Kätyrit

Ohjaaja: Pierre Coffin & Kyle Balda
Käsikirjoitus: Brian Lynch
Musiikki: Heitor Pereira
Pääosassa: Pierre Coffin, Sandra Bullock, Jon Hamm, Michael Keaton, Allison Janney, Steve Coogan, Geoffrey Rush, Jennifer Saunders, Hiroyuki Sanada & Steve Carell
Kesto: 1h 31min
Ikäraja: 7

Itse Ilkimys-elokuvista tutut ihastuttavat keltaiset kätyrit ovat saaneet oman nimikkoelokuvansa. Ajallisesti elokuva alkaa aikojen alusta, sillä kätyrit ovat olleet maapallolla paljon ihmistä kauemmin. Näiden veijareiden ainoa päämäärä on etsiä ilkein mahdollinen konna ja palvella tätä kaikin mahdollisin tavoin. Kätyrit ovat löytäneet aikojen saatossa montakin palvottavaa ilkimystä, mutta asiat eivät ole aina sujuneet halutulla tavalla. Monen menetyksen jälkeen kätyrit vetäytyvät Antartikselle asustamaan ja vaipuvat pikkuhiljaa masennukseen isännän puuttuessa. Kevin niminen kätyri ei kuitenkaan suostu vaipumaan vielä epätoivoon, vaan lähtee kahden muun kaveruksen, Stuartin ja Bobin kanssa, pitkälle tutkimusmatkalle löytääkseen sen kaikista ilkeimmän ilkimyksen koko heimolleen palveltavaksi.

Kätyrit eli minionit valloittivat jo ensimmäisessä Itse Ilkimys-elokuvassa juustonaksumaisella ulkomuodollaan ja kerrassaan omintakeisella puheparrellaan. Joka kohtauksessa, jossa vilahti yksikin näistä hupaisista olennoista, kirvoitti auttamatta naurukohtauksen. Tosiasia on kuitenkin se, että harvoin sivuosan hauskuuttajan/hauskuuttajien siirto elokuvan pääosaan toimii onnistuneesti, joten suhtauduin elokuvaan realistisin odotuksin. Edellä mainittu onkin se seikka, mihin Kätyrit elokuva kompuroi, mutta siitäkin huolimatta minioneihin hahmoina jaksaa vaan hullaantua uudelleen ja uudelleen, joten elokuva oli oikein hauskuuttava katsomiskokemus.

Katsomani versio oli siis elokuvan originaali versio, joka on täälläpäin maailmaa putsannut dubatuilla versioilla lattiaa, mikä toisaalta ei ole yllätys, koska niin on käynyt muutamien muidenkin animaatioiden kohdalla. Kätyrit elokuvan vahvaa alkupuoliskoa rytmittää siis Geoffrey Rushin kertojaääni, joka selostaa vaiheita ihan minioneiden synnystä heidän muuhun kulkuun kautta historian. Käytännössä siis kyseessä on trailerissa jo nähtävä kiertokulku, mutta laajennettuna, joka kuitenkin toimii edelleen. Elokuvan toisessa puoliskossa, jossa kohellusta on kohelluksen jälkeenkin ja sitten vielä vähän kohelletaan lisää, olisi ollut puolestaan reippaasti editoinnin varaa. Onneksi loppupuolella pienen pelastuksen tarjoaa jokin tuttu, joka saapuu juuri oikeaan aikaan.

Kätyrien porukasta on pääosaan nostettu Kevinin, Stuartin ja Bobin muodostama kolmikko. Jokainen on luonteeltaan hieman erilainen: Stuart on vähän reteä ns. naisten mies, Bob innokas, mutta pelokas ja Kevin toimii selkeänä johtohahmona. Kolmikko on hauska kokoonpano, mutta huumorikerroin kärsii väkisinkin pääosaan nostosta, sillä ihan kaikki hauskuudet eivät pääse erottumaan, kun kaikki on kokoajan vitsin vääntöä. Onneksi tätä kompensoi muu minioneiden lauma, jonka toilailuja näytetään silloin tällöin, joka toimii hyvänä nauruhermojen uudelleenaktivointina. Sandra Bullockin ääninäyttelemä Scarlett Overkill on ihan suhteellisen hauska pahis, mutta en osaa erotella johtuuko se siitä, että hahmon puhuessa näen mielessäni jatkuvasti Bullockin vääntelemässä naamaansa ja revittelemässä oikein kunnolla. 

Vaikka Kätyrit ei millään muotoa olekaan Itse ilkimys-elokuvien tasoisia kokonaisuuksia, toimii tämä tehokkaana nauruterapiana paatuneimmallekin henkilölle.


 

Dinojen kasvatusta ja muuta lapsetusta

Jurassic World elokuvan ohessa meille tuli myyntiin pieniä dinosauruksen munia, jotka siis laitetaan veteen kasvamaan. Pakkohan semmoisia oli kokeilla itse laittaa hautomaan! Kuoriutumisprosessi alkaa arviolta 12 tuntia vedessä olon jälkeen ja varsinainen dino pääsee ulos n. vuorokauden päästä veteen laitosta. Itse annoin omieni olla vielä reilusti yliaikaa, jotta ne kasvoivat kunnolla, vaikka hirveän isoja sauruksia näistä ei tulekaan. Kuvasatoa aiheesta:

Molemmat ovat omalla tavallaan vähän muotopuolia. Kuvassa ovat parhaat puolet kameraa kohti. Ei nyt sattunut lihansyöjää kohdalle

Nämä tosiaan alkavat kutistua taas, raajat ensimmäisenä, vartalo seuraa vasta perässä

Muita lapsetus aiheita on pari uudempaa pehmolelua. Totoro on saatu jo joululahjaksi. Minioni on vasta äsken hankittu Kino123:n puolelta, jossa näitä oli vielä jonkin verran jäljellä!

 

Itse ilkimys 2

Ohjaaja: Pierre Coffin & Chris Renaud
Musiikki: Heitor Pereira & Pharrel Williams
Äänirooleissa (orig): Steve Carell, Kristen Wiig, Benjamin Bratt, Russell Brand, Miranda Gosgrove, Ken Jeong, Steve Coogan, Elsie Fisher & Dana Gaier
Äänirooleissa (dub): Ville Haapasalo, Katja Aakkula, Maria Takaki, Carl-Christian Grundman, Tuuli Inkinen, Sasu Moilanen, Kristiina Brask, Jarmo Koski, Petrus Kähkönen, Krista Kosonen, Jarkko Tamminen & Katja Sirkiä
Kesto: 1h 38min
Ikäraja: 7

Kuun taivaalta edellisessä elokuvassa varastanut superkonna Gru on keskittynyt viime aikoina konnuuksien sijaan olemaan superisä kolmelle tytölleen. Tohtori Nefario ja tsiljoona keltaista minionia ovat saaneet jatkaa Grun alaisuudessa hillojen ja hyytelöjen tuottajina. Tyttökolmikosta Margo alkaa osoittaa kiinnostusta poikia kohtaan ja romantiikka ei ole kaukana Grun:kaan elämästä, kun Agnes alkaa pukea sanoiksi haaveensa äidistä. Naispuoleinen agentti Lucy tupsahtaakin Grun elämään, mutta ei tosiaankaan romattisissa aikeissa, vaan värvätääkseen Grun konnien sielunelämän asiantuntijana, auttamaan saamaan kiinni ostoskeskuksessa lymyilevän roiston.   

Ensimmäinen Itse Ilkimys kuuluu ehdottomasti animaatiokuvien kärkisijoille. Ilmestyessään se erottui tusinatavarasta edukseen, etenkin kun kyseessä ei ollut perus Pixar tai Dreamworks. Tämä näkyi virkistävän erilaisena tarinana, joka kuitenkin vetosi niin aikuiseen kuin nuorempaankin yleisöön. Itse Ilkimys 2 ei jatko-osa leimastaan huolimatta jää kuitenkaan kovin kauaksi ensimmäisen osan loistavuudesta vastoin omiakin odotuksiani. 

 Ihan ensimetreillä olin aavistuksen skeptinen, vain koska ensimmäinen elokuva oli niin mahdottoman HYVÄ ja pari ekaa vitsiä aiheutti vain pienen hehe-reaktion. Sitten elokuva alkaa heittää vettä myllyyn eritoten huumorin osalta ja pitkälti loppuelokuva menee vuoroin nauraen vedet silmissä, vuoroin pää pyörällä toiminnasta ja on siellä joukossa niitä hiljaisia, herttaisia ja haikeitakin hetkiä. Siinä missä ensimmäisen elokuvan tunnepisteen loivat tytöt ja Grun heltyminen heihin ja isän rooliin astuminen, ammentaa jatko-osa tunnepuolen Grun huonosta itsetunnosta oman ulkonäkönsä ja naisten suhteen, jonka taustalla on kuitenkin sen rakkauden ja hyväksynnän kaipuu. 

Itse ilkimys 2:kaan ei kuitenkaan olisi mitään ilman noita keltaisia hurmureita, ihania ja kuolettavan hauskoja minioneita. Juuri kun ajattelisi, että noiden kävelevien juustonaksujen vitsivarasto olisi jotenkin ensimmäisen osan jälkeen ehtynyt, ehei, vaan se nousee jopa uudenlaisiin muotoihin (hihi). Elokuvan lopussa kannattaa sitten varautua kunnon vatsakramppeihin kaikesta nauramisesta, sillä tiedossa on vielä minioneiden muutama nauruuntukahduttava musanumero. 

Itse Ilkimys 2 on edellisen osan tapaan vaan hiton hyvä animaatiokuva ja jos edellistä ei jostain syystä ole nähnyt vielä, niin äkkiä korjaamaan se vääryys ja sitten kattomaan tämä.

Hehe, beba

Mistä näitä leffoja oikein tulee

Omaan hyllyyn on ehtinyt harvinaista kyllä, kerääntyä vaikka mitä. Joululahjoista minun piti jossain kohtaa päivittää, mutta sitten se vain jäi unholaan. Nyt saan nekin tähän samaan syssyyn. Itse olen siis todella todella pihi ostelemaan leffoja, joten on oltava kyseessä kunnon tapaus, että viitsin maksaa siitä paljoa. Esimerkiksi en koskaan (poikkeus: Lotr) osta yhtä elokuvaa yli kymmennen euron hintaan, vaan odotan kärsivällisesti hinnan laskua tai alennuksia. Huomasin kuitenkin kauhukseni, että ollessani lainakiellossa koin uudenlaista hinkua ostella leffoja, mikä alkoi olla jo hieman hälyyttävää. Onneksi se kielto on nyt ohi, huih.



Tämän boksin takia en ollut uskaltanut aikaisemmin ostaa potter-lehvoja erillisenä ja onneksi jaksoin muistuttaa itseäni, että kyllä tälläinen vielä tulee. Heti kun näin tämän mainoslehdessä, oli se haettava kotiin. Tosin pientä stressiä sen hakureissukin ehti aiheuttaa, kun boksi oli jo loppunut ensimmäisestä kohteesta, mutta onneksi toisessa kohteessa oli vielä pari jäljellä. Tämä oli siis itseostettu joululahja ja vielä aikainen sellainen... : D



Joululahja dvd:t molemmilta veljiltä. Planeettamme maa-elokuvasta saatoin tietää jo etukäteen...mutta leikisti en tiennyt



Ruudukko antoi minun toivoa itse jotakin leffaa ja piti käyttää tilaisuus hyväkseen : ) tämän kanssa sain myös Ghibli elokuvan, Aaltojen Kuohun, joka ei nyt ehtinyt kuvauksiin tällä kertaa, koska on yökylässä muualla.



Pakkohankinta boksi cdon.comista!



Tämä tuli viime tilauksen mukana. Mulla on joku juttu näihin bokseihin, kun niissä yhdelle elokuvalle jää aina niin vähän hintaa niin tuntuu, että hyötyy hitosti enemmän. Lisäksi hyllyssä on myös joulun alla tilattu x-men ultimate collection boksi, jossa siis kaikki 5 elokuvaa, mutta sekin juuri nyt toisaalla.



Nämä tarttuivat vahingossa mukaan Robin Hoodista ja kieltämättä alhaiset hinnat molemmissa vaikuttivat asiaan, "Ostin ku halvalla sai!"



Tässä sama stoori, kuin edellisissä!


Viimeisestä tilauserästä! Vihdoin oli Inception, Kova kuin kivi, Rango ja Pingviinien matka laskeneet sulatettavissa olevaan hintatasoon, jippiii! Tulispa se Kuninkaan puhekin joskus alennukseen...


Ja loppuun animaatioita! Kaksin karkuteillä ja kolmannen Shrekin hankinta oli osa lainauskiellon aiheuttamaa heräteostos buumia, mutten kadu hetkeäkään! Itse ilkimys viimeisessä tilauserässä. Kikin lähettipalvelu kotitui minulle leffavaihdossa ja nyt Ghibli kokoelma on kasvanut kymmeneen, jepajee :)

Despicable Me

Ohjaus: Chris Renaud & Pierre Coffin
Käsikirjoitus: Cinco Paul, Ken Daurio & Sergio Pablos
Äänirooleissa: Steve Carell, Jason Segel, Russel Brand, Julie Andrews, Will Arnett, Kristen Wiig & Miranda Cosgrove
Musiikki: Pharrel Williams & Heitor Pereira (Hans Zimmer)
Kesto: 1h 34min


Despicable me (/Itse ilkimys) päähenkilö on pahamaineinen Gru, joka on ulkomuotoa sekä olemusta myöten täysi rikollinen. Idyllisen lähiön naapurit vaikuttavat kuitenkin autuaan tietämättömiltä, että läheisessä talossa asustaa roisto sekä alakerran salaisessa tukikohdassa hänen lukemattomat pienet kätyrinsä ja puolikuuro tohtori Nefario. Grun uraa rikosten huipulla uhkaa kuitenkin nuori lellitty rikollinen Vector, jonka on onnistunut anastaa Gizan pyramidi. Grun täytyy keksiä jotain vielä mahtipontisempaa ja haasteellisempaa ja hän kehittää niinkin vaatimattoman suunnitelman kuin Kuun varastamisen! Kuitenkin saadaakseen käsiinsä suunnitelmansa kannalta elintärkeän esineen; kutistussäteen; Gru joutuu värväämään avukseen kolme pientä orpotyttöä, jotka hän näennäisesti adoptoi. Vastoin kaikkien odotuksia hän huomaa alkuvaikeuksien jälkeen alkavansa pehmentyä Margon, Edith:in ja Agnesin vaikutuksesta.

Findance.com sivulla kerrotaan Itse Ilkimys arvostelussa, että elokuva nousi vuoden tuottoisimmaksi animaatioksi heti Toy story 3:n ja Shrek neljännen jälkeen. Elokuvan nähtyäni tämä ei tullut kirjoittaneelle yllätyksenä. Despicable me on tyylitelty, särmikäs, suloinen ja naurujakin kutkuttava. Grun kehitys tarina itsessään ei ole mitään uutta, mutta muutoin elokuva tuntui omaperäiseltä ja sitä oli oikein mielekästä katsella. Pätkä olisi toiminut ilman 3D:tä melkein yhtä hyvin, koska ainoa kohta mikä jää kyseisen ominaisuuden suhteen mieleen on huvipuisto kohtaus. Grun kätyrit ovat hassun hauskoja enkä olisi pistänyt pahakseni, jos niitä olisi näkynyt enemmänkin elokuvan aikana.


Taasen pidän tärkeänä mainita muutaman asian musiikista, kun se on itselleni hyvin tärkeä osa mitä tahansa elokuvaa. Ollessani töissä kuulin jo elokuvan loppumusiikit ja piti oikein höristää korviani, että soiko siellä nyt oikeasti Beegees:n You should be dancing. Sehän se oli, joten oli oikein mielekästä odotella näytöksen loppumista astetta diskommassa tunnelmassa. Pharrel Williams on passeli valinta musiikki vastaavaksi, sillä herran musa on aikaisemminkin kolahtanut. Heitor Pereira taas on itselleni täysin tuntematon, mutta hyvältähän tuo yhteistyö kuulostaa Pharrel Williams:n kanssa. Ilmeisesti mukana menossa on ollut myös Hans Zimmer kun monissa tietolähteissä nimi tulee vastaa elokuvan yhteydessä. Voiko enää paremmaksi mennä?

Musaherkku tarjolla täällä
Traileri täällä

Studio123:ssa on vielä ainakin viikonloppuna Despicable me dubattuna sekä alkuperäisenä. Itse suosin taas kerran alkuperäisversiota.