Joulun toivotukset

Minäkin vetäydyn nyt joulun viettohon, joten toivotan erityisen hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta työkavereille, lukijoille ja ihanille asiakkaille!




ps. Joulukuussa on jo nyt tehty tämän blogin katseluennätys ;) jea!

Top 5 jouluelokuvat

1. Rare Exports 2010

Tää nyt pomppasi mun lempi jouluelokuvien kärkeen. Katso arvosteluni täältä

2. Lumiukko (The Snowman) 1982

Klassikko tarina pojasta, joka tekee lumiukon ja kaikki tietää, että se lumiukko herää henkiin sillä aikaa kun poika on nukkumassa. Tästä alkaa heidän oma seikkalunsa, jossa nähdään myös se kuuluisa lento kohtaus kauniin Walking in the Air kappaleen siivittämänä. Esitetään kuten edellisinäkin vuosina TV2:lla jouluaattona klo 11.28. Kesto: 26 min.

3. Painajainen ennen joulua (Nightmare before Christmas) 1993

Tim Burtonin parhaimmistoon lukeutuva tummanpuhuva ja erilainen stop-motion animaatio. Pääosassa tietenkin kurpitsakuningas Jack Skellington; Halloween-kaupungin johtohahmo; joka on kyllästynyt tavanomaisiin perinteisiin. Ollessaan kävelyllä koiransa Zeron kanssa Jack löytää oven Joulu-kaupunkiin ja haltioituu täydellisesti näkemästään ja kokemastaan. What's This? Kappale varmasti niitä elokuvan tunnetuimpia. Kesto: 76 min.

4. Rakkautta vain (Love Actually) 2003

Monia nimekkäitä näyttelijöitä vilisevä elokuva joulun odotuksesta ja rakkaudesta. Elokuvassa ei varsinaista yhtä päähenkilöä, vaan useita tärkeitä hahmoja, joiden elämät liittyvät yhteen. Mukana muun muassa Hugh Grant, Colin Firth, Liam Neeson, Emma Thompson, Alan Rickman, Martin Freeman, Keira Knightley, Laura Linney, Rowan Atkinson, mutta show:n varastaa ylivoimaisesti Bill Nighy rääväsuisen artistin roolissa. Kesto: 135 min.

5. Reima punanenä-Suuri porokisa (Robbie the Reindeer in Hooves of Fire) 1999

Reima punanenä on sen astetta kuuluisamman poron; petteri punakuonon; poika. Reima on kuitenkin vastakohta sille, mitä hänen isänsä oli: laiska ja rapakunnossa oleva poron pallero. Reima haluaa kuitenkin kunnioittaa isänsä muistoa ja pyrkiä rekitiimiin keinolla millä hyvänsä. Hauska poroanimaatio joka on lyhyt, mutta ytimekäs. Kesto: 29 min.

Muita maininnan arvoisia: Saiturin joulu, Muppettien joulu, Paha pukki, Napapiirin pikajuna, Joulutarina, Niko-lentäjän poika, Joulupukki ja noitarumpu, The Grinch, Ihana on elämä ja Yksin kotona-elokuvat.

Rare Exports

Ohjaus: Jalmari Helander
Käsikirjoittaja: Jalmari Helander
Säveltäjä: Juri Seppä
Kesto: 1h 25min
Tuotantomaa: Suomi, Norja
Ikäraja: k13
Pääosissa: Jorma Tommila, Onni Tommila, Tommi Korpela, Rauno Juvonen, Per Christian Ellefsen, Peeter Jakobi & Jonathan Hutchings

Tämä vuosi on ollut sanoisin jopa kotimaisen elokuvan kultakautta ja kaiken huipentaa Rare Exports, joka saa minutkin tuntemaan ylpeyttä suomalaisuudestani. Ilkikurinen, mustalla huumorilla höystetty fantasia seikkailu toimii esiosana Jalmari Helanderin suosituille lyhytelokuville: Rare Exports inc. ja Rare Exports: The Official Safety Instructions. Samat näyttelijätkin on saatu mukaan elokuvaan ja Jalmari pysyy lyhytelokuvien tyylille uskollisena.

Rare exports kertoo todellisuuden joulupukista ja tähän on hienosti ammennettu vanhaa nuutti pukki perinnettä, joka antaa uskottavuutta elokuvalle. Saamme tietää, miten lyhyt elokuvista tuttu Rare exports inc. saa alkunsa. Päähenkilönä toimii nuori poika Pietari (Onni Tommila), joka uskoo alusta alkaen joulupukkiin vaikkakin käsitys Joulupukista muuttuu. Pietarin isä Rauno (Jorma Tommila) on ammatiltaan teurastaja ja hänessä henkilöityy pohjoisessa asuvan suomalaisen miehen perus luonne. Rauno suree yhä edesmennyttä vaimoaan, mutta pyrkii pitämään itsensä ja kodin pystyssä Pietaria varten. Tärkeässä osassa on myös Aimo (Tommi Korpela) ja Piiparinen (Rauno Juvonen), jotka ovat mukana Raunon kanssa porojen kasvatuksessa. Elokuvan alussa amerikkalainen tiedekunta suorittaa kaivauksia Korvatunturilla ja he tekevätkin suuren löydön piilotettuna vuoren sisään ja päättävät kaivaa sen esiin. Tästä saa alkunsa tapahtumat, jotka vaikuttavat läheiseen kylään mukaanlukien Pietariin ja Raunoon.

Rare exports on elokuva, joka on niin hyvin tehty ettei uskoisi sen olevan suomalaista tekoa. Kuvaus, maisemat, juoni, musiikki ja näytteleminen, kaikki pelaa loistokkaasti. Elokuvaa on kritisoitu siitä, että se antaa ensin ymmärtää olevansa enemmänkin kauhun suuntaan, mutta muuttuu sitten fantasiaksi. Toisaalla taas on oltu sitä mieltä mitä itsekin olen: Kun ei noudateta totuttuja Hollwood kaavoja, saadaan aikaiseksi paljon mielenkiintoisempaa jälkeä. Jalmari Helander on luonut melkein oman genrensä ja tästä on hyvä muidenkin ottaa mallia. Mitä olen lukenut keskustelu palstoja elokuvan tiimoilta on monessa pompannut esiin "Rare exports ei ollut niin hyvä kuin odotin" mutta sehän oli jo arvattavissa että jos tämä elokuva saa huonompaa kritiikkiä se tulee suomalaisten itsensä suusta.

Erityisen mielenkiintoista on ollut seurata muun maailman vastaanottoa. Suurimmaksi osaksi Rare exports on risujen sijaan saanut ruusuja muutamien palkintojenkin muodossa. Ilmeisesti Amerikan puolella elokuvasta on myös tykätty, mutta suurta hilpeyttä minussa ainakin herättää k17 ikäraja, mikä sille on laitettu alastomuuden takia, kun Suomessa se on vain k13. On se kamalaa kun elokuvassa vilisee vanhoja alastomia miehiä, eikä mitään playboy mallien näköisiä pimuja. Kouvolan sanomissa oli marraskuun puolella Henna Mäkelisen artikkeli "Matkalla tähtiin", joka käsitteli suomalaista elokuvaa mukaan lukien Rare exports ja Helanderin haastattelu. Tässä mielenkiintoinen kohta kyseisestä artikkelista:

"-Eräässä amerikkalaisessa julkaisussa kysyttiin, että eikö sinua yhtään mietitytä pilata amerikkalaista joulupukkikuvastoa. Itse asiassahan se on toisinpäin: amerikkalainen kuvasto on tuhonnut suomalaisen. Koston hetki koittaa, Helander naureskelee."

Rare exports saa 5 tähteä ja suosittelen kaikille vähintään 13-vuotiaille. Tehdään tästä suomalaisten perinteinen jouluelokuva, on se sen ansainnut :)


Katso lyhytelokuva Rare Exports inc.

Katso lyhytelokuva Rare Exports: The Official Safety Instructions



Watch Rare Exports: A Christmas Tale in Entertainment | View More Free Videos Online at Veoh.com

Sammyn suuri seikkailu

Ohjaus: Ben Stassen, Petri Hanttu
Pääosissa: Petrus Kähönen, Tuomas Uusitalo, Saara Lehtonen, Elina Knihtilä, Pirjo Lonka, Janina Andersson, Akira Takaki, Aarni Hyökki, Maria Takaki, Veikko Honkanen, Pekka Autiovuori, Seppo Pääkkönen, Antti Pääkkönen & Aarre Karen
Kesto: 1h 25 min
Tuotantomaa: Belgia

Sammyn suuri seikkailu on vahvasti lapsille suunnattu 3D-elokuva. Elokuvan päähenkilö on merikilpikonna Sammy, jonka elämää seurataan 50 vuoden ajan ja miten maailma muuttuu sinä aikana. Sammyn tavoite on löytää salainen reitti uusille merivesille johon elokuvan englanninkielinen nimi "Sammy's adventures: The secret Passage" viittaa.

Elokuvaan on ympätty mukaan paljon ekologista sanomaa, mikä on toteutettu hyvin ja mistä onkin ehdottoman hyvä jakaa tietoa elokuvan välityksellä myös nuoremmille. Kuitenkin tuntuu, että kaikki muu on sitten jäänyt aivan puolitiehen. Juoni on todella ennalta arvattava ja tarina tuntuu poikkelehtivan ilman mitään päämäärää. Henkilöhahmot on tylsiä ja etenkin sivuhahmot ottivat lähinnä vain päähän etenkin se hippien kissa (vielä kun ääni on sama kuin Pekka Töpöhännästä tutulla Monnilla..). Ihmishahmojen animoinnissa on jotain vialla huulisynkassa, en tiedä onko vika nyt dubbauksessa vai missä. Ääninäyttelijöistä kokeneemmat hoitavat hommansa hyvin, mutta uudemmat tuttavuudet eivät vakuuta. Musiikki ajoittain ihan ok, mutta välissä jyrää tapahtumien päälle tai on tilanteeseen liian räikeä tai muuten sopimaton.

Itseäni häiritsi todella paljon myös se, että Sammy kasvaa isoksi niin nopeasti. Tähän vaikuttaa vahvasti se, että traileri antaa ymmärtää jotain aivan toista. Siinä vaiheessa kun tajusi Sammyn kasvaneen ja ääninäytteljiän muuttuneen huusin jo mielessäni "hei nyt jäi kohtia välistä!" mutta kyllähän ne kaivatut kohtaukset tulivat, mutta todella häiritsevää kun niissä puhuukin isompi Sammy kun taas trailerissa kaikissa kohdissa, missä Sammy puhuu sillä on pienen kilpparin ääni!


Elokuva olisi ollut täyttä huttua ilman sen valttikorttia: 3D:tä. Vastapainona kaikelle tuskalle Sammyn suuren seikkailun 3D-efekti oli vaikuttavinta, mitä olen ikinä nähnyt! Teki oikeasti mieli kurottaa käsi ja varmistaa, että kyse on vain illuusiosta. Tähän on lisäksi pistetty vielä aivan ihana värimaailma ja erikoisia kuvakulmia, niin silmänruoka on katettu.

Kun kerran elokuva tarjosi jotain todella huonoa ja jotain todella hyvää voin ristiriitaisten tuntemusten keskeltä todeta tämän sopivan niille isommille ihmisille, jotka osaavat katsoa elokuvaa pelkästään visuaaliset lasit päässä ja ehdottomasti pienemmille ihmisille, jotka eivät ole niin kriittisiä katselijoita. Muut pysykää kaukana.

Lisätietoa esitysajoista ja harhaanjohtava traileri täällä

Disney-haaste osa3

Day #21: An overrated movie

- ei se nyt niin hyvä ole

Day #22: An underrated movie

-Aarreplaneetta: hieno ja perinteisestä poikkeava visio kuuluisasta Aarresaari kertomuksesta

Day #23: A movie that makes you laugh


Day #24: A movie that makes you cry

- Up-kohti korkeuksia on vaan niin herttainen elokuva

Day #25: Your favorite scene from your favorite movie

- ei välttämättä se suosikki elokuva, mutta tää kohtaus on niin hauska, etten ole voinut unohtaa sitä. Valitettavasti en löytänyt suomenkielistä versiota, mutta enkunkielinen täällä

Day #26: Saddest death

- Mufasan kuolema. Aina se kirpaisee

Day #27: Your favorite quote

- rumpali kani Bambissa "Jos sinulla ei ole mitään hyvää sanottavaa, älä sano mitään"

Day #28: Your favorite theme park

- en osaa sanoa kun en ole niissä missään käynyt :(

Day #29: Your favorite theme attraction

- no haluaisin ainakin käydä siinä pirates of the caribbean laitteessa

Day #30: Your favorite theme park show

-tähänkään ei pysty vastaamaan

Hyvästi filmiprojektori

Tiistaina oli studio123:ssa viimeisen kerran käytössä 3. salin filmiprojektori ja todennäköisesti silloin oli myös minun viimeinen filmin viritys kertani. Nimittäin teatterin 25- vuotis synttärien kunniaksi studion viimeinenkin salin uudistetaan nykyajan vehkeillä ja näin ollen kaikki salit ovat digitaalisia huomiseen mennessä. Itse odotan innolla tätä uudistusta, vaikka lievän haikein mielin varmasti tulee muistelemaan sitä vanhaa projektoria, sen hurinaa ja niitä keloja, mitä ei itse pystynyt nostamaan. Ikuistin vielä kuviin sen rakkineen, sen viimeisen työpäivän kunniaksi.

Muutoksen hyvät ja huonot puolet:
+ ei enää projektorin rassaavaa hurinaa
+ ei enää kelojen kanssa säätämistä eikä tarvitse enää nostoapua (mie itte!)
+ 3. saliin automatisoidut valot (ei tarvitse sytyttää itse)
+ kuvan laatu parempi
+ ei tarvise joka kerta säätää käsin korkeutta, tarkuutta ym.
+ ei tarvitse jännittää onko filmi viritetty just tismalleen niinku oikein
+ konehuoneessa mahtuu kääntymään
+ ei enää rasvatahroja

- mukava nostalginen fiilis katoaa
- filmin viritys taito pääsee ruostumaa tai jopa unohtuu kokonaan ajan saatossa








ps. saatiin ylätasanteelle tollain ihan uusi 3D-lasikaappi

Disney-haaste osa2

Day #11: Your favorite love song

- Kyllä Phil Collins osaa. Ja aina ei rakkauslaulun tarvi olla siitä miehen ja naisen (tai naisen ja naisen tai miehen ja miehen) välisestä rakkaudesta kertovaa, vaan joskus universaalimpi rakkaus osaa olla paljon kauniimpaa. Kuuntele täältä

Day #12: Your favorite villain song

- Kun katsoin leijonakuninkaan näin pikkaisen vanhempana uudestaan niin ai jumpe että tää kolahti! Meinasin eka pistää linkin enkun kieliseen versioon, mutta eipä se ollut läheskään niin hyvä kuin suomenkielinen. Kuuntele täältä

Day #13: Your least favorite song

- Kyllä pieni merenneito kakkoseen voi luottaa. Ai luoja mitkä traumat. Kuunteleminen täältä (omalla vastuulla)

Day #14: Your favorite kiss

- Onhan näitä muitakin aivan loistavia, mutta etenkin tän elokuvan loppusuudelma on vaan niin nyyh, kun ei tiedä näkeekö nää kaksi enää koskaan *hakee nenäliinoja*

Day #15: The first movie you saw

- Itselläni ei ollut mitään käryä mikä se nyt on ollut, mutta perimätieto (=iskä) veikkaa että tämä on ainakin ensimmäisiä, mitä on ostettu.

Day #16: Your favorite classic

- Nih! Ja kuva juuri tuo, kun itsellä ihan samanlainen vhs omana

Day #17: Your least favorite classic

- Dumbo ei oo siis mikään inhokki, mutta jotain outoja puistatuksia tästä silti tulee

Day #18: Your favorite Pixar film

- Wall-e ohitti juuri ja juuri Up-kohti korkeuksia elokuvan, kun se Wall-e on vaan niin symppis. Nähty ekaa kertaa elokuvateatterissa, mikä kieltämättä voi myös vaikuttaa

Day #19: Your least favorite Pixar film


- Mosterit oy:stä tykkään kyllä, mutta kun joku oli pakko valita, niin tää meni hännille, koska muut vielä parempia. Ei pixar:lta tule edes huonoja elokuvia

Day #20: Favorite sequel


- kerrankin jatko-osa nokittaa edelliset. Loistavaa työtä :)


PS. Studio123 täyttää tänään virallisesti 25 vuotta, mutta vasta 12.12 on juhlapäivä yhdessä Kuusankoskitalon kanssa. Studio123 osallistuu silloin juhlintaan ennakkonäytösten merkeissä! Onnea!

