28. huhtikuuta 2016

Game of Thrones, Civil War ja muutama uusi elokuva

Nyt en ole onneksi sentään käynyt tyhjentämässä puolta putiikkia, vaikka heikko hetki tulikin Robinhoodin alelaarin luona (leffat alkaen 5,95!) ja matkaan tarttui neljä uutta elokuvaa. Kauhulla odotan huomista cdon.comin omaa green friday:ta, pitää varmaan välttää koko sivustoa huomisen ajan. Tässä kuvat sortumisista:








Hirveästi on tapahtunut/tapahtuu taas leffojen ja tv-sarjojen maailmassa. Jos nyt ensin tv-sarjoista, joissa isoin juttu on tietysti Game of Thronesin jatkuminen!!! Itse seuraan taas HBO Nordicin kautta poikkeuksia lukuunottamatta heti maanantai aamuna herättyäni. Ensimmäisessä jaksossa oli jo paljolti jännää, vaikka huomasi kyllä, että ei ole ihan niin suoraan Martinin kynästä meno, kun homma on vähän pelkistetympää (en sano että on huono asia) ja jopa toiveikkaampaa (en sano että tämäkään on huono asia). Mitään ei enää tiedä etukäteen kuin pikkuhippuja ja hataria arvauksia, joten saas nähdä kuinka monet aamukahvit menee väärään kurkkuun vielä.

Omassa katsonnassa on noin muuten paremman puoliskon kera Flash ja Gotham (liian huippusarjoja emme voi seurata samaan aikaan aikataulusyistä). Itse katson Arrowta (aina kun muistan, television tahtiin on vaikea seurata!) ja itseasiassa pari jaksoa jäikin väliin kokonaan ja oli poistunut jo Katsomosta... mutta tsekkasin juonenkäänteet wikipediasta, enkä usko, että tosissaan missasin hirveästi. Pääsin kuitenkin kiinni ennen mid-season finalea, jossa jopa kuoli eräs merkittävä hahmo. Varmaan Thrones on turruttanut jo ajat sitten, kun ei kyseinen tapahtuma nyt itselleni tuntunut niin hirveältä (eikä ollut mikään kummoinen suosikkihahmoni edes). Foxilta bongasin aivan vahingossa erittäin viihdyttävän kauhukomedian Scream Queens! ja samalla huomasin myös Fox playn olemassaolon, jossa jaksot säilyy paljon kauemmin kuin jossain Katsomossa. Aivan sairaan hauska sarja, mukana muun muassa pari AHS-tähteä, Abigail Breslin ja Jamie Lee Curtis. 

Netflix teki unelmistani totta ja toi kauan odottamani sarjan (joka ylellä meni valitettavasti itseltäni ohi)  Outlanderin ensimmäisen kauden katsottavaksi. Aikamatkustuksesta kertova romanttinen sekä seikkailullinen "pukudraama" osoittautui paljon verisemmäksi, kuin mitä olin ennakkoon sarjasta tiennyt. Tämä ei ollut ollenkaan hullumpi asia, yleensä nämä vain ovat kesympiä, melkein kuin vähemmän shokeeraava game of thrones, jossa ihan kaikki ei kuole. Joka tapauksessa ihan suosikkisarjojani nyt ja ikinä. Hannibalista tuli hollille siitäkin viimein se kolmas kausi, jota parhaillaan tapitan. 

Elokuvista tulee vielä ihan lähitulevaisuudessa oma postauksensa koskien tulevia ensi-iltoja, ainakin näitä, joita itse hingulla odotan. Kapteeni Amerikan kolmas leffa Captain America: Civil War pärähti juuri ensi-iltaan ja on ollut varsin hupaisaakin huomata, miten kaveripiirissäkin porukka jakautuu eri puolille. Tää on vähän sama kuin Edward vs. Jacobin kanssa, mutta ei sinne päinkään, koska nyt on kyseessä oikeasti kivan näköiset jannut. Ollaan Artun leffablogin Artun kanssa ehditty käydä jo monet kamppailut tuolla kylän nurkilla aiheesta, kuten kuvastikin huomaa... 



Itse leffasta tulossa myös oma juttunsa, mutta sen verran sanon, että kyllä tykkäsin! Menee ihan Avengers kolmosesta, parempi kuin Age of Ultron. 

Meille tuli töihin tälläinen Angry Birds-ständi koottavaksi. On kyllä työläin ständi, mitä tullut vastaan itselleni tähän mennessä, kolme työpäivää se vei rakentaa, mutta siinä se nyt nättinä ja massiivisena seisoo. Idea on siis mennä tuonne ritsaan istumaan.



26. huhtikuuta 2016

Dressmaker


Ohjaaja: Jocelyn Moorhouse
Käsikirjoitus: Jocelyn Moorhouse & P. J. Hogan, pohjaa Rosalie Hamin samannimiseen kirjaan
Pääosissa: Kate Winslet, Judy Davis, Liam Hemsworth, Hugo Weaving, Sarah Snook, Sacha Horler, Caroline Goodall, James Mackay, Rebecca Gibney, Alison Whyte, Gyton Grantley,Barry Otto, Julia Blake, Kerry Fox, Genevieve Lemon, Terry Norris & Tracy Harvey
Kesto: 1h 58min
Ikäraja: 12

Myrtle "Tilly" Dunnage (Winslet) palaa pölyiseen kotikaupunkiinsa Dungatariin keskelle ei mitään ja pistää koko kylän sekaisin. Aikanaan traagisen murhatapauksen tähden kaiken taakseen jättänyt Tilly haluaa viimein selvittää välit menneisyytensä kanssa. Paljon on  jäänyt hampaan koloon monen kaupungin asukkaan sekä myös oman hulluksi tulleen äitimuorinkin (Judy Davis) kanssa. Tillyn mukana kulkee hänen terävin aseensa, Singerin ompelukone ja takana on vuosia sen laulattamisesta monessa keskeisessä muodin mekassa. Loisteliaat luomukset edesauttavat Tillyä pääsemään selvittämänsä mysteerin jäljille.



Dressmaker oli ehdottomasti katsottavien listalla jo siitä hetkestä, kun loin silmäyksen sen traileriin. Itselleni olisi tosin riittänyt pelkkä tieto elokuvasta, jossa on pääosassa Kate Winslet, muuta en tarvitsekaan. Tässä on mukana monien aussitähtien lisäksi aina mielenkiintoisen suorituksen tarjoava Hugo Weaving sekä nuorempi Hemsworth. Ennakkoon nähdyn materiaalin perusteella odotin enemmän perusdraaman mukaista teosta, mutta astetta nenäkkäämmällä otteella. Dressmaker olikin paljon odotettua enemmän, erittäin sakeaksi keitetty seos mustaa huumoria ja yllättäviä vivahteita muunlaisesta genrestä, muun muassa westernistä. 


Taisi olla peräti ohjaajan itsensä suusta siteerattu lausahdus, että kyseessä on melkein kuin lännenelokuva, jossa aseiden tilalla on ompelukoneet. Kieltämättä tässä on perää, kun naishahmot vaihtavat haastavia katseita, ompelukoneen neula laulaa ja takamaiden tuuli kuljettaa hiekkaa pikkukylän kadulla. Musiikissa, jonka on säveltänyt David Hirschfelder, kuuluu myös morriconemaisia sointuja, jotka eittämättä lisäävät vaikutelmaa. Tarinan pohja puolestaan on murhamysteerin selvityksessä, joka avautuu kerros kerrokselta elokuvan edetessä. Huumori on kuulemma ausseille tyypillistä, vähän kuivakkaa ja synkkää. Omaan nauruhermooni tämä iski täysin, kamalat sattumukset vain tulevat niin puskista, että pistää naurattamaan. Teatraaliset hahmot ja kunnon couture-luomukset pienessä tuppukylässä ovat yhtä lailla hykerryttäviä.


Tarinan sielu ja keskiö on päähenkilössä Tillyssä. Tätä omatahtoista ja itsevarmaa naista ei kukaan enää polje maahan ilman seurauksia. Siltikin häneltä avataan haavoittuvaisempi ja herkempi puoli, joka liittyy tämän lapsuuden minäänsä. Isossa osassa on suhde pimahtaneeseen ja pahasuiseen äitimuoriin, jonka kanssa kävelty matka kirvoittaa kivikkoisuudessaan niin räkätystä kuin kyyneliäkin. Pikkusieluisten kyläläisten joukosta Tilly löytää vielä romantiikkaa ja tosiystävänkin. Lopullinen kosto on oleva yhtä hulppea kuin kaikki ne pukuluomuksetkin.


Kate Winslet on vieläkin jumalaisempi kuin muistin, kohta loppuu mitta-asteikko hänen kohdallaan. Tillyn roolissa hän niin sensuelli, sähäkkä, samalla erittäin vahva kuin myös herkkä. Vaikka Tilly ei itsekään ole mikään kunnollisin tyttö, on hänen puolellaan oleminen varsin helppoa. Kemiat äitiä esittävän Judy Davisin kanssa pelaa myös todella hyvin yksiin. Puvustaja Margot Wilson, joka suunnitteli nimenomaan Winsletin asut, saa kyllä erikoismaininnan, luomukset ovat vielä upeampia kuin "Tillyn tekemät" ja puhumattakaan miten Winslet kantaa ne. Hugo Weavingin esittämä kylän poliisi on oman salaisuutensa kanssa hulvaton, eikä hahmoa ole mielestäni vedetty kuitenkaan liian överiksi, koska kaikkiin muihinkin on ympätty aste teatteria. Liam Hemsworth ei ole veljensä Chris ja toisaalta hyvä niin, koska kera Winsletin olisi muutamasta kohtauksesta tullut täysin "hottness overload"

Dressmaker on kerrassaan synkän huumorin kyllästämä draama tuppukylän salatusta mysteeristä. Luvassa on paljon yllätyksiä, ruumiita ja mykistävän upeita pukuja. 

 

25. huhtikuuta 2016

Viidakkokirja


Ohjaaja: Jon Favreau
Käsikirjoitus: Justin Marks, perustuu Rudyard Kiplingin kirjaan Viidakkokirja
Musiikki: John Debney
Pääosissa: Neel Sethi, Ben Kingsley, Bill Murray, Idris Elba, Lupita Nyong'o, Scarlett Johansson, Giancarlo Esposito & Christopher Walken
Kesto: 1h 46min
Ikäraja: 12

Mowgli (Sethi) on ihmisen pentu, jonka sudet ovat kasvattaneet hänen jäädessään orvoksi. Täysin osa laumaa hän ei kuitenkaan ole, sillä hän ei kykene samaan kuin sudet, vaikka kuinka kovasti yrittäisikin. Mowglin ja susilauman elossa mukana häärivä pantteri Bagheera (Kingsley) tuomitsee myös pojan käyttämät "ihmisen temput", sillä niillä ei ole sijaa viidakossa. Kuivuuden tuoma aselepo ajaa kaikki eläimet samalle juomapaikalle, jolloin tiikeri Shere Khan (Elba) pistää merkille ihmisen pennun ja julistaa tämän omaksi saaliikseen heti kuivan kauden päätyttyä. Susilauma pitää varsin eripuraisen neuvottelun pojan kohtalosta, mutta Mowgli tekee päätöksen heidän puolestaan ja päättää jättää lauman palatakseen omiensa pariin.



Kiplingin klassikkosatu Viidakkokirja on muotoutunut nykypäivän muotoon varsin taidokkaiden tietokonevelhojen toimesta. Nuorta Neel Sethiä ja satunnaisia pikkulavasteita lukuunottamatta kaikki muu on luotu digitaalisesti. Kirjan ohella lähteenä on toiminut Disneyn aikaisempi animoitu koko perheen versio vuodelta 1967. Ohjaajan paikalla istuu ainakin minut jo henkilöohjauksen puolesta vakuuttanut Jon Favreau, jonka aikaisempia natsoja on muun muassa Iron Man-elokuvat. Ääninäyttelijöiden joukko on myös aikamoinen, jota jo ennakkoon pääsi hypettämään. Hienoista palasista huolimatta menin silti katsomaan Viidakkokirjaa pienellä varauksella, koska uusintaversioissa on aina suuri lässähtämisriski, joka tuntuu sitäkin ikävämmältä, jos on ollut valmiiksi liian täpinöissään.
Viidakkokirja tekikin sitten kaikkea muuta kuin lässähti, sillä se paljastui oikein mainioksi tapaukseksi.  



Vaikka tiesin etukäteen elokuvan ikärajankin olevan korkeahko satukirjaan pohjaavaksi elokuvaksi, olin silti yllättynyt kuinka hurjaksi meno välillä äityi. Mitään turhan raakaa tai väkivaltaista ei siis elokuvassa ole, mutta se jännitys! Monen monta takaa-ajokohtausta tai muuta tykytystä aiheuttavaa kohtausta oli tarjolla ja tälläinen aikuinenkin katsoja huomasi puristavansa penkin käsinojia. Pelottavuuden puolesta täytyy nostaa hattua apinoiden kuninkaan Louien toteutukselle, joka on saanut vaikutteita esihistoriallisesta Gigantopithecus apinasta. Koko on niin massiivinen ja tapa, jolla kädellisten kuningas ensimmäistä kertaa edes esitellään on vähän seisauttava. Toisaalta en ole myöskään koskaan pelännyt näin paljon Shere Khania, johon on onnistuneen ulkoisen toteutuksen lisäksi ympätty vivahteita sivistyneestä psykopaatista. 

Pelottavista ja jännittävistä kohtauksista huolimatta, Viidakkokirja ei ole kauhean synkkä. Se on sopivalla tavalla satumainen ja tarjoilee esimerkiksi pari varsin tuttua musikaalinumeroa. Itseä kyllä häiristi näissä se, että tekstityksessä ei oltu käytetty sitä samaa suomennosta, joka on syöpynyt päähäni siitä vanhasta animaatiosta ("Pubbiduu mä haluun aivot suu-uuuun..." jne.). Tietokoneanimointi toimii kerrankin täysin elokuvan eduksi, kun muuten realistisen näköisissä maisemissa on värit vedetty aavistuksen satumaiseksi, juuri sen verran, että selkeästi animoidut eläimet uppoavat ympäristöön luonnollisen näköisesti. 


Ääninäyttelijät on valittu niin nappiin kuin vain olla ja voi. Aiemmin hehkuttamani astetta pelottavampien hahmojen takana häärii Idris Elba ja Christopher Walken, joista molemmat ovat ihan mielettömiä rooleissaan, etenkin kun jälkimmäinen pääsee vielä rallattelemaankin. Lupita Nyong'on pehmeä, mutta määrätietoinen ääni sopii juuri susiemolle, kun taas Scarlett Johanssonin uneen vaivuttava matalampi sointu istuu hyvin Kaa-käärmeelle, josta on tähän versioon tehty naispuoleinen. Ben Kingley on oiva vakavampana murahtelevana Bagherana, joka tarvittaessa näyttää sen petomaisen ärjynnänkin. Baloo-karhuna kuultava Bill Murray on myös aivan nappivalinta, karhu jopa (ainakin omaan silmääni) näyttää omituisella tavalla kyseiseltä näyttelijältä. Hämmästyttävän lahjakas nuori tulokas Neel Seth erottuu äänten joukosta näyttelijänkyvyillään, kun ajatteleekin millainen työ tällä on ollut näytellä lähes yksinomaan vain green screenin kera.

Viidakkokirja on todella jännittävä, mutta pohjimmiltaan varsin lupsakka kertomus satuklassikon pohjalta. Uudelleenfilmatisoinniksi erittäin hyvin onnistunut tapaus. Ikäraja on täysin aiheesta, joten ei sovi ihan koko perheelle.

 
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...