Free State of Jones & Hacksaw Ridge

Teen taas tupla-arvostelu tempun, jotta saisin nopeammin näitä ajatelmiani ulos! Katsotaan vaan niin kohta innostun ymppäämään vielä useamman samaan. Täytyy kyllä mainita, että Hacksaw Ridge olisi kyllä jopa ansainnut sen oman juttunsa, mutta onneksi blogikollega Arttu rustasi tälle leffalle jo kattavamman tarinoinnin. 


                                                                  Free State of Jones

Ohjaaja: Gary Ross
Käsikirjoitus: Gary Ross
Pääosissa: Matthew McConaughey, Keri Russell, Gugu Mbatha-Raw, Mahershala Ali, Jacob Lofland, Brian Lee Franklin, Bill Tangradi, Sean Bridgers & Kirk Bovill
Kesto: 2h 20min
Ikäraja: 16

Osin tositapahtumiin pohjaava Free State of Jones kertoo Yhdysvaltojen sisällissodan aikaisesta rintamakarkurista, Newton Knight (McConaughey) nimisestä miehestä. Todellisuudessa Newtonin motiivit ovat yhä kiistelyn tänäkin päivänä, mutta elokuvaversiossa hänet kuvataan miehenä, joka seuraa oman moraalinsa johdatusta. Newton ajautuu piilosille suomaalle karanneiden orjien seuraan ja myöhemmin joukkoon liittyy muitakin rintamakarkureita. Näistä muotoutuu Newtonin johdolla vastarintaliike, joka julistautuu "Free State of Jones" nimiseksi omaksi vallakseen. Yhdessä he vastustavat esimerkiksi sotajoukkojen harjoittamaan ryöstelyä ja Newton itse ajaa myös tasa-arvoisempaa kohtelua rotujen välille, mutta tästä jälkimmäisestä ei olla täysin yhtä mieltä porukan sisällä. 

Free State of Jonesin tarinapohja on todella mielenkiintoinen ja tämän tyyppiset elokuvat nyt muutenkin kiinnostavat itseäni aina. Ihmettelin vain jo ennakkoonkin miten tästä ei ole ollut mitään pöhinää yhtään missään, kun kuitenkin "sisällissota-aiheinen elokuva, jossa pääosassa Matthew McConaughey". Myöhemmin selvisi, että elokuva on flopannut markkinoittensa puolesta, eikä nyt ilmeisesti ole vakuuttanut kriitikoitakaan sen suuremmin. Nähtyäni Free State of Jonesin, ymmärrän osittain miksi. 

Ongelmat ovat elokuvan rakenteessa ja suunnassa, tarina paisuilee ja punainen lanka on loppuvaiheessa hakusessa. Ajatus katoaa matkan aikana, vaikka vielä sitä tehdessä tuntui olevan jokin kiintopiste. Tulevaan sijoittuvat katkelmat olisi pitänyt suosiolla heittää kauas pois, ne vain sotkottaa paketin kasassa pysymistä entisestään. Hyviä ja voimakkaita teemoja on esillä, mutta niihin ei tartuta ihan niin ravistelevasti kuin olisi ollut suotavaa. Esimerkiksi jo rotusyrjintä olisi tuonut vielä puserretumpana ja keskitetympänä teemana paljon lisää emotionaalisesti. Elokuva on silti mielenkiintoinen, vaikka kesto näiden ongelmien takia tuntuukin. Olen tyytyväinen, että lähdin.

Matthew McConaughey on selkeästi valittu rooliinsa jo yhdennäköisyydenkin tähden, sillä ainakin tämän kuvan perusteella hän on jopa pelottavan samannäköinen Knightin kanssa. Itse näyttelijän osalta, olisi hänelle voitu antaa vielä enemmän mahdollisuuksia näyttää kynsiänsä, sillä Matthew nyt vaan on alansa osaava. 
 

                                                                      Hacksaw Ridge

Ohjaaja: Mel Gibson
Käsikirjoitus: Andrew Knight & Robert Schenkkan
Pääosissa: Andrew Garfield, Hugo Weaving, Rachel Griffiths, Nathaniel Buzolic, Teresa Palmer, Vince Vaughn, Sam Worthington, Luke Bracey, Ryan Corr, Richard Roxburgh, Luke Pegler, Richard Pyros, Ben Mingay, Firass Dirani & Goran D. Kleut
Kesto: 2h 11min
Ikäraja: 16

Hacksaw Ridge on niin ikään sodan maailmaan sijoittuva elokuva ja pohjaa myös tositapahtumiin ja todellisen henkilön tarinaan (tätä en tiennyt ennen katsomista!). Erona, että tämä on vielä selkeämmin sotaelokuva ja tässä tiedetään autenttisesta henkilöstä huomattavasti enemmän. Desmond T. Doss (Garfield) on vahvasti advetistisen perheen vesa, joka uskoo, että tappaminen on väärin. Vanhempiensa vastustuksesta huolimatta hän liittyy armeijan riveihin Toisen maailmansodan aikaisissa värväyksissä. Hän kuitenkin tekee jo alussa selväksi, että haluaa palvella maataan lääkintäjoukoissa, eikä suostu kantamaan asetta. Tämä ei ollut vielä siihen aikaan mikään vaihtoehto ja Desmondin tie armeijan koulutuksessa on erittäin kivinen, kun häntä vastaan tuntuvat kääntyvän kaikki. Desmond ei kuitenkaan luovuta helpolla ja "pääsee" viimein rintamalle asti Okinawaan. Aseeton sotilas, johon kukaan ei uskonut, osoittautuu arvokkaammaksi varaksi kuin tavallinen pyssymies.

Mel Gibson. Nimeen suhtaudun ihan pienellä varauksella, koska miehen elokuvat eivät ole olleet sieltä toiveikkaammasta päästä ja kärsimysnäytelmä saattaa lähteä lapasesta. Tämä kuitenkin oli nähtävä, sillä siinä haiskahti sellainen kipinä, että se voisi parhaassa tapauksessa onnistuessaan yltää jopa palkintokuvaksi. Hacksaw Ridge löi minut kyllä ihan kanveesiin ja minun on nostettava hattuani Gibsonille sekä muulle tekijätiimille. Sotaelokuvat ovat nappiin mennessään niin hienoja kaikessa raadollisuudessaan ja tämä nousi kyllä heti sinne omille kärkisijoille (ykköspaikalla edelleen Lone Survivor). Kuvaus, äänimaailma, hahmokehitys, näyttelijät, musiikki ja se myöhemmin lopputeksteissä opittu tositapahtumien pohja vielä pisteenä kaiken päälle. Ainoastaan miksi en ihan viiteen tähteen tämän kanssa menisi, olivat muutamat yliampuvat sankariglorifioinnit. 

Huikea sotaelokuva kerta kaikkiaan ja en ihmettelisi ehdokkuuksia ollenkaan. 



Trailereita en laita kummastakaan elokuvasta, koska molempien trailerit kertovat ihan liikaa juonesta
 

Mad Max-elokuvat

Ennen uusimman Mad Max: Fury Roadin katsomista ehdin sivistää itseäni vanhoilla kulttiklassikoilla, Mad Max-elokuvilla. Ensimmäisen osan näin jo vähän aikaisemmin, kun Yle teema toi Mad Maxin Suomen tv-ensi-iltaan jo maaliskuussa. Ensimmäinen elokuva ei saanut yksinään aikaan suurta kiinnostusta jatko-osiaan kohtaan tai uutta Fury Road-elokuvaa kohtaan. Uuden elokuvan enskarin lähestyessä alkoi kuitenkin joka tuutista tulla hypetyksiä siihen suuntaan ja ennakkoarvostelut huusivat ylistyslauluja Fury Roadille. Uusi elokuva oli siis mentävä katsomaan ja tämän innostuksen vanavedessä alkoivat vanhat jatko-osatkin kiinnostaa. 

Mad Max (1979)

kuva täältä

Ohjaaja: George Miller
Käsikirjoitus: George Miller & Byron Kennedy
Pääosissa: Mel Gibson, Hugh Keays-Byrne, Joanne Samuel & Steve Bisley
Kesto: 1h 33min
Ikäraja: 16

Max Rockatansky (Mel Gibson) on takaa-ajoihin erikoistunut lainvartija, jolla on maine sen luokan kaaharina, että häneltä ei yksikään rikollinen pääse karkuun. Hurjaksi äitynyt moottoripyöräjengi aiheuttaa yleistä mielipahaa vandalisoimalla läheistä kylää ja on kursailematta napit vastakkain virkavallan kanssa. Yhteenotot menevät yhä pahemmaksi ja lopulta Maxin virkaveli saa surmansa. Tämä saa Maxin hakeutumaan hetkelliselle hermolomalle. Hermoloma kääntyy kuitenkin painajaiseksi, kun moottoripyöräjengi ottaa käsittelyynsä Maxin perheen. 

Tämä ensimmäinen ei tosiaan niin kovasti kolahtanut, vaikka odotuksetkin oli säädetty matalemmalle ajankuva huomioiden. Onneksi en kuitenkaan tämän perusteella tuominnut suoralta kädeltä jatko-osia, olisi muuten jäänyt hienommat kuvat välistä tyystin. Tässä ehkä keskeisin ongelma on, että katsojana en oikein pysy kärryllä jutun juonessa. Ajankuva on epäselvä ja jotain oleellista puuttuu taustatiedoista. Ehkä häiritsevintä on, että en ymmärrä yhtään kenenkään motivaatioita ja näin ollen käytöstä, jotain on "jäänyt välistä". Maxin pään sisään ei pääse ollenkaan, eikä minulle välity kuvaa aidosti onnellisesta ja välittävästä perheestä. Näin ollen, en itsekään välitä.

Mad Max 2: Asfalttisoturi (1981) 
 The Road Warrior

kuva täältä

Ohjaaja: George Miller
Käsikirjoitus: George Miller & Terry Hayes
Pääosissa: Mel Gibson, Bruce Spence, Michael Preston, Vernon Wells, Max Phipps, Emil Minty & Kjell Nilsson
Kesto: 1h 31min
Ikäraja: 16

Jatko-osat sijoittuvat ydinsodan jälkeiseen aikaan, jolloin voimassa on enää ns. viidakon laki. Polttoaine, enemmän kuin mikään muu, on halutuimpia aineita vallitsevassa maailmassa ja sen vuoksi ollaan valmiita ääritekoihin. Max on nyt yksinäinen ja erittäin katkeroitunut kulkuri erämaassa, toki koirakaverinsa seuranaan. Kaikkien muiden tavoin Max etsii myös polttoainetta ja saakin vihjeen halutun tavaran olinpaikasta. Keskellä ei mitään on pieni muurien ympäröimä linnoitus, jossa valmistetaan itse polttoainetta. Suurin ongelma ei ole korkeat muurit ja sitä vartioivien ihmisten vankka puolustus, vaan ympärillä pörräävä lauma rikosjengiläisiä, jotka halajavat myös samaa tavaraa. 

Jatko-osa on jo huomattavasti parempi. Alussa on pohjustus siitä, mitä on tapahtunut yhteiskunnalle ja miksi. Juonikuvio on tiiviimpi ja yksikertainen hyvä tyypit vastaan pahat tyypit-asetelma, mutta se toimii. Hahmoista saa irti vähän enemmänkin ja sivuhahmojen avulla saadaan Maxistakin jotain irti, kun tarpeeksi ärsytetään. Takaa-ajoa on luvassa enemmänkin, omaan makuuni pikkiriikkisen liikaakin, koska ajankuvaan tyypillisesti istuen, siinä ei tapahdu kovasti vaihtelua. 

Mad Max 3: Ukkosmyrksy (1985) 
 Beyond Thunderdome

kuva täältä

Ohjaaja: George Miller & George Ogilvie
Käsikirjoitus: George Miller & Terry Hayes  
Pääosissa: Mel Gibson, Tina Turner, Bruce Spence, Frank Thring, Angelo Rossitto, Paul Larsson, Adam Cockburn, Robert Grubb, Helen Buday & Tom Jennings
Kesto:1h 47min
Ikäraja: 16

Ajassa on harpattu hieman eteenpäin ja maailmassa ilman toimivaa virkakoneistoa, on saatu aikaan jonkinlainen roti. Max vaeltaa jälleen autiomaassa ja joutuukin itse ryöstön kohteeksi. Hän vaeltaa lähimpään kaupungintapaiseen eli Bartertowniin, jossa hän joutuu hyvin nopeasti paikan johtajan puheille hieman taas suutahdettuaan. Paikan lait on pystyyn pistänyt topakka täti Aunty Entity (Tina Turner), joka myös valvoo niiden noudattamista. Maxissä Aunt Entity näkee kuitenkin potentiaalisen avun omaan ongelmaansa ja tekeekin työtarjouksen, josta suoriuduttuaan Max saisi kaikki kaipaamansa varusteet mukaansa. Elokuvassa tulee tutuksi laajemminkin Bartertownin lainsäädäntö, mukaan lukien erimielisyyksien selvityksiin luotu Thunderdome. 

Kolmas Mad Max elokuva on ilmeisesti tosifanien keskuudessa se parjatuin, mutta tämä nousi kyllä näistä vanhoista omaksi suosikiksi. Yhteiskunnan harppaukset on siinä mielessä mielenkiintoista seurattavaa, että vaikka elokuva sijoittuukin tulevaan, joutuu ihmiskunta ikäänkuin aloittamaan alusta uuden sivilisaation rakentamisessa. Pelottavan esimerkin tarjoavat aavikon toisella puolen asustava (ja helkkarin ärsyttävää mökää pitävä) lapsiheimo, jolla ei ole mitään realistista muistoa ns. meidän ajastamme. Takaa-ajoa ja muita vaarallisia tilanteita on tässäkin, mutta vielä enemmän vaihtelua muunlaisten tapahtumien muodossa. Iso plussa elokuvalle on myös ihana Tina Turner, jonka kappaleen "We Don't Need Another Hero" olen kyllä tiennyt vuosikausia, mutta en tiennyt mitään yhteydestä tähän elokuvaan.



Katso myös Artun kirjoittama yhteenveto vanhoista Mad Max-elokuvista!