Rakas joulupukki

Nyt pukkaa vähän lahjaideaa leffafriikeille ja kuin myös tavallisille pulliaisille!


1. 501 elokuvaa, jotka on nähtävä kerran elämässään -kirja (mm. suomalainen
kirjakauppa)
2. 1001 elokuvaa, jotka jokaisen on nähtävä edes kerran eläessään -kirja (mm. suomalainen kirjakauppa)

-Omaan kirjaan voi sitten ruksata saavutuksiaan, jos vaan raaskii ;D molempien hinnat pyörii siinä 30 euron paikkeilla.


3. Toy story trilogia dvd-boksi (mm. cdon.fi)
- Kerrankin jatko-osat menee edeltäjiään paremmaksi. Toy story 3 eittämättä vuoden paras animaatio! hinta n. 30e

4. Toy story 3 Barbie nukke (mm. Prisma) hinta n. 20e

5. Twilight-Eclipse fanin dvd-boksi (mm. NetAnttila.com)
-Tosi fanien must hankinta. NetAnttilan hinta 39,95e ja mukaan tulee Bellan kihlasormus

6. Inception dvd (mm. NetAnttila.com) n.20e

Lisäksi studio123:n lahjaliput elokuviin ovat takuuvarmasti mieluisa lahja ja älkäämme unohtako studion aulassa olevaa juliste laatikkoa, missä hinnat 1e/kpl!

Kuvien ja tietojen lähteenä: cdon.fi, netanttila.com, prisma.fi & suomalainen.fi

Disney-haaste osa1

Eräs tuttu heitti mulle tälläisen haasteen, missä listataan Disney elokuviin liittyviä asioita. Ideahan olisi listata 30 päivän ajan joka päivä yksi postaus, mutta henkilökohtaisesti en tykkää niin lyhyistä postauksista, joten olen jakanut tämän kolmeen osaan.

Day #1: Your favorite character


- Tosi vaikea sanoa vaan yhtä, mutta kun kerran oli niin olkoon se Morphi Aarreplaneetasta. On se niin suloinen ja hauska kaveri

Day #2: Your favorite princess


-Jostain syystä Aurora on ollut aina mielestäni sellainen oikea prinsessa ja kaunein Disney neidoista

Day #3: Your favorite heroine


- Jane saa aivan liian vähän kunniaa muutenkin!

Day #4: Your favorite prince

- Ei tarvitse edes perustella


Day #5: Your favorite hero


- Buzz pelastaa mun päivän etenkin "täti moonikana"

Day #6: Your favorite animal

- Tosi vaikea, mutta olkoon nyt Simba

Day #7: Your favorite sidekick

- Kronk on niin kronk

Day #8: Your favorite villain


- Nyt jää Hadekset ja Scarit kakkoseksi

Day #9: Your favorite original character (Mickey, Minnie, Donald, Goofy, etc.)


- En kyllä jaksa paljoa katella näitä animoituna, mutta muutoin aku on ykkönen! Don Rosan tekemä kuva valittu hänen nerokkaiden sarjakuvien vuoksi

Day #10: Your favorite song


- Ensin harkitsin Colors of the Wind:iä, mutta tämä vei sittenkin voiton. Circle of Life aiheuttaa kylmät väreet joka kerta, kuuntele

Harry Potter and the Deathly Hallows part 1

Harry Potter ja kuoleman varjelukset osa 1 
Ohjaus: David Yates 
Käsikirjoitus: Steve Kloves 
Maa: Englanti, Yhdysvallat
Pääosissa: Daniel Radcliffe, Emma Watson, Rupert Grint, Alan Rickman, Ralph Fiennes, Helena Bonham Carter, Brendan Gleeson, Bill Nighy 
Kesto: 2h 20min

