Väärät paperit

Kuva täältä

Ohjaaja: Seth Gordon
Pääosissa: Jason Bateman, Melissa McCarthy, Jon Favreau, Amanda Peet, T.I., Genesis Rodriguez, Morris Chestnut, John Cho & Robert Patrick 
Kesto: 1h 51min
Ikäraja: 12

Väärät paperit on komedia vakavasta ja nykyään ei enää niin harvinaisesta aiheesta: identiteettivarkaudesta ja sen seurauksista. Sandy Patterson (Bateman) elättää perhettään kirjanpitäjänä suuressa yrityksessä Denverissä, Coloradossa ja tienaa sen verran, että toimeen tulee ja lainoja saa maksettua pois, mutta ei mitään ihmeellisempää. Kolmas lapsi on tuloillaan perheeseen, jossa on jo ennestään kaksi tytärtä ja haaveissa on bonus hyvin tehdystä työstä, joita firma on joskus aikoinaan jaellut. Ahnas pomo murskaa Sandyn bonushaaveet, kun muhkeat rahat jaellaan firman yhteistyö kumppaneille. Uusi mahdollisuus avautuu kuitenkin työkollegoiden suunnitellessa uutta firmaa, johon Sandylle tarjoutuu paikka vastaavassa hommassa, mutta paremmalla palkalla. Elämä näyttää hymyilevän, kunnes Sandy alkaa saamaan syytöksiä asioista, joihin hänellä ei ole osaa eikä arpaa ja luottokorttikin väittää, että tilillä ei ole katetta. Poliisien korjattua hyvin hämmentynyt Sandy talteen, selviää, että joku tuntematon nainen (McCarthy) on varastanut hänen henkilöllisyytensä ja törsää paraikaa Sandyn omaisuutta ja töhrii tämän mainetta kaukana Floridassa. Virkavallan kädet ei ulotu eri osavaltioon asti, joten ainoaksi vaihtoehdoksi Sandylle jää matkustaa itse Floridaan ja tuoda naikkonen valheen varjolla Denveriin tunnustamaan tekonsa. 

Kuva täältä

Joskus iskee hinku vaan mennä katsomaan "jotain" elokuvateatteriin ja silloin valinnan kohteena oleva elokuva voi olla hyvinkin semmoinen, joka ei ole oikein mistään kotoisin. Tämmöinen elokuva on Väärät paperit. Idea elokuvassa on hauska, mutta "juoni" sen ympärillä rönsyilee miten sattuu ja vaikka kyseessä onkin vain elokuva, niin kaipaisin kuitenkin enemmän realistisuutta kehiin. Kun kyseessä on komedia, odotan tiettyä määrää naurua, mutta mittari ei siinäkään tule täyteen. On monen montaa kohtaa, joista haistaa naurujen kalastelun, mutta jostain syystä (ehkä juuri läpinäkyvyydestä) ei vain naurata, vaikka haluaisikin. 

Kuva täältä

Kaksi asiaa elokuvassa on kuitenkin onnistunutta: Bateman ja McCarthy, joiden näyttelijätyö saa aikaan ne satunnaiset naurut. Molemmat ymmärtävät hahmojensa ja paridynamiikan päälle ja hauskinta onkin juuri hahmojen reagointi toisiinsa. McCarthyn hahmo on valitettavan överi monessa kohtaa, mutta onneksi jossain paikoin ei ole niin väliä mitä vuorosanoja näyttelijätär joutuu latelemaan, sillä Melissa saa osan kuulostamaan jopa aiheeseen istuvalta. Bateman on jälleen turvallinen ankkuri katsojalle ja edustaa sitä normaalia tyyppiä. Sivuhahmot jakavat mielipiteeni: toisaalta gansteripari Marisol & Julian alkavat pidemmän päälle tympiä sekä lainvalvoja Reilly on jotenkin ällön kiiltokuvamainen, mutta puolestaan John Chon sympaattinen Daniel ja Jon Favreaun ahnas isoherra ovat hahmoja, joista ei voi olla pitämättä. Lisäksi Robert Patrickin palkkionmetsästäjä on vastoin tavallista makuani hauska ja jopa miellyttävä. 

Väärät paperit on komediaa, jossa naurujen määrää on laimennettu liikaa ja terve realismi on hämärä käsite. Kaameat pomot, jolla tätä on mainostettu, on mielestäni oikeasti monta kertaa hauskempi ja onnistuneempi tapaus, joten jos se on kouluarvosanoissa tason 8 komedia, on tämä sellainen 5.


Studion ohjelmistosta on tämä elokuva pudonnut jo pois, mutta sisar Kino123 näyttää kuvaa vielä tälläisillä ajoilla