31. toukokuuta 2017

Mitä kuuluupi mulle

Jotenkin todella osuvasti Waltsu teki postauksen otsikolla Gloating, joka sisältönsä puolesta olisi voinut olla minunkin kynästä. Hiljaiseloa on blogissa ollut omaltakin osalta, ehkä on huomattu, ehkä ei edes ole huomattu. Itse huomasin viimeistään siinä kohtaa, kun facebook alkoi "nipottamaan" blogin facesivuston kautta, että en ole postannut mitään niin ja niin pitkään aikaan. 

Valinta lykätä tätä osa-aluetta sivummalle on kuitenkin ollut ihan tietoinen valinta. Elämänvaihe on ollut sellainen, että jostain on ollut pakko karsia. Isoimpana projektina on ollut taidenäyttely taitelijakollegan kanssa, joten olen ollut taidevaihde päällä ja muu on saanut odottaa hyllyllä sen aikaa.




Elokuvia olen siis harrastanut silti edelleen aktiivisesti, ne eivät vain ole päätyneet blogikäsittelyyn. Käsittelyä vailla ovat siis edelleen aika isotkin tapaukset: Guardians of the Galaxy, uusin Alien, uusin Pirates of the Caribbean ja mm. erään Hans Zimmerin konsertti! Näistä on kyllä edelleen tavoite tehdä omat juttunsa, sillä kyllä sormeni syyhyää päästä kertoilemaan. Lisäksi on sitten tietenkin miljoona pienimuotoisempaa elokuvaa, tv-sarjaa ja lieveilmiötä, joista olisi jutunjuuria pää täynnä, mutta yksinkertaisesti päivässä ei riitä tunnit. Postailu jatkuu siis ehtimisen mukaan, epäsäännöllisessä tahdissa. Jossain kohtaa on sitten taas varmasti sellainen hurja turbovaihe.

Tietäisikö joku mistä saisi tekaistua itsestään kloonin tai kaksi?


P.S. Pokemon Go:ssa gen 2 yhtä vaille taputeltu! (Euroopan saatavat siis)

30. toukokuuta 2017

Your name


Alkuperäinen nimi: Kimi no Na wa
Ohjaaja: Makoto Shinkai
Käsikirjoitus: Makoto Shinkai
Pääosissa: Ryunosuke Kamiki, Mone Kamishiraishi, Masami Nagasawa, Etsuko Ichihara, Ryo Narita, Aoi Yūki, Nobunaga Shimazaki, Kaito Ishikawa, Kanon Tani & Masaka Terasoma
Kesto: 1h 44min
Ikäraja: 7

Makoto Shinkain elokuva Your name on kohonnut kansainvälisille markkinoille ja onnistunut ohittamaan katsotuimpien anime-elokuvien listalla jopa Miyazakin Henkien kätkemän. Suomen valkokankaille yleiseen levitykseen ei kovin monia anime-elokuvia eksy, suurimman osan ollessa lähes poikkeuksetta Studio Ghiblin tuotoksia. Silläkin saralla on siis jo kunnioitettava saavutus, että Shinkai on tässä onnistunut. 



Your name kertoo kahdesta nuoresta, erilaisissa ympyröissä elävästä tytöstä ja pojasta, jotka huomaavat uneksivansa toisen elämästä. Mitsuha asuu pienemmässä kylässä, jossa kaikki tuntevat toisensa, kun taas Taki asuu vilkkaassa Tokiossa. Hyvin nopeasti selviää, että "unet" eivät ole vain pelkkää unta, vaan he todella vaihtavat kehojaan. Herättyään he eivät muista aivan kaikkea niin kristallinkirkkaasti, mutta molemmille on selvää, että se toinen henkilö on todella olemassa. Tämä avaa samalla huimia mahdollisuuksia, mutta myös kommelluksia ja vähintään noloja tilanteita. Mystisellä yhteydellä on kuitenkin vielä oma tarkoituksensa.



Your name-elokuvasta kuulin hyvää jo ennen sen saapumista valkokankaille, sillä enemmän animeen vihkiytyneet kanssaihmiset olivat jo tästä tietoisia ja jopa elokuvan nähneet. Moni tosifani sanoikin, että vaikka elokuva on jo kerran nähty, niin tulevat ehdottomasti sen vielä katsomaan kunnolla valkokankaalta. Kyllähän se omakin kiinnostus heräsi, vaikka animea en enää niin suuresti kulutakaan (miinus Ghibli). Näissä tuppaa usein olemaan juonellista tarjontaa tavanomaista näyteltyä elokuvaa enemmän ja niin se oli Your namenkin laita.



Alkuun Your name vaikuttaa kepeämmältä elokuvalta, kun vaihdoksen kanssa hassutellaan ja mukana on niin ihastumisia, kouluympyröitä ja kaverikuvioita. Silti se ei tunnu liioittelevan missään kohtaa ja samalla myös päähenkilöiden omaa minää ja sen kasvua käydään läpi. Aivan uuden kerrostuman tuo sitten se vaihe, kun selviää Takin ja Mitsuhan yhteyden tarkoitus. Tämä vie elokuvan aivan toiselle asteelle, henkeäsalpaavaksi kosmiseksi kertomukseksi ja jännitysnäytelmän äärelle. 

Erittäin suuri suositus, vaikka et olisi edes animen tai muun animaation ystävä. Your name on visuaalisesti kuvankaunis kertomus, jonka tarinavyyhdistä lähtee vielä odottamaton juonenkäänne.

 

15. toukokuuta 2017

Beauty and the Beast - Kaunotar ja hirviö


Ohjaus: Bill Condon
Käsikirjoitus: Stephen Chbosky & Evan Spiliotopoulos
Musiikki: Alan Menken
Pääosissa: Emma Watson, Dan Stevens, Luke Evans, Emma Thompson, Ewan McGregor, Ian McKellen, Kevin Kline, Josh Gad, Stanley Tucci, Audra McDonald, Gugu Mbatha- Raw, Nathan Mac & Hattie Morahan
Kesto: 2h 3min
Ikäraja: 12

Beauty and the Beast on melkein suoraan uusintaversio vuoden 1991 Disney piirretystä, mutta tällä kertaa näyteltynä. Nythän on ollut vallitseva buumi muuntaa näitä vanhoja klassikkoja näyteltyjen elokuvien muotoon, josta jo esimerkkinä ovat olleet Viidakkokirja ja Cinderella. Edeltävistä Viidakkokirja oli se paljon onnistuneempi muunnos, vaikka Cinderellankin ihan kivaksi luokittelin. Näissä kuitenkin molemmissa pohjana se, että ainakaan itselleni kummankaan alkuperäinen versio ei ole ollut mikään viiden tähden kuva. Kaunotar ja hirviö puolestaan kuuluu aivan omiin kärkisuosikkeihin, joten kyllä alunperin mietin, että mitäköhän tästä nyt tulee.



Skeptismi elokuvaa suhteen kesti jopa yllättävän likelle ensi-iltaa. Uteliaisuus kyllä heräsi katsoa tämä sellaisessa sopivan kevyessä mielentilassa ja todella madaltaa niitä omia odotuksia. Lähtökohta oli siis sellainen, että en oikein odottanut mitään, paitsi tietysti hyviä näyttelijöitä. Kävi sitten niin, että jo alkupuolella, kun musiikki "Bellen" kipaleesta alkaa soida ja musikaalimainen avausjakso ranskalaisesta tuppukylästä pärähtää komeuteensa, olin aivan myyty elokuvalle. 


Elokuva noudattaa todella vahvasti alkuperäistä animaatiota, mutta se ei tunnu jo pölyyntyneeltä toisinnolta, vaan herää eri tavalla henkiin, kun hahmot ovat oikeaa lihaa ja luuta. Toisaalta moni lumouksen vaikutuksen alainen hahmo on tehty tietokoneanimaationa, mutta nämä eivät hypi silmille riittävän värikylläisestä taustastaan. Päivityksessä on vain himpun verran uutta, muutaman uuden kappaleen ja hahmojen taustojen syventämisen osalta. Ne uudemmat kipaleet ovat tosiaan alkuperäisen säveltäjän kynästä, legendaarisen Alan Menkenin. 



Emma Watson on todetusti osaava näyttelijä, mutta yllätyin vallan hänen laulutaidoistaan. Noin muutoin hän vaikutti kyllä jo etukäteen sopivalta nimenomaan Belleksi, joka on perinteisestä prinsessa-linjasta poiketen huomattavasti itsenäisempi ajattelija. Dan Stevens oli etukäteen myös hyväksi todettu valinta, sillä hän on piirtynyt hyvin mieleeni Downton Abbeyn "The guy:na" ja hanskaa prinssin osan odotetusti. Sivurooleissa vilisee niin mahtava kattaus, että en kaikkia mitenkään pysty listaamaan. Jos kuitenkin joku tarvisi nostaa ylitse muiden, niin kyllä se Luke Evans sai parhaan osan leikitellä ja hän ottaa pullistelevan Gastonin osasta kyllä irti viimeisetkin rippeet.



Ihastuttava Beauty and the Beast on erittäin onnistunut uusinta yhdestä parhaimmista animaatioklassikoista.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...