Tähän päivään mennessä olen jo ehtinyt käydä katsomassa uusimman Potter elokuvan jo kahteen kertaan. Ensimmäisen kerran menin heti, kun vain pääsin eli viikko ensi-illan jälkeen (määräys, joka koskee työntekijöitä) ja sitä seuraavana viikonloppuna olikin jo toisen rundin vuoro. Kieltämättä toinen katselukerta ei ollut ollenkaan pahitteeksi, kun elokuvaa pystyi silloin katsomaan jo vähän kriittisemmin ja huomaamaan enemmän yksityiskohtia.

Elokuva jatkaa siitä mihin edellinen jäi. Dumbledore on kuollut ja Voldemortin kätyrit soluttautuu vaivihkaa velhomaailman johtoasemille heidän isäntänsä ideologiaa seuraten. Saatuaan ministeriön pikkusormensa ympäri alkaa kuraveristen (=jästisyntyisten) ahdistaminen nurkkaan. Harry, Ron ja Hermione suorittavat tehtävää, jonka Dumbledore jätti heille ennen kuolemaansa: tuhota hirnyrkit eli Voldemortin sielun palaset, jotka on kätketty esineisiin ja niiden olin paikka on tuntematon. Yritän parhaani mukaan olla paljastamatta juonesta liikaa.
Taas kerran pystyisi tekemään piiitkän listan kaikesta, mikä on taas niin eri tavalla kuin kirjassa (ai kamala!). Itse kuuluun kuitenkin siihen puolueeseen, joka yrittää muistuttaa itselleen, että kirja on kirja ja elokuva on elokuva. Elokuvaa ei voida kopioida kuva kuvalta kirjasta. Myönnän toki, että aiemmissakin Pottereissa on ollut kohtia, jotka olisin halunnut nähdä elokuvassa esim. veelat, S.Y.L.K.Y, päätön jahti ja Ludo Bagman, mutta uskon ettei elokuvan tekijät vain ilkeyttään näitä napsi pois. Monesti elokuvissa on myös ollut aivan uusia lisiä ellei kokonaan uusia kohtauksia, joita on voinut vain ihastella.

Visuaalisesti elokuva on kaunista katseltavaa kaikkine lavasteineen, vaatteineen, kuvakulmineen jne. ja monissa kohtauksissa päästän jopa lähelle kylmiä väreitä. Itselleni ensimmäinen kunnon hekumallinen hetki oli kumma kyllä se junakohtaus pitkälti Nevillen kommentin takia, vaikka osio onkin todella lyhyt ja ainoa kuvallinen viite Tylypahkaan. Velhokoulua emme siis näe tässä elokuvassa ollenkaan. Musiikki pelaa taas isoa roolia ja ohjaimissa toimii uusi tuttavuus Alexandre Desplat, jonka säveltämä "Obliviate" on todella kaunis. Elokuvassa on myös oikein hyvin tehty animoitu (mielestäni jotenkin Tim burton henkinen) osio, kun Hermione lukee satukirjasta tarinaa kolmesta velho veljeksestä.

Näyttelijäsuorituksista edukseen erottuu aina toimiva Rupert Grintin Ron ja valkokankaan piristävät Wealeyn kaksoset, mutta ennen kaikkea Helena Bonham Carter mielipuolisena Bellatrix Lestrangena. Sivuosaan on saatu Bill Nighy (Davy Jones POTC:ssä, merirosvoradio, rakkautta vain) taikaministerin rooliin ja Bill tekeekin kohtuu hyvää jälkeä, vaikkei rooli annakaan paljoa revittely varaa. Bill Weasley:tä esittää Brendan Gleesonin (Villisilmä Vauhkomieli) poika Domhnall Gleeson.
Kuoleman varjelukset ei ehkä ollut henkilökohtainen Potter elokuva suosikkini, mutta kyllä tämä hyviin elokuviin lukeutuu. Sen huomasi kyllä väkisinkin, että tämä oli vain pohjustus ja alkusoitto grande finalea varten. Elokuvaa takaa kyllä taikaa, huumoria (etenkin monijuomaliemen ansiosta), tunnetta, kauneutta ja surua (varoitan taas lahdataan ihania hahmoja). Aiempien osien katsojille ja tosifaneille tämä on elokuva, joka on vain katsottava. Kuoleman varjelusten eka osa on nähtävänä vielä studio123:ssa, joten sinne siis jos et vielä ole ehtinyt ja jos maaginen maailma kiehtoo vielä tippaakaan. Sitä toista osaa odotellessa :)

Mainostan vielä Elokuvablogi.com:n Potter-skabaa. Tutustu palkintoihin ja osallistu, jos kiinnostuit!

TV Poiminta: Kuolema pukee häntä

Perjantai 26.11 MTV3 Klo 22.40

(Death Becomes Her) k15, USA 1992
ohjaaja: Robert Zemeckis
Pääosissa: Goldie Hawn, Bruce Willis, Meryl Streep, Isabella Rosselini
Kesto: 104 min.

Tää on yksi mun suosikkielokuvia! Aivan nerokkaan hauska elokuva, mustan komedian aatelia. Elokuva kertoo Madeline Ashton:sta (iki-ihana Meryl Streep!) ja tämän pitkäaikaisesta "ystävästä" ja pahimmasta kilpasiskosta Helen Sharp:sta (Goldie Hawn), jotka kamppailevat samasta miehestä: tossusankari Dr. Ernest:stä (Bruce Willis epätavallisessa roolissa!). Alunperin Helen ja Ernest olivat onnellisesti yhdessä, kunnes hehkeä Madeline astuu kuvioihin ja viettelee miehen itsellensä. Aikaa kuluu ja Helen paisuu pullataikinaksi ja viettää kissojen ympäröimää elämää asunnossaan. Ernest:n ja Madeleinen suhde taas on kuihtunut kokoon. Kaikkeen tulee muutos kun muutamien käänteiden kautta molemmat naiset saavat toisistaan tietämättä haltuunsa jotain, mikä kumoaa luonnon lait ja heidän kilvoittelunsa siirtyy nyt aivan toiselle asteelle.

Unohtumaton repla elokuvasta, jonka lainasin imdb:stä:

Madeline Ashton: "Ernest... my ass! I can see MY ASS! "

Harry Potter ensi-ilta

17.11 studio123:ssa sai ensi-iltansa Harry Potter ja kuoleman varjelukset. Studio 1, joka on se kaikista suurin sali ja sijaitsee yläkerrassa, oli varattu kokonaan Potter näytöksiä varten. Näytökset olivat klo 15.15, 18.00 ja 20.45. Itse en ollut varsinaisesti edes työvuorossa, vaan olin paikalla enemmänkin bloggaajan ominaisuudessa kamera kourassa, jotta saisin ikuistettua tämän ainutkertaisen tapahtuman. Itse elokuvaahan en vielä ole nähnyt, mutta aivan varmasti menen sen katsomaan sitten kun saan! Tämä ei kuitenkaan haitannut, sillä tuntui että aivan kaikki asiakkaista henkilökuntaan olivat parhaalla mahdollisella tuulella ja potter henki tarttunut maagisesti jokaiseen. Tämä merkintä on varattu nyt suurimmaksi osaksi ottamalleni kuvasadolle, mistä olen valinnut mielestäni parhaimmat:

Minä itse kuvaamassa luutaparkkia


Henkiökuntaa pukeutuneena, arvaa keitä elokuvan hahmoja kaksi heistä esittää?



Yleiskuvat ja koristeet:




Luutaparkki:

Nimbus Mini, Nimbus Naperus, Nimbus 2012 & Studion broom-broom


Hunajaherttua:



Pukeutuneita asiakkaita (jotka lahjottiin taikasauvoin):

Asianmukainen pukeutuminen on kaiken A ja O


Tässä aivan loistavat noidan asut ihan viimeisen päälle laitettuna!


Ja vielä viimeinen esimerkki miten ensi-iltaan saavutaan. Huomatkaa persoonallinen luuta


Heinäkuussa pistetään sitten vielä paremmaksi kun Potterin viimeinen osa tulee ensi-iltaan!