Vuoden 2013 parhaat elokuvat TOP 15

Alunperin meinasin listata vuoden 2013 omat suosikit top5-listaan tämän kyselyn yhteyteen, mutta listatessani alustavasti elokuvia, yllättäen lista paisui vähän laajemmaksi. Nämä on nyt sitten niitä taatusti kolahtaneita ja ykkössijaa lukuunottamatta jos järjestäisin nämä jälleen huomenna uudestaan, muuttuisi ehkä järjestys taasen listan sisällä, mutta lyödään nyt lukkoon nämä näillä sijoilla. 16. päivä tätä kuuta eli ensi torstaina selviää Oscar-ehdokkaat ja sanotaanko, että jos Gravityn lisäksi mikään muu näistä on ehdolla yhtään missään muussa kuin erikoistehosteissa, niin olen ylionnellinen. Ainahan sitä saa toivoa.

15. Star Trek: Into Darkness

" Vaikka en erityisen paljon scifiä ole kuluttanutkaan, niin näen itseni silti genren ystävänä ja siksi tarkoitus on ollutkin jossain kohtaa elämässä oikeasti sukeltaa tähänkin universumiin. Nyt nähtyäni Stark Trek Into Darknessin, en voi kuin ihmetellä, miksi en ole tosiaan katsonut näitä aikaisemmin??" (koko juttu)  

14. Itse Ilkimys 2

" Ensimmäinen Itse Ilkimys kuuluu ehdottomasti animaatiokuvien kärkisijoille. Ilmestyessään se erottui tusinatavarasta edukseen, etenkin kun kyseessä ei ollut perus Pixar tai Dreamworks. Tämä näkyi virkistävän erilaisena tarinana, joka kuitenkin vetosi niin aikuiseen kuin nuorempaankin yleisöön. Itse Ilkimys 2 ei jatko-osa leimastaan huolimatta jää kuitenkaan kovin kauaksi ensimmäisen osan loistavuudesta" (koko juttu)

13. Kirottu

" Edelleen yliluonnollisen kauhun suurena ystävänä, olin odottanut Kirottua siitä lähtien, kun tuttu siitä minulle vinkkasi kesäloman aikana. Pelkästään tämän tutun kuvaus tämän elokuvan trailerista sai jo niskavillat pystyyn ja semmoisen kivan inhan tunteen. Kirottu on todella onnistunut kauhuleffa niin tarinallisesti, kuin myös yöunien syöjänä." (koko juttu)

12. Gatsby

" Gatsby on juonella varustettu tavallista pidempi musavideo, joka on ahdettu täyteen romantiikkaa, röyhelöitä, glamouria, paremman huomisen kaipuuta ja traagisia ihmispoloja. Ihastuin." (koko juttu)

11. Nälkäpeli - Vihan liekit

" Katniss on tahtomattaan noussut kapinan symboliksi ja etenkin syrjäisemmillä vyöhykkeillä hän on antanut ihmisille toivoa paremmasta. Säästääkseen läheisensä ja muiden viattomien hengen hänen on näyteltävä uskollisesti roolinsa Capitolin lemmikkinä ja samalla rauhoittaa kytevää liekkiä. Pian on selvää, että mihin tahansa suuntaan Katniss kääntyy, ei Nälkäpeli jätä häntä koskaan rauhaan. Nälkäpeli-Vihan liekit elokuva on ehdottoman katsottava kuva, joka nostaa rimaa ensimmäistä elokuvaa korkeammalle." (koko juttu)

10. Frozen

 "Palatsi, upeita jäisiä maisemia, prinsessoja, musikaalinumeroita, prinssejä, koiramainen poro ja hassu lumiukko.. Sanomattakin selvää, että tälläinen uppoaa tälläiseen disney hörhöön. Lumikuningatar sadusta alkukipinän saanut  elokuva on taianomainen katsella ja kokea sekä viihdyttää yhtä lailla sitä perheen vanhintakin." (koko juttu)

9. Warm Bodies

 "Warm bodies on virkistävän erilainen näkemys jo klassisesta zombie invaasiosta sekoitettuna itseironiseen huumoriin ja jopa romantiikkaan. Ensimmäistä kertaa tarinaa katsotaan elävän kuolleen silmin ja muutos käydään läpi toiseen suuntaan. Elokuva käsittelee myös salakavalasti syvempiä teemoja. Warm bodies on hellyyttävä elokuva, mitä en olisi voinut uskoa sanovani zombie elokuvasta" (koko juttu)

8. Oli Aikakin

 "Oli aikakin käsittelee siis rakkautta kaikissa sen muodoissa. Toinen tärkeä teema on aika ja sen kuluminen: mihin keskittyä elämässä, kun jokaisen päivän voi tavallinen ihminen elää vain kerran? Kuinka paljon voi vaikuttaa itse? Siitä ei tule romantiikan yliannostusta, mutta se jättää kuitenkin jälkeensä sen mukavan lämpimän tunteen. Se myös laittaa väkisinkin miettimään omaa elämää, läheisiä ja jo tehtyjä sekä tulevia valintoja." (koko juttu)

7. Lone Ranger

 "Lone Ranger ylitti odotukset reippaasti ja on seisoo jopa Mustan helmen kirouksen tasolla kaikessa viihdyttävyydessään. Lone Ranger on hyvin genreään rakastava ja onnistuu vangitsemaan juuri sen oikein villin lännen menon toisaalta sen karuudessaan, mutta kuitenkaan unohtamatta huumorin merkitystä. Kun taustalla on tosiaan tämä kova kolmikko (Verbinski, Bruckheimer & Depp) maistuu seikkailu suussa vielä elokuvan jälkeenkin." (koko juttu)

6. Kvartetti

 "Kvartetin tiesi olevan etukäteen hyvämielen elokuva, josta jää mukava olo vielä pitkäksi aikaan sen katsomisen jälkeenkin ja niin jäi minullekin. Elokuva on tunnepuolella todella onnistunut ja hahmot todella samaistuttavia, vaikka hahmojen ikä poikkeaakin huomattavasti omastani. Ongelmat ja murheet kuin myös elämänilo ja haaveet tuntuvat kuitenkin samanlaisilta iästä riippumatta." (koko juttu)

5. Pain & Gain

 "Koko tarina ja hahmojen toilailu on niin absurdia, että se jo naurattaa itsessään, mutta sen lisäksi tieto "perustuu tositapahtumiin" on vielä surkuhupaisampaa. Kiinnitin myös tavallista enemmän huomiota kyllästettyyn värimaailmaan, joka oli omiaan kuvaamaan tapahtumien epärealistiselta vaikuttavaa kulkua.  Elokuvan loputtua yhtä absurdilta tuntuu ruutuun ilmestyvä ohjaajan nimi "Michael Bay". Pain & Gain ei nimittäin maistu yhtään Michael Bayn tekeleeltä, on se niin hyvin uitettu ironian ämpärissä, mutta aivan taatusti on se ohjaajan paras teos tähän asti." (koko juttu)

4. World War Z

 "World War Z on paljon kolutusta zombie teemasta harvinaisen realistiseen ja tasokkaaseen muotoon veistelty tekele. Zombie elokuvat ovat yleisesti oma guilty pleasure genreni, mutta rankkaan kuitenkin kyseiset kuvat omaksi alalajikseen, jotka kilpailevat omassa sarjassaa, eivätkä yllä "normaalien elokuvien" tasolle. World War Z tavallisesta poiketen on täysin kilpailukykyinen minkä tahansa tavallisen elokuvan kanssa ja painii siinä sarjassa vielä oikein hyvin. " (koko juttu)

3. Hobitti - Smaugin autioittama maa

"Smauggi kuva polkaisee käyntiin paljon luontevammin ja pitää mielenkiintoa yllä ihan eri tavalla kuin ensimmäinen osa. Varmasti yleisilmapiirin vakavoituminenkin vaikuttaa siihen, että elokuvan ottaa enemmän tosissaan. Vakavan vastapainona on paljon parempaa fyysistä huumoria esimerkiksi tynnyriratsastuksessa kuin yleisesti turhankin kepeässä ykkösosassa. Hahmokaartista myös kääpiöt tuntuvat nyt uppoavan paremmin kun heidät "tuntee"." (koko juttu)

2. Pacific Rim

" Perusidea ihmisten ohjaamat robotit vs. jättimäiset monsterit on jo todella kutkuttava ja kun päästään itse asiaan eli yhteenottoihin, voi nähdä tekijätiimin olleen jo vesi kielellä näiden toteutusta odottaessa. Molempien jättien toteutus on niin moitteetonta, että melkein uskoisi moisia olevan olemassa. Elokuvan parhaimmistoa on ehdottomasti niin maan messevä toiminta ja taistelu, että on oikeastaan melkein yksi ja sama mitä muun ajan tapahtuu. Mielleyhtymiä toki tulee Godzilloihin ja Tranformeisseihin, mutta parhaimmat vibat tulevat Neon Genesis Evangelionin vilahdellessa mielessä." (koko juttu)

1. Gravity 

 "Gravity on jännitysnäytelmää melkein puhtaasti alusta loppuun. Silloinkin kun ei kieputa avaruuden syövereissä vauhdin kiihtyessä nollasta sataan, on väkisinkin tietoinen ympäröivästä, painostavasta ja valottomasta tyhjyydestä, jossa mikään ei voi elää. Elokuva tulee niin päälle, että mukana on myös fyysisesti vuoroin hengittäen vuoroin hengittämättä. Itsestäni tuntui elokuvan loppuvaiheilla sisuskalujeni puristuvan kasaan silkasta eläytymisen aiheuttamasta jännityksestä. Ja mitä tunnepuoleen tulee, niin kyllä, nenäliina on ehdottoman tarpeellinen. " (koko juttu)

Lisämaininnat: Walter Mitty, Diana, The Butler ja Pilvikartasto

Kvartetti

Kuva täältä

Ohjaaja: Dustin Hoffman
Musiikki: Dario Marianelli
Pääosissa: Maggie Smith, Tom Courtenay, Billy Connolly, Pauline Collins, Michael Gambon, Sheridan Smith & Andrew Sachs
Kesto: 1h 38min
Ikäraja: S

Kvartetti kertoo Peechman House nimisestä vanhainkodista, jonne eläköityneet muusikot tulevat viettämään vanhuuden päiviään ja harrastamaan edelleen tärkeässä osassa olevaa musisointia. Pääroolissa on kolmen oopperatähden poppoo, jotka ovat jo aikaisemmin työskennelleet yhdessä: vielä täysissä sielun ja ruumiin voimissa toimiva Reginald "Reg" Paget (Courtenay), alati asioita unohteleva Cecily "Cissy" Robson (Collins) ja erittäin viriilissä kunnossa oleva Wilfred "Wilf" Bond (Connolly). Vanhainkodin elon kohokohta on lähestyvä Gaala, johon vanhukset elämänintoa puhkuen suunnittelvat musiikkinumerot ja jolla houkutellaan sponsoreita ylläpitämään toimintaa pystyssä. Gaalasta vastaa entinen ohjaaja Cedric Livingstone (Gambon) diivamaisin ja äänekkäin elkein. Vanhuksiin tulee entistä enemmän vipinää uuden asukkaan; entisen suuren oopperadiivan; Jean Hortonin (Smith) saavuttua osaksi vanhainkodin asukaskuntaa. Pääkolmikko esitti aikanaan Jeanin kanssa huikean kvartetin Rigolettosta ja ajatus nelikon uudelleen esiintymisestä gaalassa kuulostaa eittämättä houkuttelevalta ja keräisi varmasti tarpeeksi kiinnostusta, jotta vanhainkoti saisi jatkaa entiseen malliin. Ensialkuun pitäisi vain saada Jeanin saapumisesta tuohtunut Reg antamaan naiselle anteeksi menneisyyden tapahtumat, eikä itse Jean ole kvartetti ehdotuksesta innostunut alkuunkaan. 

Kuva täältä

Tätä "vanhuselokuvaksi" tituleerattua tapausta päädyin lopulta katsomaan sen suosion vuoksi ja elokuvasta poistuneiden asiakkaiden ilmeiden perusteella, joita on poikkeuksetta koristanut korvasta korvaan menevä hymy. Kvartetin tiesi olevan etukäteen hyvämielen elokuva, josta jää mukava olo vielä pitkäksi aikaan sen katsomisen jälkeenkin ja niin jäi minullekin. Elokuva on tunnepuolella todella onnistunut ja hahmot todella samaistuttavia, vaikka hahmojen ikä poikkeaakin huomattavasti omastani. Ongelmat ja murheet kuin myös elämänilo ja haaveet tuntuvat kuitenkin samanlaisilta iästä riippumatta.

Kuva täältä

Kvartetista tulee mieleen samanhenkinen (vaikka ei erityisen musikaalinen) elokuva Lemmenlomalla, jota käsitteli myös ikäistäni paljon vanhempien ihmisten elämää, mutta jota oli silti täysin mahdollista myötäelää, vaikka seisoo elämänkaarella eri kohdassa. Edellämainitussa tapauksessa vahvuus oli myös niin ikään hyvinkirjoitetuissa hahmoissa, joita esittää raudan kovat näyttelijäveteraanit. Kvartetissa on todella hienoja suorituksia, joista nousee vahvimmin esille Maggie Smithin diivaileva, mutta kuitenkin sisältä täysin haavoittuvainen Jean Horton. Vastaparina Jeanin hahmolle on syvästi loukkaantunut Reg, jonka päälisinpuolin viilipytty olemuksesta huokuu silti Jeanin aiheuttama tuska, jonka itselleni ei niin tuttu Tom Courtenay tuo perille asti. Vain hieman sivummalla seisovat Pauline Collinsin Cissy ja Billy Connollyn Wilf ovat kumpikin hauskoja omalla tavallaan ja jäävät varmasti mieleen. Henkilökohtainen suosikkini on Dumbledore siis Michael Gambon ihastuttavan itsekeskeisenä taiteellisena sieluna, jonka vaatevarasto on jo näkemisen arvoinen.

Kvartetti sopii vanhoille kuin myös nuorille ja eritoten jälkimmäistä ryhmää suosittelen avaamaan silmiään tälle elokuvalle. Kvartetti antaa lipun hinnalla elokuva- sekä musiikkielämyksen ja takuuvarmasti sitä hyvää mieltä vielä kotiinkin asti.

Kvartetti on myös valittu Kino123:n huomisen VAUVAKINON elokuvaksi. Lisätietoja aiheesta Kinon blogissa!