kauhuun luokitellaan kun kyseessä on enemmänkin splatteri tai gore, en aio ollenkaan edes omille verkkokalvoilleni heijastaa. Esimerkiksi aion toistaiseksi suojata itseäni sellaisilta elokuvilta kuten Hannibal Holocaust, Serbian film ja Human Centipede, joista tiedän jo elokuvaa katsomatta ihan liikaa ja aivan tarpeeksi. Nämä kolme seuraavaa kulkevat siis äärirajoilla. Hostel: Part 2 Perjantai 14.12, Nelonen klo 23.50 USA 2007 Kesto: 1h 30min Ikäraja: 18 "Suomalaismalli Vera Jordanova esittää hurjan kauhutrillerin keskeisessä
roolissa petollista kaunotarta Axellea, joka houkuttelee kolme nuorta,
kaunista ja hyväuskoista amerikkalaisnaista yöpymään huippuedullisessa
slovakialaishostellissa. Pian naiset huomaavat tehneensä elämänsä
pahimman virheen: he ovat päätyneet pelinappuloiksi kylmäveriseen
leikkiin, jossa panoksena olevat ihmishenget ovat poikkeuksellisen
halpahintaisia. Elokuvan on ohjannut Quentin Tarantinon suojatti Eli
Roth." (telkku) Olen nähnyt vain ensimmäisen osan, joka siis tulee seuraavana tässä pominnassa, joten en osaa sanoa tästä jatkiksesta juuta enkä jaata. Veikkaan kuitenkin, että jos ensimmäinen osa oli selkeästi kolahtava kuva, niin tämä varmaankin uppoaa. Itsehän ehkä katson, ehkä. Hostel Lauantai 15.12, Kutonen klo 23.00 USA 2005 Kesto: 1h 27min Ikäraja: 18 "Kauhuelokuva kertoo Euroopassa rellestävistä reppureissaajista, jotka
suuntaavat Slovakiaan kauniiden naisten toivossa, mutta matka ei
sujukaan odotetusti" (telkku) Hostelin olen nähnyt ja hyvin samantyyppisestä elokuvasta on kyse kuin Saw-elokuvat, vaikka tarina on ihan erilainen. Itse koin kuitenkin jollain tapaa Hostelin pahempana kuin yksikään Saw-elokuva. Oivalsin eron johtuvan siitä, että siinä missä Saw-elokuvien uhrit ovat sinänsä tuntemattomia ja aika yksi hailee loppupeleissä, on Hostelin uhrit henkilöitä, joihin katsoja tökerösti tutustutetaan ja kiinnytetään ennen kauheuksia.
Marttyyrit Sunnuntai 16.12, AVA klo 01.20 Ranska/Kanada 2008 Kesto: 1h 37min Ikäraja: 18 "Raastava kauhujännäri nuoresta naisesta Annasta, joka lähtee kostamaan
lapsena kokemaansa kidnappausta ja hirvittävää hyväksikäyttöä. Yhdessä
toisen naisuhrin kanssa Anna aikoo vihdoin etsiä käsiinsä syylliset.." (telkku) Tästä olen lukenut arvosteluja ja juonikuvauksia palstoilla, joissa vilisee juuri näitä kuvia, jotka miellän sairaiksi elokuviksi. Marttyyreistä olen kuitenkin ollut jo kuukausia utelias, koska mietin josko kestäisin tämän katsoa. Olen yrittänyt löytää vertailevia kertomuksia, jossa Marttyyrit rinnastettaisiin muihin samantyyppisiin elokuviin esimerkiksi Hosteliin ja Saw-kuviin, jotta saisi enemmän tietoa kauheuden tasosta etukäteen. Osaako joku elokuvan nähnyt kertoa kuinka paha tämä elokuva on? Tietysti se on yksilöllistä, mikä tuntuu kelläkin, mutta itse ainakin koen aina sitä pahempana, mitä enemmän päähenkilöihin on ehtinyt "tutustua". Katsoa vai eikö katsoa?
Eilen tai oikeastaan päivän vaihtuessa tämän päivän puolelle, sai ensi-iltansa nimestään huolimatta odotetuin matka. Itsekin pääsin Studio 1:een tätä pikku spektaakkelia katsomaan normaalina 3D-versiona, mutta itse elokuvaa käsittelen sitten vielä tarkemmin, kun olen kunnolla toipunut. Tämä postaus keskittyy kertomaan illan meiningistä, asuista ja koristeluista. Eilen (11.12) oltiin työpoppoon kanssa aamusta jo muuntamassa Studio123 uuteen uskoon Hobittilaksi. Lähempänä yötä oli sitten jo laitettu tavernaamme tarjolle lämmintä glögiä, pipareita, omenoita ja porkkanoita. Lyhtyihin oli laitettu valot, takkaan tuli ja pihallekin ulkotulet. Pukeutumisestakin nähtiin muutamia malliesimerkkejä henkilökunnan ulkopuoleltakin. Itsehän esiinnyin kääpiö Galin Rautavatsana ja työkaveri oli veljeni Golin Karvahattuna. Yritimme löytää Ereboria, mutta kartastamme ei ottanut selkoa erkkikään... Seuraavana päivänä eli tänään (12.12) jatkui samalla menolla, paitsi kääpiöt olivat jo virkeinä seikkailemassa pienen hobittikaverinsa kanssa kauppakeskus Veturissa. Kohteena jälleen Erebor, jota etsittiin sisaryhtiö Kino123:sta asti. Tavernan avauduttua jälleen kotoisalla Studiolla, oli eilisten porkkanoiden, keksien ja omenoiden seuraksi ihan soppatarjoilua, ihan jokaiselle kuka vaan siihen Keskimaan kolkkaan sattui jalallaan astumaan. Kääpiöveljekset olivat luonnollisesti Hobitti näytösten ovella, joka kovin Repunpään ovea muistutti.
Tavernan takkatulet. Huomatkaa varmaan vain täysin mitätön kirjekuori takan päällä
Tavernan sisustusta
Tarjoiltavaa nälkäisille hobiteille ja joulutonttu
Juhlapuun runkoa
Selkeät opasteet
Kaikkea ne hobitit jättää lojumaan
Siinä jonkinlainen kirnuamispiste
Vihreässä lohikäärmessä näytettiin elokuvan 2D-versio
Alakerrasta lähtee jäljet..
Ja Repunpäähän vie!
Yöensi-illan pukeutuneita. Vasemmalla tavernan tarjoilija sekä Galin ja Golin
Seuraavan päivän miehitystä, Galin ja Golin hobittien saartamana
Eilen illalla päättyi allekirjoittaneen Sormusten herra trilogia extended maratoni, jonka olin jakanut siivosti ja unensaantia ajatellen kahteen päivään. Voin kertoa että kannatti, vaikka simmut on melkein muurautuneet umpeen, mutta oli sen arvoista. Kolme huikeaa elokuvaa, joissa jokainen hetki on täydellisyyttä, ei mikään muu elokuva tunnu tai ole tuntunut samalta. Tällä katsomiskerralla katselin tietysti elokuvia enemmän Hobittia silmällä pitäen ja etenkin Sormuksen ritarit tuntuivat huokuvan Hobitti elokuvan viittauksia aina lohikäärme ilotulituksesta kivipeikkoihin. Balinin hauta ja Moria tunnahtaa ihan uudella tavalla, kun muutkin kääpiöt kuin Gimli ovat saaneet konkreettiset kasvot.
" If you're referring to the incident with the Dragon, I was barely
involved. All I did was give your uncle a little nudge out of the door." -Gandalf Ohessa vielä bongaamani tietovisa, jolla voi vähän testailla omaa tietämystään Hobitti-kirjasta. Muutamia kirjoitusvirheitä tuossa vilisee, mutta kyllä siitä selkoa saa. Ja hei, ei enää kauaa yöensi-iltaan! Iip!
Ai missä ja mitä kysyy lukija. No tietenkin Hobitin
ensi-ilta härdelli Studio.. anteeksi Kontu123:ssa. Muistaako toisen fantasia
jätin eli Harry Pottereiden fanijoukko, jotka olivat meillä kahdessa
viimeisessä osassa, että millaiset bileet silloin oli? Muistinvirkistyksenä
tämä ja tämä! Nyt on meinaan samaa
meininkiä ellei vielä astetta kovempaa, kun henkilökunnan joukostakin löytyy
ihan tason kymmenen faneja. Koska arvoisa Hobitti kuva tulee trilogiana, on
tarkoitus sitten nostaa taas rimaa aina uuden osan kohdalla, vaikka se rima on
jo nyt aika korkealla. Jokaiseen osaan on suunniteltu oma teema ja tällä kertaa
olemme panostaneet luomaan elokuvateatterista Hobittilan tunnelmaa ja
lavasteita myöten. Kaikki askartelut ja näpertämiset on toteutettu talkootyönä
rakkaudesta elokuviin ja tähän nimenomaiseen Odottamaton matka osaan.
11.12-12.12 välisenä yönä klo 00.04 on yöensi-illassa Kontu123:ssa
tavallinen 3D-versio (ei HFR!) kuin myös 2D-versio. Tilaa riittää vielä
runsaasti ja aina on back uppina vielä yksi sali! Lisätietoja ohjelmasta ja
menosta löytää Facebookin tapahtumasta.
Kontu123:ssa juhlapuun alla kolossa asui Hobitti
Suosittelen vielä nyt kun aikaa on se viikko, niin
lukaisemaan kertaalleen läpi tuon Hobitti opuksen. Itse lukaisin sen läpi
kertaalleen muistin virkistyksenä ja samalla pohdiskellen, miltä mikäkin
kohtaus tulee näyttämään elokuvassa ja miten tämä kolmeen osaan jako tulee
tapahtumaan. Pienemmällekin väelle tarkoitettu Hobittihan on kirjana tuhat
kertaa lyhempi kuin sormusten herra tiiliskivi. Tätä on monet ihmetelleet,
miten niin pieni kirja saadaan jaettua jopa kolmeksi melkein kolmetuntiseksi
elokuvaksi. itse en kyllä enää ihmettele, sillä Hobitti on kirjoitettu todella
nopeatempoisesti ja yhdellä sivulla ehtii tapahtua jo todella paljon. Sormusten
herran kirjoitustapa on paljon kuvailevampi ja sisältää enemmän kohtauksia,
joissa keskustellaan eikä mennä fyysisesti eteenpäin. Jos Hobitti olisi
kirjoitettu samaan tapaan, olisi se melkein yhtä paksu kuin Sormusten herra. Lisäksi
kirjassa ei suoranaisesti kerrota, missä Gandalf aina viipottaa ja tämähän
huhujen mukaan selviää sitten elokuvissa, jossa näemme esimerkiksi Valkoisen Neuvoston
kokouksen. Seuraavassa omat ei niin vakavasti otettavat veikkaukseni, miten
jako kolmen elokuvan välillä tulee tapahtumaan:
Odottamaton matka
Ensimmäinen elokuva saattaisi päättyä hengästyttävien
kamppailujen jälkeen Synkmetsän alkureunaan. Loppuvaiheessa pohjustettaisiin
mitä kauhuja metsä kätkeekään sisäänsä, jotta jäämme odottamaan sinne menoa
jännityksellä. Ennen tähän pisteeseen pääsyä ehtii kääpiöille ja Bilbollekin
käydä yhtä sun toista, odotetuimpana kohtauksena varmasti Arvoituksia pimeässä.
Smaugin autioittama maa
Toisen osan alkupuolisko keskittyy Synkmetsään ja sieltä
selviämiseen. Valkoinen neuvosto mahdollisesti tässä ellei kerrota myöhemmin
Gandalfin kertomana. Veikkaan että ehditään jo niinkin pitkälle kuin
Yksinäiselle vuorelle ja jopa siihen asti, että Smaug saa surmansa, joka olisi
tämän osan huippukohta.
Sinne ja takaisin
Viimeisessä osassa Smaugin kuoleman jälkeiset tapahtumat ja ennen
kaikkea Viiden armeijan taistelu, jolla päästään mässäilemään oikein kunnolla.
Kaiken ryskeen ja paukkeen jälkeen kotimatka ja mahdollisesti sitten näytetään näitä
tapahtumia, jotka tapahtuvat jo kirjan loppumisen jälkeen.
