Ant-Man

Ohjaaja: Peyton Reed
Käsikirjoitus: Edgar Wright & Joe Cornish
Musiikki: Christophe Beck
Pääosissa: Paul Rudd, Michael Douglas, Evangeline Lilly, Corey Stoll, Bobby Cannavale, Judy Greer, Michael Peña, Tip "T.I" Harris, David Dastmalchian, Wood Harris, Hayley Atwell & John Slattery
Kesto: 1h 55min
Ikäraja: 12

Ant-Man kertoo Scott Lang (Rudd) nimisestä hemmosta, joka koittaa palauttaa kasvojaan ex-vaimonsa silmissä, jotta voisi olla enemmän läsnä tyttärensä elämässä. Scott on päässyt vapaalle jalalle vankilasta aiottua aikaisemmin hyvän käytöksensä tähden, mutta vankilaleima vaikeuttaa silti jaloilleen pääsyä, kun työnantajatkaan ei katso asiaa hyvällä. Jälleen yksien potkujen jälkeen Scott on sen verran maansa myynyt, että kaidalla tiellä pysyminen alkaa lipsua. Hämärästä keikasta seuraa kuitenkin jotain odottamatonta, sillä Scott kohtaa Hank Pym (Douglas) nimisen vanhan tiedemiehen, jolla on tarjota erittäin erikoinen työtarjous. 

Marvel Studiosin Ant-Man on viimeinen Marvel cinematic universen toisen vaiheen elokuvista ja pitkästä aikaa uuden hahmon esittelevä henkilöelokuva. Ant-Maniin suhtauduin vielä vuoden alkupuolella vähän nihkeästi, koska tarina muurahaismiehestä ei nyt vain ole se äkkiseltään se vetovoimaisimman kuuloisin. Innostus syttyi toisen Avengers elokuvan ohessa, kun upposin taas pyörimään MCU:n maailmaan ja tutustuin tuleviin elokuviin vähän enemmänkin. Vaikka muurahaismies kuulosti toki vähän pöhköltä, niin aloin uskoa sen potentiaaliin yllättää, varsinkin kun muisteli, miten Guardians of the Galaxykin löi ällikällä. Ant-Man ei kuitenkaan ihan Guardians of the Galaxyn tasolle yltänyt, mutta on tähän väliin juuri oivallinen välipala.

Ant-Man on toisaalta taas aikaisemmasta katraasta erottuva ja omintakeinen, mutta toisaalta istuu jatkumoon ilman suurempaa kitkaa. Siinä on yllättävän pöhköjä juttuja, joita ei edes tule ajatelleeksi, mutta jotka on ihme kyllä saatu toimimaan elokuvan eduksi. Eri tekijöiden käsissä moni asia aina muurahaisten komennuksesta Tuomas Veturiin, olisivat aiheuttaneet enemmänkin irvistyksiä ja yleistä pahoinvointia. Kaikissa jatkumon elokuvissahan viljellään huumoria tietyin väliajoin, mutta Ant-Man on kyllä sieltä hauskimmasta päästä ja kaiken nauratuksenkin lisäksi on seassa myös jalat maassa-pitävää lämminhenkisyyttäkin. 

Ant-Man tekee myös palveluksen Age of Ultronille ja paikkaa sen jättämiä haavoja, mitä tulee alkuperäissarjakuviin. Itsehän en näistä tietäisi, mutta kun ympärillä pyörii useampikin näihin asioihin vihkiytynyt, ei voi välttyä kuulemasta. Vaikka Hank Pym deletoitiin siis alkuperäisestä osuudestaan muun muuassa Ultronin luontiin liittyen ja hylättiin käytännössä kokonaan toisen Avenger elokuvan tarinasta, hänet otettiin Ant-Manissä huomioon sitäkin suuremmalla lämmöllä. Edelleenkään ei noudateta puhekuplien sanaa kirjaimellisesti, mutta sarjisihmiset tuntuvat olevan nyt taas toistaiseksi tyytyväisiä. Mitä tulee taas elokuvan lopputekstipätkiin (joita on nyt jälleen perinteiset kaksi kappaletta) ensimmäinen oli kuulemma ennalta-arvattava (no minä en taas arvannut..eikä ole sarkasmia tämä) ja on vain suora lisä juuri nähtyyn elokuvaan. Toisessa pätkässä näkyy elokuvassakin cameon tehnyt Avengers-hahmon juttelemassa toisen vielä merkittävämmän Avengersin kanssa ja tämä pohjustaa siis tulevaa Civil War-elokuvaa (iiiip!).

Paul Rudd on itselleni ennestään tuttu vain joistain romanttisten komedioiden sivurooleista, enkä sen kummemmin ole häneen kiinnittänyt huomiota. Vastaavanlaisten näyttelijöiden valinta on ollut aikaisemminkin onnistunutta ja avannut parempia polkuja niihin tarttuneille (Evans, Hemsworth, Pratt..). Rudd ei nyt varsinaisesti häikäise, mutta on kuitenkin tarvittavan osaava ja miellyttävä roolissaan. Kukaan nyt ei pääse pakoon Michael Douglasin karismalta ja varsinkin ääneltä, joten on muita kohtaan hieman epistä olla edes samoissa kohtauksissa. Evangeline Lilly ei ole oikein vieläkään suuresti vakuuttanut roolivalinnoissan, vaikka varsinainen suoritus ihan ok onkin, eikä tarinan pahiskaan nyt erityisemmin sykäytä (tosin sillä nyt ei ole itselleni niin väliä mitä tai ketä vastaan taistellaan muutoinkaan). Hieman yli-innokas olin Peggy Carterin pienestä osasta, koska olen varsinkin hahmon oman sarjan myötä vallan tykästynyt häneen. Howard Starkin kohdalla olin hämmentynyt, koska en muistanut hahmoa esittäneet kenenkään muun, kuin Dominic Cooperin.

