9. kesäkuuta 2015
Miekkailija
Ohjaaja: Klaus Härö
Käsikirjoitus: Anna Heinämaa
Musiikki: Gert Wilden Jr.
Pääosissa: Märt Avandi, Ursula Ratasepp, Hendrick Toompere, Lembit Ulfsak, Liisa Koppel & Joonas Koff
Kesto: 1h 39min
Ikäraja: 7
Endel Nelis nimellä kulkeva mies saapuu Viron Haapsaluun pakoillakseen Neuvostoliiton salaista poliisia. Taustalla vainoavat toisen maailman sodan tapahtumat Endelin taisteltua väärällä puolella eli saksalaisten joukoissa. Endel saa paikallisesta koulusta pestin liikunnanopettajana ja työn tohinassa ajatuksen tarjota vapaa-ajan harrasteena lapsille mahdollisuuden tutustua omaan henkilökohtaiseen lajiinsa: miekkailuun. Koulun kommunistinen rehtori ei ole miekkailusta mielissään, mutta kerhon suosio ja vanhempien ääni ratkaisee ja miekkailu saa jäädä. Lasten harjaantuessa ja intohimon lisääntyessä lajiin, keksivät he lehti-ilmoituksesta miekkailukisat, jotka pidetään Leningradissa. Endel joutuu vaikean päätöksen eteen, ottaako kiinnijäämisen riski lasten onnellisuuden tähden?
Miekkailija on jo ehtinyt niittää itselleen palkintoja ja saanut arvostelijoilta ylistystä, mutta näiden lisäksi myös paikallinen leffakansa on elokuvasta kovasti tykännyt. Ei ole ollut kertaa, että elokuvan jälkeen ei olisi tultu erikseen vielä mainitsemaan, kuinka hyvä elokuva on kyseessä. Suosionsa tähden Miekkailija pitikin paikkaansa ohjelmistossa pitkään, mutta itse sain sen aikaseksi nähdä vasta ihan viime metreillä. Alussa oli toki pientä skeptisyyttäkin, varmasti elokuvien kesäkaudesta johtuen, jolloin ei mahdu päähän, että tulisi muitakin hyviä elokuvia, kuin vain niitä toimintapainotteisempia. Miekkailija oli kuitenkin ihan kaikkea sitä, mitä siitä olivat kaikki ylistäjät sanoneet.
Juurikin kesäkauden toimintapainotteiseen elokuvatarjontaan, Miekkailija toi kaivattua vaihtelua. Sitä kun alkoi jo olla laadukkaan draamaelokuvan vaje. Miekkailijassa käsitellään erittäin hienovaraisesti aika traumaattisiakin asioita, kuten sodan vaikutusta tavallisen ihmisen elämään. Kauheita asioita ei tuoda missään kohtaa päin näköä, mutta jos on yhtään perillä asioista, tietää kyllä, mitä siellä esiripun takana tapahtuu. Miekkailijasta jää kuitenkin päällisin puolin katojalle hyvä mieli, kaikesta siitä toivosta ja onnellisuudesta, jota se tarjoaa. Vaikka kuinka kamalia asioita olisi tapahtunut, joskus arjen ilot ovat niitä tärkeimpiä asioita. Tässä tapauksessa se kulminoituu miekkailukerhoon, joka antaa kaivatun itseilmaisun keinon monelle lapselle, joista kovin monella on myös omat käsittelemättömät asiat taustalla.
Märt Avandi esittää itse miekkailijaa, Endel Nelisiä, todella luontevasti. Endel on hahmona ensin sisäänpäinkääntyneempi kaiken pakoilun tähden, mutta oppilaat ja läheinen opettaja, saavat hänet avaamaan itsensä maailmalle. Ursula Ratasepp esittää tätä opettajakollegaa, Kadria, jonka kanssa Endel saa kunnon romanssin aikaiseksi, joka sinänsä on vähän ylimääräinen lisä elokuvakokonaisuuteen, mutta välttämätön Endelin hahmolle, jotta tämä osaa suhtautua oppilaisiinkin paremmin. Oppilaista mieleen jää parhaiten nuori Marta (Koppel) ja Jaan (Koff), joilla molemmilla on traagisia kokemuksia taustalla. Jaanin isoisän roolissa nähtävä Lembit Ulfsak ei saa paljoa valkokangasaikaa, mutta on sitäkin vakuuttavampi kaikissa pienissä eleissäänkin.
Miekkailija on todella vaikuttava, hieno ja ehta draamaelokuva. Lämpimät suositukset!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti