Ohjaaja: John Wells
Käsikirjoitus: perustuu Tracy Lettsin samannimiseen näytelmään
Pääosissa: Meryl Streep, Julia Roberts, Sam Shepard, Julianne Nicholson, Juliette Lewis, Margo Martindale, Chris Cooper, Ewan McGregor, Benedict Cumberbatch, Abigail Breslin, Dermot Mulroney & Misty Upham
Kesto: 2h 20min
Ikäraja: 12
August: Osage County eli suomalaisittain Perhe kertoo Westonien perheestä, jonka jäsenet kerää samaan paikkaan sukulaista kohdannut tragedia. Perheen aikuiset tyttäret ovat yhtä lukuunottamatta jo jättäneet Oklahomassa sijaitsevan lapsuuden kotinsa visusti taakseen elääkseen omaa elämäänsä lähempänä sivistystä. Lääkkeisiin menevä äiti Violet (Streep) ja yhtä lailla viinaksiin menevä isäukko Beverly (Shepard), eivät ole olleet ilmeisen haluttua seuraa jälkikasvunsa silmissä. Aikanaan tulehtuneita välejä ei ole saatu parannettua ja useitakaan ongelmia ei ole haluttu kohdata, vaan mielummin ne on lakaistu maton alle. Perheen pakkauduttua saman katon alle ja tunteiden puskiessa pintaan, on ilmapiiri alinomaan räjähdysherkkä.
August: Osage County oli Nebraskan ohella niitä harvoja Oscar-leffoja, joita en nähnyt ennen gaalaa. Mustanpuhuva perheen tarina pyöri vain kahtena päivänä ennen Gaalaa ja niinä päivinä olin itse sitä pyörittämässä. Onneksi elokuvan ehdokkuudet koskivat vain kahta näyttelijätärtä, joten kurkistusluukusta katsoen pystyi jo muodostamaan käsityksen Robertsin ja Streepin suoriutumisesta, vaikka jälkimmäisen kohdalla asian pystyykin toteamaan ilman yhtäkään vilkaisua elokuvan suuntaan.
Tämä "Meryl Steep-elokuva" on todellisuudessa trailerin antamaa kuvaa synkempi, mutta se toimii vain elokuvan eduksi ja saa sen uppoamaan lujemmin. Vaikka omassa suvussa ei olisikaan niin lahjakkaasti kerätty luurankoja kaappeihin kuin Westoneilla, pystyy moni löytämään samaistumista suvun mustista lampaista ja tietynlaisen maineen tärkeydestä. Sukuaan ei voi valita ja tietyt rasitteet seuraavat sukupolvelta toiselle kummittelemassa, vaikka kuinka yrittäisi rikkoa kaavan.
Perhe tarinan väkevin anti on ehdokkuuksiinkin yltäneissä roolisuorituksissa. Alkuperäiselle näytelmällekin on nostettava hattua, sillä paljastumistaan odottavien skandaalien suma yhdistettynä tukahdutettuihin tunteisiin, on kutkuttava sosiaalinen aikapommi. Merylin ja Julian äiti-tytär vastakkainasettelu ja keskinäinen kemia toimii niin luontevasti, että unohtaa tosinaan seuraavansa näyttelijöitä työssään. Violet ei piilottele kahdelta muulta tyttäreltään omaa suosikkiaan ja samalla takertuukin Barbaraan sairaammin kuin kahteen muuhun. Barbara on yhtä kovapäinen kuin sukunsa vanhimmat naiset, mutta osaa myös asettaa tietyt rajat itselleen yhtä lujan itsehillinnän ansiosta. Myöhemmin itsehillintäkin horjuu, eikä tytär olekaan niin erilainen kuin äitinsä.
Meryl Streepin varjossa paistattelee komea joukko muita lahjakkaita näyttelijöitä aina Benedict Cumberbatch:stä Abigail Bresliniin, joiden tietää varmasti osaavan myös hommansa. Juliette Lewis erottuu mielestäni edukseen pilvilinnoihin pakenevana Karenina, sillä en ole häntä pitänyt kovin kummoisena näyttelijänä.
August: Osage County on sitä mustempaa huumoria ja traagisempaa draamaa, jonka opetuksena on se, että kipeiden asioiden peittely toimii vain jos kyseessä on haava ja laastari.