Ant-Man on aivan ehdoton marvel-faneille ja etenkin niille, jotka halajavat seuraavaa Kapteeni Amerikkaa katsomaan. Uutta Avengersia ei noi vain sivuuteta, vaikka sangen pieni heppu onkin kyseessä!

Trailerista on olemassa pidempiäkin versioita, mutta ne taas näyttää kaiken kivan jo valmiiksi. Tässä pelkkä teaseri versio:

Captain America: The Winter Soldier

Ohjaaja: Anthony ja Joe Russo
Musiikki: Henry Jackman
Pääosissa: Chris Evans, Scarlett Johansson, Sebastian Stan, Anthony Mackie, Samuel L.Jackson, Robert Redford, Cobie Smulders, Emily VanCamp, Hayley Atwell, Frank Grillo & Toby Jones
Kesto: 2h 14min
Ikäraja: 12

Kapteeni Amerikan jatko-osa, joka kulkee myös nimellä Captain America: The Return of the First Avenger, sijoittuu muutaman vuoden päähän Avengers elokuvan tapahtumista ja on viimeinen "yksilöelokuva" ennen itse Avengersien jatko-osaa. Kapteenilla on edelleen sopeutumista moderniin maailmaan ja kaikkeen maailmaa mullistavaan, mitä on tapahtunut hänen oman aikansa ja nykyajan välillä. Kapteeni eli Steve Rogers toimii Nick Furyn alaisuudessa S.H.I.E.L.D:n hommissa yhdessä Natasha "mustaleski" Romanoffin kanssa. Erään mission aikana Steve huomaa, että hänelle ei kerrota kaikkea Romanoffin suorittaessa salaista tiedonkeruuta suoraan Furylle. Kun itse Furyn kimppuun käydään, on selvää, että hänkään ei tiedä asioista ihan kaikkea. S.H.I.E.L.D:n toinen korkea johtohahmo Alexander Pierce uskoo Furyn kertoneen Kapteenille jotain merkittävää ja kun Steve ei hiillostuksesta huolimatta ole yhteistyöhaluinen, kääntyy koko organisaatio häntäkin vastaan. Furyn kohtalosta järkyttynyt Natasha lyöttäytyy Steven avuksi ja osaa kertoa tälle uudesta mystisestä vihollisesta nimeltä "Winter Soldier", jonka kohteena onkin itse Kapteeni Amerikka. 

Edellinen Kapteeni Amerikka elokuva oli ensimmäinen Avengers-elokuva, jonka näin ja siksi se varmasti on osaltaan jollain tavalla erityisasemassa itselleni, vaikka ei olekaan elokuvana se paras. Kohtalo esti jatkuvasti itseäni näkemästä tätä jatko-osaa, joten paremman puutteessa katsoin taannoin sen ensimmäisenkin elokuvan. Steve Rogersin kehitystarina Kapteeni Amerikaksi ensimmäisessä elokuvassa on todella onnistunut ja oli hyvä muistuttaa itseään, miten ruipelosta, mutta pirun sinnikkäästä pulkannarusta tulikin patrioottinen sankari ja samalla aikakautensa ikoni. Ensimmäisestä elokuvasta muistin valitettavan sattuman kautta päättyneen orastavan romanssin agentti Carterin kanssa, mutta en olisi muistanut Kapun ystävyyttä Bucky Barnesin kanssa, joka on vielä olennaisempi tässä jatko-osassa.

Ensimmäiseen elokuvaan verratessa ei jatko-osa yllä kuitenkaan samalla tasolle, vaikka ihan kelpo kuva onkin. Toimivimmat kohdat tunnetasolla ovat mielestäni ne, joissa viitataan edelliseen elokuvaan ja sen ihmissuhteisiin, sekä kaikki pikkiriikkisestkin viittaukset muihin avengers-teemaisiin leffoihin. Sävyltään jatko-osa on vakavampi jopa enemmän pahassa kuin hyvässä. Ensimmäisen elokuvan ajoittainen sympaattinen hupsuttelu loistaa poissaolollaan, vaikka pientä vitsin tynkää onkin jätetty ontuviin lausahduksiin. Toiminnan tuoksinaa ja sen mukana tulluttu viihdearvoa on onneksi lapattu mukaan se tavallinen annosmäärä.

Chris Evans tekee jälleen tasaisen hyvää jälkeä Kapteeni Amerikkana, ellen sanoisi loistavaa ottaen huomioon millainen perussankarihahmo on kyseessä, revittelymahdollisuuksien ollessa minimissä. Henkilökohtaiseen makuuni Scarlett Johanssonilla on liikaa ruutuaikaa, kun siitä olisi voitu puristaa osa vaikka Cobie Smuldersille, joka menee kyvyiltään taas täysin hukkaan. Hayley Attwellin esiintymisestä olen todella iloinen, vaikka tässä olisikin ollut saumaa hyödyntää edellisen elokuvan tunnelatausta ja näyttää itse jälleennäkeminen. Uusista naamoista Anthony Mackie on sivuosassaan ihan pätevä, kuin myös Emily VanCamp, mutta nuorempiaan rautaisempi ote on vanhalla herra Redfordilla. 

Kapteeni Amerikan jatkis on ihan katsottavaa tavaraa, mutta ei sitä parasta Avenger-luokkaa. Lopputeksien aikana tuleva Avengers 2 elokuvaan viittaava pätkä kyllä kannattaa nähdä!


Trailerin sijaan hyvähyvä biisi: