Tähtiin kirjoitettu virhe

Ohjaaja: Josh Boone
Käsikirjoitus: perustuu John Greenin samannimiseen kirjaan, Scott Neustadter & Michael H. Weber
Musiikki: Bright Eyes & Ed Sheeran
Pääosissa: Shailene Woodley, Ansel Elgort, Nat Wolff, Laura Dern, Sam Trammell  amp; Willem Dafoe
Kesto: 2h 6min
Ikäraja: 12

Hazel Grace Lancaster on 16-vuotias nuori, jolla on ollut kilpirauhassyöpä jo monia vuosia. Etäpesäkkeiden kautta syöpä levisi keuhkoihin, mutta lääkitys pitää pahaisen toistaiseksi kurissa. Hazelin vanhemmat toivoisivat tyttärensä nauttivan elämästä sairaudestaan huolimatta ja patistavat tämän masennuksen pelossa syöpäpotilaiden tukiryhmään. Ryhmässä Grace tapaa luusyövän selättäneen Augustuksen, jolla riittää traagisesta kokemuksesta sekä yksijalkaisuudesta huolimatta elämäniloa yli omien tarpeiden. Augustus onnistuukin onkimaan Hazeliltä sen kaivatun aidon hymyn ja nuori rakkaus vie ahkerasti tilan murheellisilta ajatuksilta.

Tähtiin kirjoitettu virhe on varmasti vuoden itkettävin tapaus. Itsekin ajattelin olevani jo jollain tasolla karaistunut ja pärjääväni yhdellä nenäliinalla, mutta se oli turha toivo. Onneksi kollega nakkasi kunnon nessupaketin kouraan ennen saliin menoa, en todellakaan odottanut elokuvan olevan samaan aikaan niin kovin surullinen, mutta silti jotenkin aivan yli-ihana. 

Kuolemanpelko on päähenkilöiden elämässä vahvasti läsnä, enemmän kuin tavallisella tallaajalla. Tämä värittää jokaista elettyä hetkeä, vaikka kyseessä olisi pelkkä kahvinjuonti. Hazel on tikittävä pommi ja tuntemattomana ajankohtana iskevä kuolema ei niinkään tunnu pahalta hahmon itsensä takia, vaan juurikin hänen läheistensä tähden. Elokuvassa todetaankin osuvasti hautajaisten olevan eläviä eikä kuolleita varten. Suurinta tuskaa aiheuttaa varsinkin vanhempien huoli, kun Hazelille iskee hengitysvaikeuksia, joista ei voi koskaan tietää varmasti onko se menoa. Vielä suuremmin tunteiden tumaketta järisyttää kuitenkin nuoren parin rakkaus ja kaikesta menetyksen pelosta huolimatta, kyky nauttia toisistaan ja kaikesta elämästä ympärillään.

Shailene Woodley ja Ansel Elgort tähdittävät molemmat myös Outolintu-elokuvaa. Elgort ei niinkään jäänyt suurimmin mieleen kyseisestä elokuvasta, mutta Shailene oli ihan kohtuullinen. Joskin mainitsin jo silloisen jutun yhteydessä odottavani tätä roolia paljon enemmän, jossa lahjat pääsevät oikeuksiinsa. Shailene todella istuu ruskeasilmäisen Hazelin rooliin, joka on bambimaisesta ulkomuodostaan huolimatta elokuvan alussa vaipunut jonkin asteen tympeyteen ja määrittää jo itseään syövän kautta. Koko perhe ja varsinkin Hazel koettaa sarkastisella huumorilla jaksaa tilanteesta toiseen, mutta vasta Augustus saa taas elämäniloa irti Hazelistä. Nuori pari on hahmojen sekä heidän esittäjiensä henkilökemioiden puolelta kerrassaan täydellinen. Some on jo imaissut Hazelin ja Augustuksen sympaattiset "okayt" ja kasan muita fraaseja.

Surullinen ja ihana, tosi tosi surullinen, mutta silti niin todella ihana Tähtiin kirjoitettu virhe on ehdottomasti katsottavan arvoinen. Nenäliinoja ilman ei pärjää!