Oscar-valvojaiset 2014

Perinteiset valvojaiset on nyt valvottu ja nukuttu päivänvalossa silmälappujen voimalla. Yleisesti ottaen oli hieno gaala, joka toimi jo ihan siksi, että siinä ei yritetty liikaa mitään. Ylimääräiset hupsuttelupätkät ja erikoisesitykset puuttuivat, ainoastaan sankarit elokuvissa-teeman tienoilta esitettiin muutamat koosteet. Kaikki Oscar-gaalan perusainekset olivat kuitenkin paikallaan, mikä riittää mainiosti. Ellen DeGeneres on helkkarin hyvä juontaja, jonka vitsit eivät pahastuta kuin äärimmäisen tiukkapipoisia heppuja. Suomalaiseen selostustiimiin olin myös hyvin tyytyväinen, he osasivat lopettaa puheensa ajoissa ja puhe pysyi suurimmaksi osaksi tiukasti aiheessa (vrt. Lauri Nurskeen minäminäminä-höpinöihin Nelosen aikaisissa lähetyksissä muiden yrittäessä änkeä päälle vielä omat asiansa ja monet jutut piti jatkuvasti vetää raa'asti poikki, kun Hollywoodin piti palata. Tuollainen aamutv-haastis tyyppinen ei vain tässä toimi, onneksi Yle!).

Massu tuli täyteen

Punainen matto katseltiin blogikollega Artun vinkkauksesta ISTV Live:stä ja ensimmäiseen tuntiin/tunteihin siellä ei tunnetusti tapahdu vielä mitään, joten tässä kohtaa vedetään aina kisakatsomossa alkumätöt. Ensimmäisiä tunnistettavia naamoja itselleni oli Olivia Wilde, joka saapui vauvavatsansa kanssa. Paikalla oli myös myöhemmin toinen vatsalla varustettu näyttelijätär eli Djangosta tuttu Kerry Washington. Molemmilla oli kummusta huolimatta tyylikkäät puvut.

Muutoin ei puvuissa ollut yleisesti suuriä ääripäitä tai kummallisuuksia, toimiviakaan semmoisia. Hepeneet oli valittu aika turvallisesti ja varmasti toimivista. Pidin erityisesti Jennifer Lawrencen, Lupita Nyong'on, Charlize Theronin, Amy Adamsin ja Penelope Cruzin asukokonaisuuksista. Illan ykkönen oli kuitenkin omaan silmään Cate Blanchett, joka näytti jo melkein kuninkaalliselta. Miesten asuissa oli enemmän otettu riskejä, kuten Pharrell Williamsin tapauksessa, jonka puvun alaosana olivat lyhytlahkeiset housut. Matthew McConaughey näytti todella hienolta valkoisessa yläosassa ja ennenkaikkea niin terveeltä taas normaalimitoissaan. Jared Leto oli aavistuksen hullunkurisen näköinen pitkässä tukassa ja parrassa, kun pukukin oli hieman kulahtanutta väriskaalaa. 

Punaista mattoa olisi ollut vielä katsottavana, mutta lähetys katkesi kesken, eikä korjaantunut ennen varsinaista gaalaa. Koitimme katsoa, jos olisimme saaneet katsottua lisää jotain muuta kautta, mutta ei onnistunut johtuen joko meidän aivoistamme tai kuormituksesta lähetyksissä. Ukrainan kuvaa ei jaksanut kuitenkaan katsoa, niin katsoimme sen sijaan suomalaisen kilpailijan lyhärin Pitääkö mun kaikki hoitaa? Yle Areenasta, kun veli ei ollut sitä vielä nähnyt. Lyhärihän esitettiin vielä Yle Teemalla ennen gaalan alkua, mutta mikä siinä, hauska pätkä se on katsella uudestaankin.

Itse Gaalassa ei ollut mitään mahtipontisia aloituspätkiä, vaan homma nojasi Ellenin taitoihin lämmitellä yleisö ja sen hän tosiaan taitaa. Ensimmäinen pysti miessivuosasta meni juuri mihin halusin eli Jared Letolle Dallas Buyers Club:sta ja tavallisesti itku ei tule vielä näin aikaisessa vaiheessa iltaa, mutta herran puhe oli niin upea, että nyyhkishän siinä tuli. Jim Carreyn johdolla katseltiin kuvia animaatioiden sankareista välipätkänä. Kaksi seuraavaa pystiä menivät myös ensisijaisille suosikeilleni: puvustus luonnollisesti Gatsbylle ja makeeraus Dallas Buyers Club:lle.

Animaatiolyhärin kisaajista en ollut nähnyt kuin sen, joka oli Frozenin alussa, mutta tässä voiton vei kuitenkin Mr. Hublot. Parhaan animaation Oscar meni sitten ilman muuta Frozenille. Sankareista nähtiin Sally Fieldin esittelyssä arkipäivän sankareita ja pätkän alussa soi se Thomas Newmanin upea kappale Revolutionary Road elokuvasta. Oma ykkössuosikkini Gravity avasi pystitilinsä Erikoistehosteiden palkinnolla (voi Hobittia..). Seuraavaksi kotiyleisö sai jännittää, kun suomen edustaja oli lyhytelokuvassa ehdolla ja vaikka palkintoa ei sitten tullutkaan, oli lyhärin suomenkielisen nimen lausuminen jo penkiltä putoamisen arvoinen seikka.

Dokkarien palkitsemisen, Governor Awardsien ja ulkomaisen elokuvan jälkeen Gravity otti haltuun taas ansaitusti kaksi pystiä: Äänileikkaus ja Äänisuunnittelu. Naissivuosaa jännäsin sormet ristissä, kun nähtyäni taas Lupitan parhaan palan 12 Years a Slavesta, halusin hänen sittenkin saavan sen Jennifer Lawrencesta huolimatta (jonka pätkä Hustlesta ei tosin ollut paras mahdollinen). Pääsi hyppimään penkissä, kun Lupita sen sitten vei ja niin onnellisena että! Gravity vei jälleen kaksi peräkkäistä palkintoa: Kuvaus ja Editointi, yeah!

Ellen sai kaverikuvaan muun muassa Jared Leton, Jennifer Lawrencen, Meryl Sreepin, Julia Robertsin, Bradley Cooperin, Brad Pittin, Kevin Spaceyn, Lupita Nyong'on ja Angelina Jolien

Lavastuksesta Gatsby pokasi toisen palkintonsa, jonka jälkeen näimme vielä yhden Sankarit pätkän. Chris "Kapteeni Amerikka" Evans esitteli suosittuja sankareita, jossa vilisi omia lemppareita tooooosi paljon: Frodo, Star Wars, Potter, Hushpuppy... kaikkia. Poismenneiden muistelon esitteli arvokas Glenn Close ja näistä nimistä eniten sykäytti viimeisenä mainittu Philip Seymour Hoffman. Parhaan musiikin palkinto meni taas kerran ansaitusti Gravitylle. Paras laulu oli mikäs muukaan kuin "Let it go", joka siis kuultiin gaalassakin livenä ja aika hyvin Idina veti livenä, vaikka kappale on vaikea ja ehkä pienet paineetkin esittää se tälläisessä tilaisuudessa.

Sovittettu käsikirjoitus osastolla itselläni oli monta suosikkia ja näistä se voittaja löytyikin, joka oli 12 Years a Slave. Puolestaan Alkuperäisessä käsiksessä kannatin Dallas Buyers Club:ia ja olin ekaa kertaa tämän gaalan aikana hölmistynyt, kun se meni vika osoitteeseen eli Her elokuvalle. Ohjauksen sai kuitenkin taas oma suosikkini Alfonso Cuaron Gravitystä.

Naispääosassa en ollut pystynyt etukäteen rajaamaan yhtä suosikkia, niin ollen Cate Blanchettin voitto oli yhtä tervetullut, kuin Judin tai Merylinin olisi ollut. Caten kiitospuhe oli kyllä todella hyvä ja inspiroiva. Miespääosan esitteli Jennifer Lawrence, jonka esiintyminen oli tällä kertaa jotenkin akward eikä hän onnistunut hauskuuttamaan yleisöä kuten yleensä (liekö pitkä kesto vaikuttanut jo kaikkiin). Leo ei taaskaan saanut pystiä, mutta se meni kyllä toiseksi parhaalle eli Matthew McConaugheylle Dallas Buyers Club:sta.

Ennen kuin paras elokuva palkittiin totesin jo, että ei haittaa, jos sen saa joku muu kuin Gravity, kun Cuaronin teos on jo pokannut suurimman osan. Palkinto menikin oikein hyvään osoitteeseen eli 12 Years a Slavelle, jonka ohjaaja Steve McQueen papatti kiitoksiaan niin innoissaan, että selkoa ei meinannut saada.

Hieno Gaala jälleen, etenkin Gravityn menestys. Totesinkin ennen nukkumaanmenoa, että vuoden 2003 gaalan jälkeen, ei ole ollutkaan yhtään gaalaa, jossa olisi mennyt pystejä melkein pelkästään juuri niille, joille haluan. Siistiä!



Gravity sai 7 Oscaria: Erikoistehosteet, Äänisuunnittelu, Äänileikkaus, Kuvaus, Leikkaus, Musiikki & Ohjaus  

12 Years a Slave sai 3 Oscaria: Paras elokuva, Sovitettu käsikirjoitus & Naissivuosa

Dallas Buyers Club sai 3 Oscaria: Miessivuosa, Maskeeraus & Miespääosa

Frozen sai 2 Oscaria: Paras animaatio & Kappale

The Great Gatsby sai 2 Oscaria: Lavastus & Puvustus


 

Oscar-ehdokkaat 2013 elokuvista

Muutama päivä sitten julkaistiin Oscar-ehdokkaat, joista perinteiden mukaan iso osa kärkinimiä tulee Suomen ensi-iltaan vasta tämän vuoden puolella. Omasta Top15:sta mukaan eksyi tietenkin vuoden paras Gravity (10 ehdokkuutta), Hobitti teknisemmistä ansioista (3 ehdokkuutta), Gatsby (2 ehdokkuutta), Itse Ilkimys (2 ehdokkuutta), Lone Ranger (2 ehdokkuutta), Frozen (2 ehdokkuutta) ja Star Trek Into Darkness (1 ehdokkuus). Ei se nyt niin huonosti mennyt kuin oletin, vaikka Pacific Rim:n pudotus erikoistehosteet sarjasta kirpaiseekin. Gravityn lisäksi paljon ehdokkuuksia vei American Hustle (10), 12 Years a Slave (9), Nebraska (6), Captain Phillips (6), Dallas Buyers Club (6), Her (5), Wolf of Wall Street (5). Hieman yllättäen Jackass elokuva Bad Grandpa on myös kisaamassa maskeerauksessa sekä kotimaista väriä on edustettuna Lyhytelokuva kategoriassa.

Tämän hetken voittajasuosikkini näkyvät lihavoituna:


Paras elokuva

American Hustle
Captain Phillips
Dallas Buyers Club
Gravity
Her
Nebraska
Philomena
12 Years a Slave
The Wolf of Wall Street


Ohjaus

American Hustle - David O. Russell
Gravity - Alfonso Cuaron
Nebraska - Alexander Payne
12 Years a Slave - Steve McQueen
The Wolf of Wall Street - Martin Scorsese


Naispääosa

Amy Adams - American Hustle
Cate Blanchett - Blue Jasmine
Sandra Bullock - Gravity
Judi Dench - Philomena
Meryl Streep - August: Osage County 


Miespääosa

Christian Bale - American Hustle
Bruce Dern - Nebraska
Leonardo DiCaprio - The Wolf of Wall Street
Chiwetel Ejiofor - 12 Years a Slave
Matthew McConaughey - Dallas Buyers Club


Naissivuosa

Sally Hawkins - Blue Jasmine
Jennifer Lawrence - American Hustle
Lupita Nyong'o - 12 Years a Slave
Julia Roberts - August: Osage County
June Squibb - Nebraska

Miessivuosa

Barkhad Abdi - Captain Phillips
Bradley Cooper - American Hustle
Michael Fassbender - 12 Years a Slave
Jonah Hill - The Wolf of Wall Street
Jared Leto - Dallas Buyers Club


Alkuperäiskäsikirjoitus

American Hustle
Blue Jasmine
Dallas Buyers Club
Her
Nebraska


Sovitettu käsikirjoitus

Rakkautta ennen keskiyötä
Captain Phillips
Philomena
12 Years a Slave
The Wolf of Wall Street


Paras animaatio

Croodit
Itse Ilkimys 2
Ernest & Celestine
Frozen
The Wind Rises 


Kuvaus

The Grandmaster
Gravity

Tätä mieltä olen Gravityn kanssakilpailijoista

Inside Llewyn Davis
Nebraska
Prisoners


Lavastus

American Hustle
Gravity
The Great Gatsby
Her
12 Years a Slave



Puvustus

American Hustle
The Grandmaster
The Great Gastby
The Invisible Woman
12 Years a Slave


Maskeeraus

Dallas Buyers Club
Jackass Presents: Bad Grandpa
The Lone Ranger


Leikkaus 

American Hustle
Captain Phillips
Dallas Buyers Club
Gravity
12 Years a Slave


Äänileikkaus

All is Lost
Captain Phillips
Gravity
The Hobbit: The Desolation of Smaug
Lone Survivor 


Äänisuunnittelu

Captain Phillips
Gravity
The Hobbit: The Desolation of Smaug
Inside Llewyn Davis
Lone Survivor 

Erikoistehosteet

Gravity
The Hobbit: The Desolation of Smaug
Iron Man 3
The Lone Ranger
Star Trek Into Darkness 

Alkuperäismusiikki

The Book Thief (John Williams)
Gravity (Steven Price)
Her (William Butler & Owen Ballett)
Philomena (Alexandre Desplat)
Saving Mr. Banks (Thomas Newman)



Alkuperäiskappale

"Alone Yet Not Alone", Alone Yet Not Alone
"Happy", Itse Ilkimys 2
"Let It Go", Frozen
"The Moon Song", Her 
"Ordinary Love", Mandela: Long Walk to Freedom



Lyhytelokuva

Aquel No Era Yo (That Wasn't Me)
Avabt Que De Tout Perdre (Just Before Losing Everything)
Helium
Pitääkö Mun Kaikki Hoitaa? (Do I Have to Take Care of Everything?)
The Voorman Problem

Kaikki kategoriat ja ehdokkaat täällä

Listaa päivitän sitä mukaa kun näen muitakin Oscar-leffoja, tarkoituksena on taas katsoa mahdollisimman monta. Suurin osa tuleekin ennen gaalaa PAITSI American Hustle, jonka Suomen ensi-ilta on näillä näkymin VASTA 7.3 (fuuuuuuuuuuuu)

Suosikkeja päivitetty 6.2
Suosikkeja päivitetty 21.2 
Suosikkeja päivitetty 28.2

Tulevat ensi-illat:

24.1 12 Years a Slave
31.1 Philomena
31.1 Dallas Buyers Club
7.2 Her
14.2 Mandela: Long Walk to Freedom
14.2 Lone Survivor
28.2 August: Osage County
28.2 Inside Llewyn Davis
28.2 Nebraska 
28.2 American Hustle ENNAKKO!!

Vuoden 2013 parhaat elokuvat TOP 15

Alunperin meinasin listata vuoden 2013 omat suosikit top5-listaan tämän kyselyn yhteyteen, mutta listatessani alustavasti elokuvia, yllättäen lista paisui vähän laajemmaksi. Nämä on nyt sitten niitä taatusti kolahtaneita ja ykkössijaa lukuunottamatta jos järjestäisin nämä jälleen huomenna uudestaan, muuttuisi ehkä järjestys taasen listan sisällä, mutta lyödään nyt lukkoon nämä näillä sijoilla. 16. päivä tätä kuuta eli ensi torstaina selviää Oscar-ehdokkaat ja sanotaanko, että jos Gravityn lisäksi mikään muu näistä on ehdolla yhtään missään muussa kuin erikoistehosteissa, niin olen ylionnellinen. Ainahan sitä saa toivoa.

