Movie Monday # 13 - Ihan naurettavaa...

Movie Monday halusi tietää jonkin kohtauksen jostakin elokuvasta, joka naurattaa joka kerta. Itselläni nauruhermot saa raikaamaan seuraava kohtaus (ihan joka kerta):

TV Poiminta: V niinkuin verikosto

Maanantai 22.8, Subtv klo 21.00
2005, Saksa, Yhdysvallat & Iso-Britannia
Ohjaaja: James McTeigue
Käsikirjoitus: Andy & Larry Wachowski
Pääosissa: Natalie Portman, Hugo Weaving, Stephen Rea, Stephen Fry & John Hurt
Kesto: 2h 15min
Ikäraja: 15

"Remember, remember the 5th of November. The gunpowder, treason, and plot. I know of no reason why the gunpowder treason should ever be forgot."


Tulevaisuuden Iso-Britannia on ylikansleri Adam Sutlerin ja tämän totalitaristisen puolueen vallan alla muuttunut yksilön vapautta polkevaksi äärimmäiseksi isoveli valvoo valtioksi. Evey Hammond (Natalie Portman) on toimittaja, jonka salaperäinen vapaustaistelija "V" (Hugo Weaving) pelastaa hallituksen miesten kynsistä. V on kätkenyt kasvonsa visusti naamion alle, joka tarkoituksella muistuttaa Guy Fawkesin kasvoja, joka suoritti oman vapausiskunsa parlamenttitaloon vuonna 1605. Sama ideologia ja menneisyyden vääryydet ohjaavat naamiosankaria eteenpäin ja Evey liittyy mukaan samaan taisteluun. V rohkaisee kansaa nousemaan yhdessä valtaapitäviä vastaan 5. marraskuuta.


Teatraalinen, visuaalisesti nautittava ja sisintä koskettava V niinkuin verikosto on elokuva, joka jokaisen tulisi nähdä. Hugo Weaving toimii melkein pelkän äänensä varassa ja silti tämä on eräs hänen parhaimpia roolejansa. Pottereissa Ollivanderia näyttelevää John Hurtia ei meinaa tunnistaa hänen hitlermäisessä roolissaan. Näyttelijäntaitonsa jo aikoja sitten todistanut Natalie Portman heittäytyy täysin roolihahmoonsa aivan hiuskarvaa myöten.

Apinoiden planeetan synty

Ohjaaja: Rupert Wyatt
Käsikirjoitus: Rick Jaffa & Amanda Silver
Musiikki: Patrick Doyle
Kuvaaja: Andrew Lesnie
Pääosissa: James Franco, Freida Pinto, John Lithgow, Brian Cox, Tom Felton & Andy Serkis
Kesto: 1h 50min
Ikäraja: 13

James Franco esittää tiedemies Will Rodmania, jolla on tavoite kehittää parannuskeino Alzheimerin tautiin. Taustalla painaa erittäin henkilökohtaiset syyt hänen isänsä (John Lithgow) sairastaessa kyseistä tautia. Tieteelliset kokeet tehdään antamalla kehitettyä virusta simpansseille ja tämän seurauksena syntynsä saa Caesar, poikkeuksellisen älykäs simpanssiyksilö, jonka kohdalla lääke toimii paremmin kuin hyvin. Kokeet vihelletään poikki epäonnistuneina väärinkäsityksen vuoksi ja Will ottaa huostaansa Caesarin, joka on vasta poikanen. Caesar kasvaa ja kehittyy Willin ja hänen isänsä luona ja kiintyy heihin molempiin voimakkaasti. Juuri tämän kiintymyksen takia Caesar ajautuu tilanteeseen, jossa tämän villieläin puoli tulee esiin ja tämä joutuu lain kiemuroissa siirtoon tavallisten apinoiden joukkoon vankeuteen. Ajan ja ihmisten ylivallan kypsyttämänä Caesar nostaa lopulta apinat kapinaan ja lopun voi vain kuvitella.


Paljon käytetty kertomus apinoiden planeetasta luulisi olevan jo loppuunkoluttu, mutta kaiken aloittaminen alusta uudelta kantilta on kertakaikkiaan nerokas ratkaisu. Vielä kun erikoistehosteet ovat näin huippulaatuisia tämä on selkeästi vuoden mielenkiintoisimpia elokuvia. Aivan takuuvarmasti toimii myös, vaikka ei olisi mitään tietoakaan aikasemmista apinoinneista.

Hieman yllättäen elokuvan syvällisin hahmo on Andy Serkisin eleistä ja ilmeistä "klonkku tekniikalla" koostettu Caesar simpanssi. Keskeisimmät ihmishahmot ovat enemmänkin päähenkilöapinamme taustajoukkona, vaikka hyvää työtä näyttelijät tekevätkin. Elokuva onnistuu erittäin hyvin pitämään katsojan sympatiat apinoiden ja Caesarin puolella sortumatta korostamaan liikaa mustavalkoista "ihmiset on pahoja, apinat hyviä" asetelmaa. Caesar ei ole jokaisen vastaantulevan ihmisen sortama, vaan taustahahmotkin tuntuvat aidoilta persoonilta, joilla on omat mielipiteensä. Samaa voisi myös sanoa erilaisista apinoista, jotka eivät ole vain yhtä massaa, vaan sieltäkin joukosta erottuu yksilöitä.

Apinoiden planeetan synty on hieno, ajatuksia herättävä elokuva, joka jokaisen vähintään 13-vuotiaan tulisi nähdä (11-vuotiaat aikuisen kanssa).

Traileri

Ohessa kuva minusta ja kollegasta töissä tämän elokuvan ensi-illassa.

Movie Monday # 12 - Parhaista parhain

"Kuka on sinun lempinäyttelijäsi? Valitse yksi ja kerro hänestä omassa blogissasi. Kuka hän on, missä elokuvassa/tv-sarjassa näit hänet ensimmäisen kerran, milloin hän valloitti sydämesi, mitä kaikkia hänen töitään olet nähnyt? Olisi myös mielenkiintoista kuulla miksi juuri hän."

Uusin Movie Mondayn haaste vaikutti aluksi todella helpolta nimien suosikkinäyttelijöiden nimien tulviessa mieleeni, mutta sitten iski vaikeus valita vain yksi ylitse muiden. Meryl Streep, jonka kuva komeilee itse haasteenkin seinällä, on eräs kestosuosikeistani, aivan ihana nainen. Halusin kuitenkin jonkun vielä suuremman suosikin. Sitten muistin erään naisen, joka on ollut suosikkieni joukossa niin kauan kuin muistan, joten saanen esitellä:

Kate Elizabeth Winslet

Tarkkaan en muista, mutta veikkaan vahvasti Katen ihailun alkaneen Titanicin merkeissä (yllätys). 9-vuotias minä katseli ihastuneena kaunista ja karismaattista naistähteä. Myöhemmin on tullut koluttua muitakin rooleja Winsletiltä, joista kaksi selkeää suosikkiani on Taivaallisten olentojen Juliet ja Tahrattoman mielen Clementine. Joitakin elokuvia olen katsellut ihan vain sen vuoksi, että niissä on Kate. Hän näyttelee hyvin, hänellä on ihana hymy ja hän vaikuttaa haastattelujen perusteella mukavalta jalat maassa-tyypiltä.

Movie Monday # 11 - Ärsyttävin elokuvahahmo

Tällä kertaa Movie Mondayn haasteessa haetaan ärysttävintä elokuvahahmoa. Ihan heti en saanutkaan päähän mitään the kaikista ärsyttävintä hahmoa, koska tuntuu että yhtä suurinhokkia minulla ei ole. Muutenkin jos vastaan tulee jokin aivan raivostuttava hahmo, pyrin unohtamaan sen tai sulkemaan mielestäni, ettei mene päivä pilalle pahaisen takia. Yhteen rajaamisen ollessa mahdotonta, päätin nostaa pöydälle neljä itseäni useimmiten ärsyttävää hahmoa, joita en todellakaan sietäisi tosielämässä.

Steve Stifler

American pie leffojen "huumorinkukka", joka on suosittu, yli-itsevarma ja tavoittelee vain omaa etuaan. Toisaalta pisteet Sean William Scott:lle, joka esittää hahmoa niin hyvin.

Ace Ventura

En ole nähnyt Jim Carreyltä elokuvaa Cable Guy, joka on kuulemma kaikista raivostuttavin rooli häneltä, joten tämä on sitten minulla kärkipäässä. Miettiessäni herran muita rooleja olen oikeastaan kaikista muista pitänyt kovasti ja ne ovat olleet hauskoja, mutta tässä mennään jotenkin aivan yli.

Beetlejuice

En vaan ymmärrä, että onko hahmon tarkoitus olla hauska vai ärsyttävä vai molempia? Tosielämässä Beetlejuice alkaisi kyllä ottaa todella kovasti aivoon.

Willy Wonka

Tässä kohtaa viittaan Johnny Deppin esittämään Wonkaan, joka on jälleen kerran näyttelijältä mainio roolisuoritus, mutta itse hahmo sinällään on aivan kaamea.

Lisäksi mainittakoon että sappeani kiehuttaa elokuvissa muun muassa sovinistit, sadistit ja naishahmot, jotka antavat kohdella itseään huonosti. Välillä pitää muistuttaa itseään, että kyseessä on vain elokuva :D

Tunnistustehtävä 12

Oscar teema jatkuu ja loikkaamme vuosiin 1984-1996. Tehtävä on aika lailla vaikeampi kuin edellisten naisnäyttelijöiden kanssa, mutta eiköhän näistä saada jotain selkoa. Myönnän kyllä, että en ennen haasteen tekoa olisi tiennyt kuka on rouva nro 11.



Kuvan saa jälleen suuremmaksi klikkaamalla :)

Syksyn 2011 elokuva-menu

Juttu on julkaistu alunperin Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan lehdessä UnderGraduate (nro 2/2011), mutta on sovitettu blogimuotoon ja varustettu trailerein.

Milloin muistat viimeksi käyneesi nauttimassa elokuvateatterin antimista? Enkä tarkoita nyt naposteltavien valikoimaa, vaan vähintään yhtä maittavaa elokuvakokemusta, jonka vain elokuvateatteri pystyy tarjoamaan.

Elokuvissa käynti on prosessi, joka alkaa siitä hetkestä, kun kotosalla ollessa alkaa leffahammasta kolottaa ja jatkuu aina siihen asti kunnes on aika poistua teatterista. Kokemusta pystyy onneksi venyttämään jatkoilla esimerkiksi kaverin kanssa jaettuna maukkaana jälkipuintina.

Parhaillaan elämys yltää siihen, ettet edes elokuvaa katsoessasi muista olevasi teatterissa muiden ihmisten keskellä, vaan uppoudut täysin mehukkaaseen katselunautintoon. Vaikka elokuva ei olisi alkuunkaan niin maistuva, kuin mitä odotit, on sekin kokemus sinänsä, vain vähän karvaampi sellainen. Ja vaikka et olisikaan mikään aktiivinen elokuvissa kävijä, voi olla todella virkistävää tarjoilla itsellesi purtavaksi jotain normaali arjesta poikkeavaa. Suo itsellesi toisinaan elokuvaherkku.

Syksyn kattaus näyttää tältä:

Green Lantern

Ensi-ilta: 29.7

Ikäraja: 11

Pääosissa: Ryan Reynolds, Blake Lively, Mark Strong ja Peter Sarsgaard

DC Comicsin sarjakuvista tuttu Green Lantern saa oman nimikkoelokuvansa useiden aikaisempien animaatioversioiden joukkoon. Tarinan keskiössä ovat vihreät lyhdyt, jotka voimasormusten avulla pitävät yllä maailman tasapainoa. Pahan Parallax nimisen olennon uhatessa kaikkea elämää, toivo pelastuksesta laskeutuu Hal Jordanin harteille, joka on ainoa maasta kotoisin oleva vihreä lyhty. Halin tulee oppia hallitsemaan sormuksen voimia ja voittaa omat pelkonsa tullakseen mahtavimmaksi lyhdyksi sekä pelastaakseen maailman.

Vares-sukkanauhakäärme

Ensi-ilta: 5.8

Pääosissa: Antti Reini, Maria Järvenhelmi, Ilkka Heiskanen, Jasper Pääkkönen ja Eppu Salminen

Uusin Vares filmatisointi perustuu Reijo Mäen samannimiseen romaaniin ja seuraa Antti Reinin esittämän Jussi Vareksen vaarallista elämää rikosten jäljillä.

Autot 2

Ensi-ilta: 12.8

Ikäraja: S

Äänirooleissa alkuperäisessä versiossa: Owen Wilson, Larry the Cable Guy, Michael Caine, Emily Mortimer ja Jason Isaacs

Ensimmäisestä osasta tutut kilpa-auto Salama McQueen ja hinausauto Martti kaasuttavat kohti uusia seikkailuja osallistuessaan huikeaan kilpa-ajoon, jolla ratkaistaan kuka on maailman nopein auto. Kaiken muun ohella Martti tempautuu mukaan agenttien huippusalaiseen maailmaan.

Captain America: The first avenger

Ensi-ilta: 19.8

Pääosissa: Chris Evans, Sebastian Stan, Hailey Atwell, Tommy Lee Jones ja Hugo Weaving

Marvelin panos syksyn valikoimaan kertoo Kapteeni Amerikan alkutaipaleesta. Steve Rogers niminen mies on fyysisesti heikko, eikä sen tähden pääse osallistumaan toiseen maailman sotaan. Steve kuitenkin suostuu sotilaskokeiluun, jossa hänestä muuttuu supersotilas. Uudessa voittamattomassa olomuodossaan hän liittyy mukaan sotimaan terroristijärjestö Hydraa vastaan.

