17. syyskuuta 2012

Ensimmäisestä lehvakokemuksesta Kinossa

Viime viikonloppuna oli pakko päästä katsastamaan Kino123:sta ihan kunnolla ja samalla mulkaista koko Veturia uudemman kerran. Harmistukseksi Kino1:stä ei ollut löytynyt tilanteeseen natsaavaa kuvaa katsottavaksi, vaan "tyydyttiin" Kino2:n tarjontaan kohteena Lorax. Itse olin porukasta ainoa, joka oli kyseisen kuvatuksen nähnyt jo studiolla joskus sen viimeisillä viikoilla 3D:nä Miran kanssa. Tämä versio oli virkistävästi 2D ja vieläkin virkistävämmin hinnaltaan 2e osana avajaisviikon kampanjaa eli Kino1:ssä, Kino2:ssa ja Kino3:ssa aina klo 13, 14 ja 15 leffat 1e, 2e ja 3e. Eli esimerkiksi ykkösessä kello yhdeltä leffa yhden euron. 

Lippuja oltiin hakemassa jo tuntia ennen, mutta mielettömistä jonoista pääteltiin, että niin siellähän alkaa juuri ykkösen euron kuva, joten kierrellään se kymmenen minuuttia ja palataan astialle. Lippujen onnistuneen haltuunoton jälkeen (onpa ne pieniä verrattuna studion lappusiin!) lähtiin kiertämään kunnolla Veturia. Kinoon palattiin n. 10 minuuttia ennen näytöksen alkua jonottamaan evästyksiä leffaan (olisi voinut aavistuksen aikaisemmin jo palata). Kinosta löytyy sama perusvalikoima kuin studiolla, mutta lisäksi Kino Cafen yhteydestä saa ties mitä leivonnaisia ja leipiä, on tämä karkkivuori, löytyy jäätelöitä sekä käytävällä, jonka varrella salit ovat, on vielä limsa- ja herkkuautomaatit. Itselleni silmiinpistävin ero oli kuitenkin poppareissa, jotka ovat siis aivan yhtä maukkaita kuin studiollakin, mutta kokojen valikoima on eri! Studiolla on pieni ja keskikokoinen pönikkä eli iso, mutta Kinossa on lisäksi vaihtoehtona SUURI.

Saliin meno vaiheessa huomasi sitten eritoten, että olisi pitänyt saapua aikaisemmin, oli nimittäin jo tupa lähes täynnä. Saatiin sentäs eturivistä vierekkäiset paikat. Kinossa ehdotonta luksusta on penkit ja se tilan määrä! Penkki on reilun kokoinen eikä käsinojia tarvitse jakaa kenenkään kanssa ja lisäksi vielä se juomateline. On selkeästi oma penkki eikä vain osa penkkiriviä. Show:n alettua pyöriä oli sitten aika ihailla kuvaa, joka kankaan muodon takia, tuntui ympäröivän katsojaa. Ja jumankekka, vaikka oli vain animaatiomainoksia, niin sai sitä bassojyskettäkin. Kyllä meni kylmät väreet, kun oli niin hienon näköistä ja kuuloista. Yleisesti ottaen yleisö tosin oli vilkkaampaa tietysti, koska kyseessä lasten kuva ja vielä täysi sellainen, mutta onneksi pystyi kuvaan keskittymäänkin. 

Myöhemmin samana päivänä palattiin sitten kotoisaan Studioon katsomaan Moonrise Kingdomia. Kolmossalin kangas näytti massiivisen Kinon jälkeen toooosi pieneltä, mutta nopeasti siihenkin taas tottui ja vaikkei ollut enää mitään juomatelineitä tai hienouksia, oli siinä tutussa ympäristössä niin tervetullut olo ettei paremmasta väliä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...