31. elokuuta 2015

Elämältä kaiken sain


Ohjaaja: Mika Kaurismäki
Käsikirjoitus: Mika Kaurismäki & Sami Keski-Vähälä
Pääosissa: Vesa-Matti Loiri, Armi Toivanen, Peter Franzén, Lenita Susi, Jani Volanen, Anna-Maija Tuokko, Janne Valve & Jaana Saarinen
Kesto: 1h 43min
Ikäraja: 12 

Elämältä kaiken sain kertoo Tiinasta (Toivanen), joka saapuu miehensä Tomin (Franzen) ja tämän teini-ikäisen tyttären Emilian (Susi) kanssa katsomaan pitkästä aikaa omaa isäänsä Urhoa (Loiri).  Urho maijailee Tiinan entisessä lapsuudenkodissa ja on päästänyt sekä kodin, että itsensä pahasti repsahtamaan. Varsinkin isänsä terveydentilasta järkyttynyt Tiina päättää kotipalaverin jälkeen muuttaa Tomin ja Emilian kanssa takaisin lapsuutensa maisemiin. Uusioperhe kuvioista jo valmiiksi kipuileva Emilia ei ole hyvillään tästä käänteestä. Urho taas ei tunnu kaipaavaan mitään ylimääräistä huseerausta vanhaan ja totuttuun. Tomi puolestaan tsemppaa kaikkia ja on intopinkeänä tekemässä remonttihommia, jotka eivät ole hänen vahvinta alaansa. Pian tarvitaan paljon jäähyjä vähän jokaiselle ja ammattitaitoinen remonttimies.


Vaikka en vieläkään ole kotimaisten elokuvien suurkuluttaja, on kiinnostukseni vuosien mittaan huomattavasti noussut kotimaisen elokuvan suhteen. Taso on alkanut parantua vuosi vuodelta ja perinteistä erittäin vaivaannuttavaa kotimaista kuvaa saa jo vähän hakea. Elämältä kaiken sain oli ehdottomasti nähtävien listalla heti trailerin bongaamisesta lähtien. Eräs suuri syy oli vakuuttavassa näyttelijäkaartissa, varsinkin Veskussa, jonka karismaa olen pikkuhiljaa oppinut ymmärtämään. Tähän on vaikuttanut vahvasti kahden erittäin läheisen ihmisen "fanitus" Veskun taiteilijasielua kohtaan ja sen ohella nähty Vesku-elokuva sekä Vain elämää-sarjan paras eli kolmas kausi. Tässä elokuvassa vilahtaakin yksi Vain elämää-sarjaan liittyvä rallatuskohtaus.

Elämältä kaiken sain puksuttaa todella pitkälle hyvien hahmojensa varassa, jotka ovatkin elokuvan parasta antia. Varsinkin Tiinan ja Urhon kitkaisia välejä tuodaan alinomaan tapetille ja näistä tuntui pitkään muodostuvan elokuvan pääjuoni. Odotin talon remontin kehittyvän sivussa samaa tahtia, kuin keskeiset ihmissuhteet. Välissä on muutamia hieman irrallisia hassutteluja, jotka kuitenkin menettelee, koska hahmot vaan ovat niin sympaattisia. Koskettavimmat hetket ovatkin hahmojen väliset, niin surussa kuin ilossa, varsinkin yllättävä ystävyys Urhon ja Emilian välillä. 


Loppua kohden juoni alkaa kuitenkin liikaa haarautua tai pikemminkin pääjuoni jotenkin unohtuu ja tilalle tuodaan uusi rikosdraaman poikanen. Tämä syö hieman elokuvan loppua, joka jää turhankin Woody Allenmaisen avoimeksi, varsinkin kun elokuva syötti niin pitkään kuvitelmaa hahmokehityksellisestä määränpäästä. Pääteemoja, joita tässä olivat alun perusteella tulehtuneet perhesuhteet, uusioperheily ja esimerkiksi alkoholismi, ei tulisi niin vain jättää loppumatkasta pois. Väkisin jää kaipaamaan sitä muutaman sanan keskustelua tai elettä Tiinan ja isänsä välille, josta seuraisi edes jotain selkeämpää johonkin suuntaan. Tämä osuus on skipattu kokonaan ja hypätty suvannolliseen yhteislauluhetkeen, jonka jälkeen lopputekstit jo rullaavaat kielttämättä vähän puun takaa.


Kuten todettua hahmokaarti on kaikkine osineen erittäin onnistunut näyttelijävalintoja myöten. Veskun Urho on erittäin tyypillinen Loiri-hahmo, ilmeisen tarkoituksellisesti kirjoitettu juurikin sellaiseksi. Armin ja Veskun keskinäinen kemia on aivan huikeaa ja ylipäätänsä Armin roolisuoritus on erittäin kova ja hahmon kipuilut kipeän samaistuttavia. Peter Franzenin Tomi on kanssa mainio hieman liiankin myötäilevänä isukkityyppinä, joka pitkään yrittää vaan tuoda päivänpaisteen muiden päivään. Lenita Susi on nuori lahjakkuus, jonka tulkitsemassa Emiliassa on loppuunkolutun angstin sijaan suurta pohdiskelijaa ja suurta herkkyyttä. Kohtaus, jossa Emilia on piilossa kuusen alla, on vain kertakaikkiaan riipaiseva.

Lopun juonivaihdoksen luomasta hämmennyksestä huolimatta, Elämältä kaiken sain on kuitenkin katsottavan arvoinen elokuva vahvan hahmokaartinsa ja sen jättämän yleisen hyvän mielen tähden.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...