Pussikaljaelokuva

Ensi-ilta: 2.9

Ikäraja: 13

Pääosissa: Eero Milonoff, Jussi Nikkilä ja Ylermi Rajamaa

Kotimainen Pussikaljaelokuva perustuu Mikko Rimmisen romaaniin Pussikaljaromaani. Tapahtumapaikkana on Helsingin Kallio ja ajallisesti se kattaa yhden kesäisen vuorokauden. Päähenkilöt päätyvät viettämään päivää ulkona kahden kaveruksen suostuteltua heidän yhteinen vastahakoinen ystävänsä mukaan. Kolmikko ihmettelee maailmaa ja tapaa monenmoisia ihmistyyppejä.

Movie Monday # 10 - Who would you be?

Edellisen haasteen skippasin, kun ei vaan idean ideaa pukahtanut mieleen. Ainoastaan se, että yhdistän valkosipulipatongin Hiljaiset sillat elokuvaan, mutta se nyt ei ollut ihan mitä haettiin. Uusi haaste:

"Jokaiselta löytyy varmasti elokuva, jonka maailmaa on ihastellut niin paljon, että olisi halunnut hengittää sitä itse. Missä elokuvassa sinä haluaisit elää ja miksi? Olisitko joku kyseisen elokuvan nykyisistä hahmoista vai mieluummin joku sivustakatsoja? Rakentuisiko maailmasi vain tämän yhden elokuvan ja sen puitteiden varaan vai yhdistäisitkö aspekteja eri rainoista? Miten on ajallisen kontekstin laita, entä soundtrackin? Kuka ohjaisi elämääsi?"


Aivan ehdottomasti minun paikkani olisi jossain fantasiapainotteisessa maailmassa, jossain erilaisessa kuin tämä maailma, mutta ei missään liian absurdissa ja psykedeelisessä. Hetken pohdintojen jälkee sain kerättyä 7 paikkaa, joiden toivoisin olevan olemassa. Mielivaltaisessa, muttei missään erityisessä järjestyksessä tässä tulevat:


1. Star Wars


-Olisi siistiä olla jedi, mutta moinen jopa vaarallinen sankaripesti ei kuitenkaan sopisi minulle. Olisin varmaan jokin violetti-ihoinen ihmismäinen olento, jollain kauniilla ja suhteellisen rauhallisella planeetalla. Seuraisin kuitenkin suuria tapahtumia aktiivisena, kannattaisin jedejä ja ainakin kerran kuussa tekisin matkan jollekin toiselle planeetalle.


2. Narnia


- Narniassa olisin myös sivustakatsoja, ehkä hyväntahtoinen dryadi, osana iloista Narnian kesästä nauttivaa joukkoa. Aika olisi joskus valkoisen velhon kukistuttua ja asioiden ollessa suhteellisen hyvin.


3. Pirates of the caribbean



- Merirosvona olisi mielettömän siistiä, vaarallista, mutta niiin siistiä. Tässä kohtaa uskaltautuisin pestautua Barbossan tai Jack Sparrow:n alaisuuteen, mieheksi pukeutuneena jos he eivät huolisi naisia laivaansa. Päähenkilöitä seuraamalla selviäisi varmasti hengissä!


4. Avatar


- Millaista olisikaan päästä kokeilemaan omaa Avatar-kehoa? Opetella sen liikkeitä ja tutustua Na'vi kulttuuriin. Ajallisesti tämä sijoittuisi varmaan aikaan jälkeen elokuvan.


5. Harry Potter


- Olisin noita ja saisin kirjeen Tylypahkasta. Olisin samaa vuosikurssia Harryn kanssa, mutta paikkani olisi Puuskupuhin tupa (ei epäilystäkään). Suosikki puuhani olisi seurata päähenkilöiden edesottamuksia ja juoruilla heistä luokkatoverien kesken, sillä emmehän me tietäisi kaikkea mitä tapahtui esimerkiksi Salaisuuksien kammiossa ym. Elokuvien edetessä ja asioiden vakavoituessa joutuisin itsekin kasvamaan noitana ja havahtumaan todellisuuteen.



6. Taru sormusten herrasta


- Mikä maailma, mitkä mahdollisuudet! Kuitenkin olisin selkeästi Hobitti Konnussa sormusten sodan jälkee, jolloin emme olisi enää ihan niin omiin asioihin keskittyneitä ja enemmän kiinnostuneita ulkomaailmasta. Ehkä uskaltaisin vierailla Rivendell:ssä.


7. 10th kingdom


- Täällä on aivan liikaa mahtavia paikkoja mistä valita. Asuisin mahdollisiman lähellä sivistystä, mutta ei suoraan missään kaupungissa. Ehkä pienessä maalaismökissä lähellä jotain taikametsää, josta olisi lyhyt matka Suukkokaupungiin sekä Prinssi Wendelin palatsiin. Pieniä seikkailuja tulisi vastaan, mutta ei mitään liian pelottavaa.


Niin ja sen ohjauksen luottaisin varmaan Peter Jacksonin käsiin ja musiikista voisi vastata Hans Zimmer :)