Nälkäpeli - Matkijanärhi osa 1

Ohjaaja: Francis Lawrence
Käsikirjoitus: Danny Strong & Peter Craig, perustuu Suzanne Collinsin kirjasarjaan
Pääosissa: Jennifer Lawrence, Josh Hutcherson, Liam Hemsworth, Woody Harrelson, Elizabeth Banks, Philip Seymour Hoffman, Julianne Moore, Donald Sutherland, Natalie Dormer, Sam Claflin, Willow Shields, Jeffrey Wright, Jena Malone & Stanley Tucci
Kesto: 2h 5min
Ikäraja: 12

Matkijanärhen ensimmäisessä osassa Katniss yrittää saada päätänsä kasaan vyöhykeellä 13 kaiken areenalla kokemansa jälkeen. Vyöhyke 13 toimii säntillisellä järjestelmällisyydellä kapinnallisten johtajan, presidentti Coinin johdolla. Katniss ei saa kunnolla aikaa toipumiseen, kun häneltä jälleen vaaditaan uuden roolin omaksumista ja paikkaa kapinan symbolina. Coin on tosin Plutarchin vakuutteluista huolimatta epäileväinen ja näkee vain hermoraunioksi luhistuneen nuoren naisen. Katniss on yhtä lailla vastahakoinen oltuaan jo Capitolin käsinukkena aivan tarpeeksi. Motivaation sytyttää kuitenkin mahdollisuus pelastaa Peeta ja muut vangiksi joutuneet tribuutit. 

Nälkäpeli-kirjat lukeneena uskallan näiltä kahdelta viimeiseltä osalta odottaa enemmänkin, sillä itse koin, että viimein pääsemme asian ytimeen kapinan kasvaessa. Vihan liekit oli myös paljon onnistuneempi kuin ensimmäinen elokuvatulkinta, vaikka kaava areenaa myöten onkin samankaltainen, mutta kirjan tulkinnan kannalta tehty huomattavasti paremmin. Kolmas kirja ja nämä viimeiset elokuvat tulevat tekemään merkittävän pesäeron kahteen aikaisempaan siinä mielessä, että karistavat ahkerasti jaloistaan traagisen teinidraamaelokuvan-leiman. Katniss, Gale & Peeta kuvio on lopulta täysin yhdentekevää ja se rikotaankin rajusti, kun elokuvien pääteemaksi nouseekin vallankumous ja sotatraumat. Viimeisen osan toteutusta odotan suurella mielenkiinnolla.

Matkijanärhen jako kahteen osaan on toki rahallisesti kannattava veto, mutta myös tarinan tahdituksen kannalta armollinen vaihtoehto. Viimeinen osa on sisällöllisesti paljon tuhdimpi, kuin kaksi aiempaa ja kirjasta löytyy looginen kohta, mihin katkaista ja samaan kohtaan se jätettiin elokuvassakin. Toteutuksesta en keksi kyllä moitteen sanaa ja pisteitä jälleen siitä, että monta ensimmäisessä elokuvassa sivuutettua asiaa, onkin ripoteltu kahteen viimeisimpään (Esimerkiksi Avoxit ja Snown suunpielet). Totetustavat toki poikkeavat hieman luetusta, mutta niin se kuuluukin mennä, kunhan asia tulee perille asti. Merkittävä henkilökaarti eroavaisuus kirjaan on, että Effien hahmo ei mielestäni ollut ollenkaan viimeisessä osassa läsnä, pelkästään mainittiin (korjatkaa, jos muistan väärin). Elokuvassa Effie on taas keskeinen hahmo ja päätyy jälleen valmistelemaan Katnissiä koitoksiin omaan koomiseen tapaansa. Päätös pitää Effie on hyvä, sillä hahmo on yleisölle muuta preppaustiimiä tutumpi ja valkokangas versiosta on kehittinyt kirjan Effietä mainiompi. 

Jennifer Lawrence on edelleen uskottava Katnissin roolissa, josta hän alunperin suuren yleisön tietoisuuteen nousikin. Harvinaisempaa antia elokuvassa kuullaan Lawrencen laulun muodossa, sillä hän pelkää kuollakseen muiden kuullen laulamista ja kuulostaa omasta mielestään karmealta (Lettermanin talkshowssa hän antoi yhdessä Davidin kanssa näytteen äänestään, toki pilaversiona). Jennifer toki lauloi ensimmäisessäkin Nälkäpeli-elokuvassa, mutta joutui hommaan jälleen uudestaan, eikä edelleenkään kuulosta hullummalta. Edesmennyt Phillip Seymour Hoffman, jolle elokuva on omistettu, on onnistuttu pitämään Plutarchin roolissa hyvin pienellä kikkailulla. Muutamassa kohdassa kameran liike ja kuvakulmien vaihdos tuntui kyllä oudohkolta, mutta en tiedä johtuiko se siitä, että vain odotti näkevänsä jotain tavallisesta poikkeavaa. Uusia kasvoja on esimerkiksi Coinin roolissa nähtävä Julianne Moore, joka oli yllättävä valinta, koska tuntui rooliin nähden hieman liian nuorelta kasvolta, mutta hyvin hän siihen istuu sittenkin. Cressidana nähdään ihana Natalie Dormer, joka on tunnettu niin Tudorsista kuin Game of thronesista.

Nälkäpeli - Matkijanärhi osa 1 kannattaa käydä kokemassa, vaikka ei olisi aiemmat elokuvatkaan jostain syystä niin hirmuisesti kolahtaneet. Suosittelen edelleen myös kirjojen lukemista, ne tukevat hyvin elokuvan versioita ja avaavat varsinkin hahmojen sisäisiä ajatuksia vielä enemmän.