Tracks

Ohjaaja: John Curran
Käsikirjoitus: Marion Nelson, perustuu Robyn Davidsonin omaan teokseen Tracks
Musiikki: Garth Stevenson
Pääosissa: Mia Wasikowska, Adam Driver
Kesto: 1h 52min
Ikäraja: 12

Tracks pohjaa todellisen Robyn Davidsonin kirjaan ja kokemuksiin hänen yhdeksän kuukautta kestäneestä matkastaan jalkaisin Australian armottomalla aavikolla. Matkan lähtöpisteenä on Alice Springs ja määränpäänä Intian valtameri, näiden välillä noin 2700 kilometriä. Matkakumppaneina on uskollinen koira Diggity ja neljä kamelia, joista jälkimmäiset Robyn on omakätisesti kesyttänyt. Harvoja ihmiskontakteja ovat aborginaalit sekä National Geographic-lehden kuvaaja Rick Smolan, joka ikuistaa Robynin matkaa eri etapeilla. Henkilökohtaisten syiden ja erityisesti itsetutkiskelun lisäksi Robynin matkaa inspiroi hänen oman isänsä tutkimusmatkat Afrikan erämaassa. 

Robyn Davidsonin tarina ei ollut itselleni ennestään tuttu, joten en tiennyt etukäteen Tracksin suhteesta todelliseen elämään. Olin lukenut vain pienen synopsiksen sekä pällistellyt Oscareita huutavaa leffan julistetta useampaan kertaan ja jo nämä itsessään riittivät saamaan minut vapaapäivän koittaessa istahtamaan itse salin puolelle. Tositarina pohja, joka selviää viimeistään lopputekstien aikana rullaavissa valokuvissa oikean Robynin matkan varrelta, nostaa osakkeita ennestään. Taustatutkimuksella selviää, että muistelmateos on kirjoitettu jo vuonna 1980 ja elokuvasovituksen toteutuminen on pyörinyt tapetilla aina siitä lähtien, mutta kuitenkaan tätä päivää ennen toteutumatta.

Tracksissä kiehtovaa on keskushenkilö Robyn Davidson, hänen motiivinsa ja klassisen selviytymisen ohella henkilökohtainen kamppailu. Robyn on totaalisen tukahtunut nykyiseen maailmanmenoon sen pinnallisuudessa ja kapeakatseisuudessaan. Lisäksi hän on täynnä muiden ihmisten jatkuvasta läsnäolosta ja tarvitsee aikaa itselleen. Eläinten seura tuntuu kutsuvimmalta, eikä hän huoli matkalleen muuta seuraa ja ahdistuu jo alkuun yli-innokkaasta valokuvaajastakin. Ollessaan kuitenkin pitkään yksin oman päänsä kanssa, nousee pintaan ajatusvirrasta käsittelemätön lapsuudentraumakin. Lähempänä maaliviivaa alkaa myös viimein yksinäisyys painaa päälle ja kaipuu turvalliseen sekä tuttuun. Määränpäässä häämöttävä alati kasvava mediahuomio alkaa tuntua suurelta viholliselta, jota haluaa vain pakoon. 

Mia Wasikowska on onnistunut jo aiemmin saamaan mielenkiintoisia ja arvostelijoiden hyvällä katsomia rooleja (Only Lovers Left Alive, The Double, The Kids Are All right..). Robyn Davidsonin rooliin hän sopii kuin nakutettu ja hallitsee pienieleisenkin kehonkielen, jota rooli vaatii. Eläinten kanssa Mia tuntuu myös olevan kotonaan ja on upeaa nähdä kemioiden kohtaavan valkokankaalla karvaistenkin vastanäyttelijöiden kanssa. Mielenkiintoisen jutun koskien juurikin kamelien kanssa työskentelyä, voi lukea täältä. Tracksissä eräs erittäin positiivinen huomio on myös Robynin erittäin autenttisen näköinen maskeeraus, josta voisi jopa ehdokkuuden edes laittaa seuraavissa pystikisoissa. Huomattavaa on myös, että ihokarvojen kasvu on otettu huomioon, eikä käy "Lostit", jossa kainalotkin pysyvät vahattuina kuukausia kuukausien jälkeenkin.

Traileri puhukoon puolestaan: