Lucy

Ohjaaja: Luc Besson
Käsikirjoitus: Luc Besson
Musiikki: Eric Serra
Pääosissa: Scarlett Johansson, Morgan Freeman, Amr Waked, Choi Min-sik & Analeigh Tipton
Kesto: 1h 30min
Ikäraja: 16 

Luc Bessonin uusin elokuva Lucy kertoo nuoresta naisesta, joka ajautuu koekaniiniksi mustan pörssin kehittämälle aineelle. Normaali ihminen käyttää aivokapasiteetistaan vain 10%, kun taas kyseiselle huumeelle altistunut henkilö, kykenee hyödyntämään yhä suurempaa osaa kapasiteetistaan aineen määrän ja vaikutusajan puitteissa. Lucystä tulee ensimmäinen ihminen, joka pääsee kokemaan koko kapasiteettinsa mahdollisuudet, eikä kukaan osaa täysin ennustaa mihin se johtaa. 

Lucyn kohdalla mielenkiinnon herätti trailerin näkeminen, ei niinkään suoranaisesti tekijätiimin nimet, edes Bessonin. Olisin kuitannut varmasti tämän leffan vain pelkkänä Scarlett Johanssonilla makustelevalla toimintapläjäyksenä ilman pientä lisäinfoa. Morgan Freemanin äänellä selostetut kohdat ihmisen aivokapasiteetista olivat varmasti se viimeinen niitti katsomispäätöksen tekoon. Odotuksen intoa kasasi lisää parin kollegan kehut elokuvasta sekä muutaman vakkarinkin suositukset. 

Jo ihan elokuvan alkumetreillä, kun pohdin hetken olenko nyt varmasti oikeassa salissa, herättää elokuva mielenkiinnon ja lähtee viemään mukanaan. Kyseessä on siis kaikkea muuta kuin pelkkää toimintamättöä, vaikka perustana onkin pelkkä urbaanilegenda ihmisen aivoista. Toisaalta mieleen tulee tv-sarja Fringe, koska tästäkin löytyy läheltä liippavaa uskottavaa fiktiota. Toisaalta Lucy on selvästi elokuva, joka muistuttaa miksi elokuvakin on mahdollista luokitella taiteeksi, siksi ehkä nautinkin tästä viimeiseen kuvaan asti. Moisesta mielikuvituksesta tulee vähintäänkin kateelliseksi. 

Scarlett Johansson on osoittautunut siedettäväksi katseltavaksi (/kuunneltavaksi) jo muutamissa aikaisemmissa rooleissaan (Her, Hitchcock) ja Lucy on taas askel parempaan suuntaan. Elokuvan eduksi lasken silti sen, että en tiedosta pahemmin katselevani kyseistä näyttelijää, vaan roolihahmoa. Lucy on myös samaistuttava varsinkin alkuvaiheessa ollessaan vielä ihminen, joten myöhemmin huomaan itse ainakin pyrkineeni paikallistamaan, mitä hahmon päässä liikkuu. Mielenkiintoista onkin, miten vähäeleiseksi Lucy muuttuu kadottaessaan ihmisyyttään ja silti pienistä eleistä huokuu, että pinnan alla tapahtuu mittaamattoman paljon. Morgan Freeman on totuttuun tapaan vakuuttava ja hänen luentoaan kuuntelisi hamaan ikuisuuteen. Sivuosassa on myös jälleen valkokankaalle päässyt Huippiksesta tuttu Analeigh Tipton.