Game of Thrones, Civil War ja muutama uusi elokuva

Nyt en ole onneksi sentään käynyt tyhjentämässä puolta putiikkia, vaikka heikko hetki tulikin Robinhoodin alelaarin luona (leffat alkaen 5,95!) ja matkaan tarttui neljä uutta elokuvaa. Kauhulla odotan huomista cdon.comin omaa green friday:ta, pitää varmaan välttää koko sivustoa huomisen ajan. Tässä kuvat sortumisista:

Hirveästi on tapahtunut/tapahtuu taas leffojen ja tv-sarjojen maailmassa. Jos nyt ensin tv-sarjoista, joissa isoin juttu on tietysti Game of Thronesin jatkuminen!!! Itse seuraan taas HBO Nordicin kautta poikkeuksia lukuunottamatta heti maanantai aamuna herättyäni. Ensimmäisessä jaksossa oli jo paljolti jännää, vaikka huomasi kyllä, että ei ole ihan niin suoraan Martinin kynästä meno, kun homma on vähän pelkistetympää (en sano että on huono asia) ja jopa toiveikkaampaa (en sano että tämäkään on huono asia). Mitään ei enää tiedä etukäteen kuin pikkuhippuja ja hataria arvauksia, joten saas nähdä kuinka monet aamukahvit menee väärään kurkkuun vielä.

Omassa katsonnassa on noin muuten paremman puoliskon kera Flash ja Gotham (liian huippusarjoja emme voi seurata samaan aikaan aikataulusyistä). Itse katson Arrowta (aina kun muistan, television tahtiin on vaikea seurata!) ja itseasiassa pari jaksoa jäikin väliin kokonaan ja oli poistunut jo Katsomosta... mutta tsekkasin juonenkäänteet wikipediasta, enkä usko, että tosissaan missasin hirveästi. Pääsin kuitenkin kiinni ennen mid-season finalea, jossa jopa kuoli eräs merkittävä hahmo. Varmaan Thrones on turruttanut jo ajat sitten, kun ei kyseinen tapahtuma nyt itselleni tuntunut niin hirveältä (eikä ollut mikään kummoinen suosikkihahmoni edes). Foxilta bongasin aivan vahingossa erittäin viihdyttävän kauhukomedian Scream Queens! ja samalla huomasin myös Fox playn olemassaolon, jossa jaksot säilyy paljon kauemmin kuin jossain Katsomossa. Aivan sairaan hauska sarja, mukana muun muassa pari AHS-tähteä, Abigail Breslin ja Jamie Lee Curtis. 

Netflix teki unelmistani totta ja toi kauan odottamani sarjan (joka ylellä meni valitettavasti itseltäni ohi)  Outlanderin ensimmäisen kauden katsottavaksi. Aikamatkustuksesta kertova romanttinen sekä seikkailullinen "pukudraama" osoittautui paljon verisemmäksi, kuin mitä olin ennakkoon sarjasta tiennyt. Tämä ei ollut ollenkaan hullumpi asia, yleensä nämä vain ovat kesympiä, melkein kuin vähemmän shokeeraava game of thrones, jossa ihan kaikki ei kuole. Joka tapauksessa ihan suosikkisarjojani nyt ja ikinä. Hannibalista tuli hollille siitäkin viimein se kolmas kausi, jota parhaillaan tapitan. 

Elokuvista tulee vielä ihan lähitulevaisuudessa oma postauksensa koskien tulevia ensi-iltoja, ainakin näitä, joita itse hingulla odotan. Kapteeni Amerikan kolmas leffa Captain America: Civil War pärähti juuri ensi-iltaan ja on ollut varsin hupaisaakin huomata, miten kaveripiirissäkin porukka jakautuu eri puolille. Tää on vähän sama kuin Edward vs. Jacobin kanssa, mutta ei sinne päinkään, koska nyt on kyseessä oikeasti kivan näköiset jannut. Ollaan Artun leffablogin Artun kanssa ehditty käydä jo monet kamppailut tuolla kylän nurkilla aiheesta, kuten kuvastikin huomaa... 

Itse leffasta tulossa myös oma juttunsa, mutta sen verran sanon, että kyllä tykkäsin! Menee ihan Avengers kolmosesta, parempi kuin Age of Ultron. 

Meille tuli töihin tälläinen Angry Birds-ständi koottavaksi. On kyllä työläin ständi, mitä tullut vastaan itselleni tähän mennessä, kolme työpäivää se vei rakentaa, mutta siinä se nyt nättinä ja massiivisena seisoo. Idea on siis mennä tuonne ritsaan istumaan.

Oli aikakin (About time)

Ohjaaja: Richard Curtis
Käsikirjoitus: Richard Curtis
Pääosissa: Domhnall Gleeson, Rachal McAdams, Bill Nighy, Tom Hollander, Lindsay Duncan, Lydia Wilson & Richard Griffiths
Kesto: 2h 3min
Ikäraja: 7

Kun Tim täyttää 21-vuotta, hänen isänsä haluaa puhua poikansa kanssa eräästä tärkeästä asiasta: suvun miehet mukaan lukien Tim osaavat matkustaa ajassa sen jälkeen kun saavuttavat täysi-ikäisyyden. Menemällä pimeään suljettuun tilaan, puristamalla kädet nyrkkeihin ja keskittymällä tiettyyn hetkeen, pääsee takaisin ajassa juurikin siihen tiettyyn hetkeen. Timin hartain toive elämässään ja tässä elämän vaiheessa on löytää tyttöystävä ja hän tajuaa pystyvänsä hyödyntämään kykyään myös siihen. Rakkautta on toki mahdotonta pakottaa, mutta omat töpeksinnät pystyy helposti korjaamaan yrittämällä uudestaan ja toimimalla tilanteessa toisin. Törmättyään elämänsä naiseen käyttää Tim ahkerasti aikamatkakorttiaan. Aikamatkailu ei kuitenkaan tee edes Tim:stä yli-ihmistä ja tietyt rajoitteet tulevat esiin vasta kun on liian myöhäistä. 

Oli jo aikakin on Richard Curtisin käsialaa, joka on brittiläisten superawww leffojen uranuurtaja. Meriiteissä komeilee niin Neljät häät ja yhdet hautajaiset, Rakkautta vain, Notting Hill ja Bridget Jonesit. Edellä mainitut elokuvat ovat helposti verrattavissa uusimpaan teokseen, jossa on romantiikkaa ja hyvää mieltä samalla tavalla kuin Rakkautta vain elokuvassa, mutta myös huumoria astetta tasokkaammin kuin esimerkiksi Bridget Jonesissa. Lisäksi itselleni putkahti mieleen Hölmö hullu rakkaus ja PS. I love you, sillä tässäkin on samalla lailla särmää, eikä missään kohtaa mitään liian imelää. 

Teema rakkaus ei myöskään näyttäydy pelkästään miehen ja naisen (tai miehen ja miehen tai naisen ja naisen) välisenä romanttisena rakkautena. Suuri ellei jopa suurempi paino on rakkaudella, jota isä tuntee poikaansa kohtaan ja poika isäänsä, sekä myöhemmin tuore isä tulevia suvunjatkajia kohtaan. Myös sisarusten välinen keskinäinen välittäminen on vahvasti esillä. Oli aikakin käsittelee siis rakkautta kaikissa sen muodoissa. Toinen tärkeä teema on aika ja sen kuluminen: mihin keskittyä elämässä, kun jokaisen päivän voi tavallinen ihminen elää vain kerran? Kuinka paljon voi vaikuttaa itse?

Näyttelijöiden suhteen on tehty upeita valintoja. Pääosan esittäjä Domhnall Gleeson (Brendan Gleesonin poika) "Bill Weasley" on Pottereiden lisäksi tuttu Anna Kareninasta parralla varustettuna. Domhnall on totaalisen sympaattinen Timin roolissa, joka ei oikein osaa ensi alkuun olla luontevasti ihastuksensa kohteiden kanssa, mutta ei kallistu kuitenkaan helppoon parin käännöksen takana olevaan stereotypiseen nörttirooliin. Tim on tavallinen poika, joka haluaa elämältään ensisijaisesti rakkautta. Timin isää esittävä Bill Nighy on myös vilahtanut Pottereissa Davy Jonesin roolin ohella kuin niin monessa muussakin ja aina hän on aavistuksen erilainen, mutta aina niin hyvä. Pirates of Caribbeanista sekä Ylpeys ja ennakkoluulo elokuvista on tuttu myös Tom Hollander, jonka rooli on tässä tyystin erilainen verrattuna kahteen muuhun rooliin. Vielä pottereista tuttu naama on hyvin sivuosassa oleva Richard Griffiths, jonka viimeiseksi roolisuoritukseksi elokuva jäi.

Oli aikakin sopii todella monelle, sillä siitä ei tule romantiikan yliannostusta, mutta se jättää kuitenkin jälkeensä sen mukavan lämpimän tunteen. Se myös laittaa väkisinkin miettimään omaa elämää, läheisiä ja jo tehtyjä sekä tulevia valintoja.