23. elokuuta 2016
Lemmikkien salainen elämä
Ohjaaja: Chris Renaud & Yarrow Cheney
Käsikirjoitus: Brian Lynch, Cinco Paul & Ken Daurio
Musiikki: Alexandre Desplat
Pääosissa: Louis C.K., Eric Stonestreet, Jenny Slate, Kevin Hart, Steve Coogan, Ellie Kemper, Bobby Moynihan, Lake Bell, Dana Carvey, Hannibal Buress & Albert Brooks
Kesto: 1h 31min
Ikäraja: 7
Eräässä kerrostalossa Manhattanilla asustaa monen monta lemmikkieläimellä tai useammalla varustettua asukkia. Omistajien kadotessa aina päivän ajaksi jonnekin mystiseen paikkaan onkin jännä seurata, mitä lemmikit oikein touhuavatkaan sillä aikaa. Siinä missä muut otukset puuhastelevat vaikka mitä jännää, kärsii Max-koira vain suuresta ikävästä omistajaansa Katie-ihmistä kohtaan. Katie ratkaisee tämän ongelman tuomalla eräänä päivänä mukanaan isomman Duke nimisen koiran kaveriksi Max:lle. Max ei kuitenkaan ole riemuissaan asiasta, vaan alkaa näyttää mustasukkaisuuden merkkejä. Koirien yhteiselo alkaa todella takkuisasti kun Dukekaan ei saa vastakaikua toveruusyrityksillensä. Tilanne kärjistyy lopulta siihen pisteeseen, että molemmat hauvat joutuvat eksyksiin kodistaan ilman kaulapantojaan ja he joutuvat pelaamaan yhteen päästäkseen takaisin kotiin. Kerrostalon muut asukit eivät myöskään jää seisomaan tumput suorina ystävänsä kadottua.
Illumination Entertainmentin (Itse Ilkimys, Kätyrit..) uusin elokuva Lemmikkien salainen elämä on yksi odotetuimpia animaatioita tälle vuodelle jo yksin sen mainion teaseri trailerin tähden. Varsinaisest trailerit, jotka jo juonta valoittivat, osaltaan taas himpun verran jo madalsivat ainakin omia odotuksiani. Itse leffaa lähdin katsomaan vielä astetta neutraalimmalla asenteella luettuani jo ne muutamat arvioinnit kuvasta, joista jo selvisi, että ei tämä mikään vuoden animaatiotapaus tule olemaan. Karkeasti sanoen kaikki messevimmät pätkät nähdään jo teaseritrailerissa, joten elokuvalta ei kannata odottaa sen tuoreempaa antia. Vaikka lemmikit eivät tuoneet varsinaisena leffana mitään uutta ja nokkelaa pöydälle, oli se silti kiva leffa katsella.
Jotenkin on vaikea enää uskoa, että Itse Ilkimyksen jälkeen Illumination Entertainment osuisi enää samaan kultasuoneen. Yritystä on ollut useamman elokuvan verran ja kieltämättä tämä ensin vaikutti uudelta huipputapaukselta, mutta samaan mielettömän mielikuvituksekkaaseen ja sydämelliseen elokuvaan ei vaan pystytä yltämään. Lemmikkien edessä nähdään muuten lyhärielokuva Kätyreistä, jotka harmillista kyllä alkavat kokea nekin täydellisen inflaation. Yrittämisen olla jotain erikoista haistaa valitettavasti jo kauas ja jotain kyllä kertoo, että itse lyhärille en nauranut yhtään kertaa ääneen, mutta sille pienelle kätyrille joka osoittelee Illumination Entertainmentin logoa, naurahdin ihan kunnolla.
Lemmikkien salainen elämä ei tosiaan teaserissä nähtyjen kohtauksien ohella tarjoa kovin peruskaurasta poikkeavaa antia. Näiden kyseisten kohtausten tullessa nyt itse leffassa, ei niille jaksa ainakaan tälläinen teaserin miljoonasti nähnyt enää nauraa kunnolla. Juonen tuleminen mukaan kuvioon tuntuu tappaneen sen luovuuden, joka keksi ne mainiot tilanteet siitä, mitä tapahtuu kun lemmikit jäävät yksin. Tästä samasta luovuuden lähteestä kun olisi saatu venytettyä koko elokuvakin, olisi se ollut niin hienoa tai jättää jopa suosiolla lyhytelokuvaksi (kenties?). Lemmikit itsessään onnistuvat kyllä viehättämään kauttaaltaan läpi elokuvan. Varsinkin leffan alkupuolella on sentään viljelty enemmän lajityypin/rodun tyyppillisiä käyttäytymismalleja (esimerkiksi Chloe istumassa milloin missäkin erittäin kissoille tyypillisissä paikoissa), mutta nämä mainiot pienet lisät tahtoo unohtua kun juonta aletaan vaan puskea eteenpäin. Nuorempi kohdeyleisö (ikärajan rajoissa huom! on aiheesta) saa kyllä varmasti tästä vuoden naurut ja puhetta riittä kotiinkin asti.
Katsomani versio oli jälleen originaali ja pidin siitä, että en tunnistanut kuin muutaman ääninäyttelijän eli ei ole liian tunnettuja naamoja otettu mukaan. Uskon dubatunkin version olevan kuunneltavaa kamaa ihan jo trailerin perusteella, joka ei aiheuttanut mitään säröjä korviin.
Lemmikkien salainen elämä ei ole niin omaperäinen kuin teaseri traileri antaa ymmärtää, mutta ihan katsottava animaatio se silti on. Alla oleva traileri on nyt se teaseriversio. Jos et ole sitäkään nähnyt, mutta leffa silti kiinnostaa, niin älä edes mulkaise alla olevaa. Varmasti antoisampaa, jos näet nämä vasta leffassa.
Tunnisteet:
albert brooks,
alexandre desplat,
arvostelu,
chris renaud,
eric stonestreet,
illumination entertainment,
jenny slate,
kevin hart,
lemmikkien salainen elämä,
louis c.k.,
steve coogan,
the secret life of pets
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti