Mr. Turner

Ohjaaja: Mike Leigh
Käsikirjoitus: Mike Leigh
Musiikki: Gary Yershon
Pääosissa: Timothy Spall, Dorothy Atkinson, Marion Bailey, Paul Jesson, Lesley Manville, Martin Savage & Ruth Sheen
Kesto: 2h 29min
Ikäraja:12

Mr. Turner kertoo jo omana aikanansa suositusta taidemaalari J. M. W. Turnerista ja hänen elämänsä loppupuoliskosta. Elämänkertaelokuva valottaa hänen tapojaan tehdä taidetta ja samalla sen ajan taidenäkemyksiä. Isossa osassa on Turnerin suhde hänen isäänsä, joka tuki poikansa työskentelyä puolikuntoisenakin aina viimeiseen asti. Turnerin suurin intohimo oli taiteen tekeminen ja siihen prosessiin linkittyvä matkustaminen, joten monet muut perhesuhteet jäivät toissijaisiksi. Tämä näkyi varsinkin kylmänä kohteluna Turneriin rakastutunutta taloudenhoitajaa kohtaan, joka ei saanut paljon vastakaikua tunteisiinsa. Turnerilla on myös kaksi biologista tytärtä, joita hän ei tunnusta omikseen. Rakkauden elämäänsä Turner onnistuu tosin löytämään vielä ennen kuolemaansa. 

Turnerin tapauksessa odotukset olivat jo valmiiksi hieman korkeammalla, koska omiin silmiini sattuneissa arvosteluissa se oli saanut järjestään neljää tai viittä tähteä suitsutusten saattelemana. Elokuvassa haiskahti myös Oscarit sekä pääosanesittäjä Timothy "Matohäntä" Spall oli jo pokannut taskuunsa Kultaisen palmun miespääosa kategoriassa. Toisaalta tiesin odottaa draama puolelta hidastempoisuutta ja asennoitua jo valmiiksi rauhallisemman elokuvan tahtiin. Siltikin Mr. Turner tuntui paikoitellen jopa hieman tylsältä.

Varsinainen rauhallinen tempo ei ole se elokuvan suurin ongelma, sillä monet pitkäveteisemmätkin pätkät olen jaksanut katsoa läpi ilman erityistä tarvetta kiinnostuskiikareille ja nauttinut kovastikin. Turnerin ongelma on, että siinä ei ole ollenkaan elokuvallista juonta, ei mitään tavoitetta tai kasvun suuntaa. Taiteilijan itsensä ajatuksiakaan ei valoiteta edes samaistuttavan sivuhahmon tai muun ympäristön aiheuttaman yllykkeen seurauksena. Vasta elokuvan katsomisen jälkeen google kertoi taiteilijasta ja samalla avasi koko elokuvaa himpun verran enemmän. 

Onnistuneista puolista on mainittava monet komeat ja maalaukselliset maisemat. Ajankuva on myös mielenkiintoinen varsinkin sosiaalisten normien tullessa esiin henkilöhahmojen vuorovaikutuksessa. Kevyehkö huumorin pilkahduskin on piiloteltuna näihin sosiaalisiin kanssakäymisiin varsinkin ollessamme keskellä taiteilijapiirejä. Vaikka juonitietoa ja hahmojen ajatuksia pantataan, tuo elokuva hyvin esille sen, millaista taidetta silloin arvotettiin ja millaisin tavoin saatettiin taiteilijoita kritisoida. 

Timothy Spall on hyvä ja karismaattinen näyttelijä, mutta hänen roolisuorituksensa ylistys tässä elokuvassa tuntuu himpun verran yliammutulta. Suurimman osan aikaa Spallin Turnerin kommunikaatio koostuu erilaisista murahduksista. Parhaiten taidot tulevat esiin, kun hahmon sallitaan näyttää enemmän tunnetta itsestään. Sivurooleista mieleen jäi Lesley Manvillen hupsahtanut tieteistä kiinnostunut nainen, sillä muistan kyseisen näyttelijättären Maleficent elokuvasta yhtenä keijuista.

Mr. Turner kilpailee tänään saatujen Oscar-ehdokastietojen mukaan neljässä kategoriassa: puvustus, lavastus, musiikki ja kuvaus. Vaikka elokuva tuntuikin itselleni pieneltä rupeamalta, ymmärrän kyllä juuri kyseisten kategorioiden ehdokkuudet. Sopii rauhallisten elokuvien ystäville, jotka eivät niin välitä siitä punaisesta langasta.