Ohjaaja: Sam Mendes Musiikki: Thomas Newman Pääosissa: Daniel Craig, Judi Dench, Javier Bardem, Ralph Fiennes, Naomie Harris, Berenice Marlohe, Ben Whishaw, Helen McCrory & Albert Finney Kesto: 2h 24min Ikäraja:12
Uusimman Bondin alkuasetelmassa Bondin luullaan menehtyneen epäonnistuneen keikan seurauksena, mutta herra onkin keräämässä itseään kasaan, ei tosin parhaissa sielun ja ruumiin voimissaan, mutta elossa yhtä lailla. Paluun työkuvioihin Bond tekee pommin posahdettua salaisen palvelun päämajassa, jonka jälkeen on selvää, että jollain on jotain hampaan kolossa MI6:sta ja M:ää vastaan.
Se juonikuvauksesta, sillä olisi rikos näin onnistunutta elokuvaa vastaan spoilata yhtään sen enempää käänteistä, kun se niin onnistuneesti leikkii niillä. Tosissaan en itse kuulu Bond-leiriin olleskaan, vaikka on tässä yritetty sivistää itseäni kyllä aikaisemmilla Bond elokuvilla eri Bondeillakin kokeiltuna. Skyfall:ssa on kuitenkin sitä jotain, jonka ansiosta näkisin itseni fanikatsomon reunassa pieni Skyfall lippu kädessä heilumassa. Skyfall:sta olen kuullutkin vain hyvää niin Bond asiantuntijoilta kuin Bond ensikertalaisilta. Monessa yhteydessä on vertailukohdaksi vedetty Nolanin Batmanit ja ymmärrän kyllä miksi. Yön ritarin paluu oli kova tapaus ja jotain sen menestysreseptistä on vuodatettu tähän muutama reipas ruokalusikallinen.
Tekijäpuolella osaan nimeltä mainita ainakin ohjaaja Sam Mendesin, joka on vastuussa yhden mielestäni kaikkien aikojen parhaimman elokuvan, American Beautyn ohjauksesta. Toinen, jota voi Skyfallin iskuvoimasta syyttää on säveltäjä Thomas Newman, jonka olen täällä blogissakin esitellyt. Näyttelijäpuolella Daniel Craig istuu Bondin vermeisiin varmemmin ja aika näyttää kypsyttäneen häntä parempaan suuntaan. Judi Dench:iä voisin katsella ja kuunnella vaikka kuinka pitkään, on rouvalla kyllä niin rautainen ote. Naomie Harris jäi myös mieleen toimintaa kaihtamattomana naisena. Ainoastaan oli vaikeaa välillä Naomie:ta katsellessa olla kuulematta pään sisällä "deiiiiiiviiiii tsooooooouunzzz", mutta ehkä se on vain minun päässäni. Toistan kyllä vielä samaa sävelmää tässä, kuin muutkin tästä elokuvasta kirjoittaneet, mutta se Javier Bardem pahiksena on vain aivan loistava.
Aikaisemmissa Bondeissa en ole kokenut samanlaista mukana hengästymiseen asti-fiilistä, kuin mitä Skyfall:ssa. Hahmoista on tehty samaistuttavammat ja heistä saa otteen, mikä vaan tehostuu elokuvan loppua kohden. Ennen viimeistä yhteenottoa Bondin kotikonnuilla on juuri sitä parhainta taistelun odotus tunnelmaa, mikä saa varsinaisen taistelun toimimaan kuin häkä. Hengästyttävän ja monipuolisen kamppailun jälkeen seuraa pieni liikutus, josta rauhallisesti siirrytään suvantoon ja vielä loppuun läjäytetään ylläripyllärit. Täydellistä.
Tätä voi taas suositella kaikille, vaikka et olisikaan Bond-elokuvien fani, sillä tämä on parempi kuin Bond!
Video suunnattu fiilistelyyn heille, ketkä elokuvan jo nähneet!
Ohjaaja: Bill Condon Käsikirjoitus: Melissa Rosenberg, perustuu Stephenie Meyerin romaaniin Musiikki: Carter Burwell Pääosissa: Kristen Stewart, Robert Pattinson, Taylor Lautner, MacKenzie Foy, Peter Facinelli, Ashley Green, Kellan Lutz, Michael Sheen & Dakota Fanning Kesto: 1h 55min Ikäraja: 12
Bella, joka edellisessä osassa selvisi Edwardin vampyyrimyrkyillä "hirviölapsen" synnytyksestä, herää nyt uuteen elämäänsä kuolemattomana vampyyrinä. Nyt hän näkee kauempaakin kauemmas, kuulee pienimmänkin äänen, liikkuu tuulen nopeudella ja on vastasyntyneenä vampyyrinä vahvempi kuin kukaan muu perheestä. Lyhyen totuttelun ja metsässä retkeilyn jälkeen Bella on kuin vanha konkari ja valmiina tapaamaan tyttärensä Renesmeen. Tämä on jo isompi kuin mitä Bella odotti ja kasvaakin nopeammin kuin tavallinen lapsi. Renesmee onkin kuolematon sekä kuolevainen. Vampyyrimaailman pahisliiga Volturit kuulevat tästä erehtyneeltä ilmiantajaltaja luulevat tytön olevan kuolevainen lapsi, joka on muutettu puremalla kuolevaiseksi. Tälläinen on lakien mukaan häväistyksen kauhistus heidän maailmassaan. Alice sattuu jälleen juuri sopivasti kukkamaljaa kantaessaan saavan näyn Volturien tulosta. Cullenit alkavat haalia eri maailman kolkista vampyyreitä mukaansa todistamaan kohtaamispaikalle, mikä Renesmee todellisuudessa on. Aamunkoi osa 1 oli siis se, jonka rankkasin olevan jostain kotoisin ja jopa ihan hyvä. Näin ollen ohjaajan ja tiiminkin ollessa sama, olin pikkaisen toiveikaskin tämän suhteen. Pakko kyllä todeta, että ihan alun hienojen tekstien siivittämän visuaalisen nautinnon jälkeen, itse elokuva oli aika laimea tapaus. Aamunkoin toisesta osasta puuttuu jokin ydin, jokin sisäinen kipinä, jotta olisin ollut menossa enemmän mukana. Lopputaistelukin on vuoroin ihan sellaista siistiä, mutta vuoroin myötähäpeällistä, kun joku tyhjänpäiväinen sivuhahmo esimerkiksi mutristaa suutaan todella nolon näköisesti. Koko tilanteen kornius paistaa läpi ja pokkaa on välillä tosi vaikea pitää. Ja sitten se vauva! Siis miksi se on pitänyt animoida?? Siinä meni sekin kohtaus, kun Bella tapaa lapsensa ensimmäistä kertaa tai hänen isänsä näkee Renesmeen, kun siinä on möllöttämässä se creepy tietokone animoitu tuutteli.
Löysin kuitenkin muutaman positiivisenkin asian mehevän soundtrackin (miinus se Christina Perrin kalkatus) lisäksi. Ensinnäkin Jacob on nyt paljon järkeenkäyvempi tapaus nyt kun se Bellan perään kuolaus loppui ja selviääkin ettei sekään ollut varsinaisesti Bellan perässä juoksemista, vaan hänellä on muu kohtalo. Tästä susien juttu käänteestä pieni hatunnosto itse kirjailijalle, sillä mietin tosiaan aikaisemmissa osissa, kuinka idiootti tuo Jaakobbi voikaan olla. Toinen juttu on Kristen Stewart vampyyrinä, sillä piilolinssien ja osaavien maskeerauosaston jäljiltä hänellä näyttää jopa olevan eloa silmissä ja ilmekin kasvoilla! Ja jälleen kerran kun neiti Stewartin hahmo laitetaan huutamaan tai kärsimään, niin johan ollaan melkein siellä näyttelemisen osastolla. Twilight Aamunkoi osa 2 on aiempaa osaa ruttokaupalla huonompi. Vampyyrihömppää, joka kuitenkin varmasti uppoaa itseäni monta vuotta nuorempiin naisihmisiin. Jos kaipaat kimallusta, komeita piilareita ja yliluonnollisia voimia, ilman mitään sen suurempaa merkitystä tai punaista lankaa, tämä on sinulle.
Aiheesta
Twilight saan kaikista eniten kysymyksiä blogin puitteissa tai jutellessa
elokuvaihmisten kanssa. Aikaisemmin mielipidettäni kysyessä olen voinut vain
kohauttaa olkia, koska en ole ollut ollenkaan perehtynyt aiheeseen. Ensimmäisen
elokuvan olin nähnyt teatterissa kerran, enkä muistanut siitä paljoa mitään.
Tietenkin tiesin Twilight elokuvat niin kuin kaikki ne tuntevat, vaikka eivät
olisi nähneetkään: kimallukset, Kristen Stewartin ilmeikkyyden jne. Päätin
kuitenkin tarttua avoimin mielin haasteeseen ja tutustua tähän maailmaan
kunnolla. Alun perin minun piti ne kirjatkin lukaista, jotka kuulemma ovat
paljon parempia kuin elokuvat, mutta elokuvien näkemisen jälkeen halusin jo
päästä sanomaan sanottavani. Eli kirjoittaja ei ole lukenut vielä kirjoja eikä
ota kantaa niihin, mielipiteet pohjaavat VAIN elokuviin.
Mikä ”näteissä”
vampyyreissä viehättää?
Tykkään
hirmuisesti Twilightin perusideasta: vampyyri rakastuu ihmistyttöön ja
myöhemmin huomiosta kilpailee myös ihmissusi, molemmat tietysti hyvännäköisiä. Vampyyreistä
olen aina pitänyt ja kun käytän sanaa ”vampyyrit” tarkoitan ihan kaikenlaisia
vampyyrejä laidasta laitaan, aina vanhasta kunnon Nosferatusta näihin nykyajan hyvännäköisiin
verenimijöihin. Mielestäni kuitenkin molemmilla on omat elokuvansa ja omat
paikkansa. Pelottava hirviömäinen vampyyri kuuluu kauhuelokuviin oikeasti
säikyttelemään ja tällainen twilight versio kuuluu sitten taas näihin nuorten
naisten märkäpäiväuni elokuviin ja sarjoihin. Tajuan paremmin kuin hyvin
viehätyksen hyvännäköisestä vampyyristä, joka haluaa sinua kaikella
mahdollisella tavalla. Toteutuu (melkein) joka naisen kaunotar ja hirviö
fantasia, jossa saa myös itse tuntea olevansa vallan kahvassa, koska tuon
olennon silmissä olet vastustamaton. Samalla mukana on aina jännite siitä, että
komean herra vampyyrin peto puoli tulee esiin muuallakin kuin sängyssä, vaikka eihän näin koskaan käy, mutta jännite on silti siellä. Kunnianarvoisan herra
Nosferatun kanssa tämä fantasia olisi vain ällöä.
Twilight- Houkutus
Katsoin siis
muistinvirkistyksenä tämän ihka ensimmäisen elokuvan, josta kaikki alkoi.
Mainitsin aiemmassa kappaleessa pitäneeni Twilightin perusideasta, mutta sitten
tässä toteutuspuolessa on menty välillä todella metsään. Ensimmäinen elokuva on
kokonaisuutena ja käsikirjoituksessaankin ihan kohtuullinen. Minusta on aina
siistiä nähdä kivannäköisiä vampyyrejä komeilla piilolinsseillä, mutta ihan
oikeasti mikä se kimallusjuttu on? Onko kirjoissa tähän jokin looginen vastaus?
Haluan uskoa että se on kuvailtu eri tavalla kirjoissa ja jälleen on tulkittu
liian kirjaimellisesti elokuvaan. Koko glitter homman olisi voinut jättää pois,
niin olisi säästytty viiden elokuvan verran mielipahalta. Seuraava ongelma on
henkilökohtainen makuasia: Robert Pattinson Edwardina ei ole ulkonäöllisesti
minuun vetoava, joten vaikka herra osaakin näytellä, niin en lämpene hänelle
tarpeeksi. Sitten pääsemmekin koko elokuvan pahimpaan tunnelmantappajaan eli
neiti Kristen Stewartiin.
Voi mikset laita sitä suuta kiinni?
Kristen on kaunis, ihan jumalattoman kaunis, mutta
eloa hänessä ei ole sitten ollenkaan ja se alaleuka ei pysy kiinni ei millään.
Juuri kun olet pääsemässä fiilikseen, koska Robert tekee sentään parhaansa ja
olet jo melkein aww-asteella, niin sitten se naamataulu tulee siihen ja silmät
katsoo tyhjää ja luukku on auki. MIKSI? Voi miksi Kristen et anna minun nauttia
elokuvasta…
Kouluarvosana:
7
Twilight- Uusikuu
Uusikuu on
mielestäni koko saagan kamalin, ihan ylivoimaisesti. Puoletkaan hahmojen
tekemisistä ja sanomisista ei käy järkeen. Tämä kulminoituu oikein siihen
Edwardin lähtöön, jossa pääparin keskustelu kirvoittaa vain WTF-ilmeen. Tajuan
kyllä, että Edward piti saada pois kuvioista, jotta Bella pääsee tutustumaan
Jacob:iin lähemmin. Jacob oli muuten ekassakin osassa enkä meinannut tajuta,
että sen letin takana on sama henkilö! Jacobista vielä henkilökohtainen
mielipide: jos Robert oli mielestäni ruma, niin Jacob on sitten susiruma (heh).
Taylor Lautnerin puolustukseksi pitää kuitenkin todeta, että hän näyttelee
paremmin kuin kaksi muuta.
Kouluarvosana:
5-
Twilight-
Epäilys
Epäilys ei
ole ihan niin sukka kuin Uusikuu, mutta odotin kyllä tältä enemmän. Ensimmäistä
kertaa mukana on kunnon toimintaa ja tappeluakin. Mukana on taas ihmehetkiä
pääkolmikkomme kanssa ja vaikka kaikki muut ovat sodassa, jaksetaan silti
jauhaa, siitä kumman se Bella nyt valitsee. Olin suuresti pettynyt vampyyrien
tapaan kuolla tässä elokuvassa ja sanotaanko että, jos olisi annettu veren
lentää niin kuin kuuluu, niin elokuva olisi saanut ryhtiä. Nyt kun päät vaan nykäistään
irti eikä mitään realistista näy, vaan kuollut vampyyri näyttää vain kiviukolta,
niin uskottavuushan siinä menee. Tulee sellainen että eihän tuo edes oikea
ollut, mitäs sitten.
Kouluarvosana:
6
Twilight-
Aamunkoi osa 1
Erityisesti
kahden edellisen jälkeen olin jo melkein luopunut toivosta saagan suhteen.
Itselleni kuitenkin Aamunkoi osa 1 vastoin kaikkia odotuksia toimi! En tiedä
mitä näyttelyn oppitunteja Kristen on pakotettu käymään, mutta hän ei ole ihan
niin hukassa tässä.Kuvittelinko vai
puhuuko Kristen jotenkin matalammin ja jämerämmin tässä elokuvassa? Samoin
Pattinson kuulosti tässä kuvassa jotenkin karismaattisemmalta. Mitä heille on
tässä välissä tehty? Pääaiheenahan on pääparin häät, kuherruskuukausi ja sitten
se monsterivauva. Kuherruskuukaudella on viimein höllennetty nutturaa ja
huumoriakin saadaan revittyä siitä tilanteesta että tässä on nyt oikeasti
vihitty ihminen ja vampyyri. Kristen on kuitenkin parhaimmillaan sitten kun
Bella on saatu raskaaksi ja lopulta synnytyksen tuskissa, on hänessä viimein
jotain, mitä voi sanoa näyttelemiseksi. Tämän elokuvan myötä aloin hirmuisesti
tykkäämään elokuvan tunnusbiisistä eli Bella’s Lullaby:stä, jota Aamunkoissa
viljelläänkin enemmän. Jopa niinkin pitkälle, että ihan elokuvan loppupuolella
Bellan muistojen vilistessä minulta herahti jopa kyynel, koska kohtaukseen on
saatu sitä kauan kaivattua tunnetta mukaan ja myös siitä, että samalla miettii,
kuinka paljon vielä hienompi Bellan ja Edwardin tarina olisi, jos siinä olisi
aivan eri tekijät.
Kouluarvosana:
8+
Näiden
neljän elokuvan katsomisen perusteella suosittelen näitä ainoastaan tosiaan
näteistä vampyyreistä kiinnostuneille nuorille naisille. Tokaa ja kolmatta osaa
ei kannata edes katsoa, ei menetä mitään. Katsoo vaan juonikuvaukset ja
paljastukset ja hyppää ekasta neljänteen. Twilight perusidea on kutkuttava ja
nerokas, mutta tämä ei riitä, jos toteutus ontuu näin pahasti. Kirjoista
vieläkään tietämättä melkein harmittaa kun on pilattu näin hyvä tarina.
Twilight voisi toimia täysin eri tekijätiimillä (paitsi sama tunnaribiisi), eri
päänäyttelijöillä, ilman kimallusta ja ikäraja ainakin sen K16.
PS. Aion joka tapauksessa mennä vielä katsomaan sen viimeisen. Kiinnostaa liikaa sekä hyvässä että pahassa!