15. Star Trek: Into Darkness

" Vaikka en erityisen paljon scifiä ole kuluttanutkaan, niin näen itseni silti genren ystävänä ja siksi tarkoitus on ollutkin jossain kohtaa elämässä oikeasti sukeltaa tähänkin universumiin. Nyt nähtyäni Stark Trek Into Darknessin, en voi kuin ihmetellä, miksi en ole tosiaan katsonut näitä aikaisemmin??" (koko juttu)  

14. Itse Ilkimys 2

" Ensimmäinen Itse Ilkimys kuuluu ehdottomasti animaatiokuvien kärkisijoille. Ilmestyessään se erottui tusinatavarasta edukseen, etenkin kun kyseessä ei ollut perus Pixar tai Dreamworks. Tämä näkyi virkistävän erilaisena tarinana, joka kuitenkin vetosi niin aikuiseen kuin nuorempaankin yleisöön. Itse Ilkimys 2 ei jatko-osa leimastaan huolimatta jää kuitenkaan kovin kauaksi ensimmäisen osan loistavuudesta" (koko juttu)

13. Kirottu

" Edelleen yliluonnollisen kauhun suurena ystävänä, olin odottanut Kirottua siitä lähtien, kun tuttu siitä minulle vinkkasi kesäloman aikana. Pelkästään tämän tutun kuvaus tämän elokuvan trailerista sai jo niskavillat pystyyn ja semmoisen kivan inhan tunteen. Kirottu on todella onnistunut kauhuleffa niin tarinallisesti, kuin myös yöunien syöjänä." (koko juttu)

12. Gatsby

" Gatsby on juonella varustettu tavallista pidempi musavideo, joka on ahdettu täyteen romantiikkaa, röyhelöitä, glamouria, paremman huomisen kaipuuta ja traagisia ihmispoloja. Ihastuin." (koko juttu)

11. Nälkäpeli - Vihan liekit

" Katniss on tahtomattaan noussut kapinan symboliksi ja etenkin syrjäisemmillä vyöhykkeillä hän on antanut ihmisille toivoa paremmasta. Säästääkseen läheisensä ja muiden viattomien hengen hänen on näyteltävä uskollisesti roolinsa Capitolin lemmikkinä ja samalla rauhoittaa kytevää liekkiä. Pian on selvää, että mihin tahansa suuntaan Katniss kääntyy, ei Nälkäpeli jätä häntä koskaan rauhaan. Nälkäpeli-Vihan liekit elokuva on ehdottoman katsottava kuva, joka nostaa rimaa ensimmäistä elokuvaa korkeammalle." (koko juttu)

10. Frozen

 "Palatsi, upeita jäisiä maisemia, prinsessoja, musikaalinumeroita, prinssejä, koiramainen poro ja hassu lumiukko.. Sanomattakin selvää, että tälläinen uppoaa tälläiseen disney hörhöön. Lumikuningatar sadusta alkukipinän saanut  elokuva on taianomainen katsella ja kokea sekä viihdyttää yhtä lailla sitä perheen vanhintakin." (koko juttu)

9. Warm Bodies

 "Warm bodies on virkistävän erilainen näkemys jo klassisesta zombie invaasiosta sekoitettuna itseironiseen huumoriin ja jopa romantiikkaan. Ensimmäistä kertaa tarinaa katsotaan elävän kuolleen silmin ja muutos käydään läpi toiseen suuntaan. Elokuva käsittelee myös salakavalasti syvempiä teemoja. Warm bodies on hellyyttävä elokuva, mitä en olisi voinut uskoa sanovani zombie elokuvasta" (koko juttu)

8. Oli Aikakin

 "Oli aikakin käsittelee siis rakkautta kaikissa sen muodoissa. Toinen tärkeä teema on aika ja sen kuluminen: mihin keskittyä elämässä, kun jokaisen päivän voi tavallinen ihminen elää vain kerran? Kuinka paljon voi vaikuttaa itse? Siitä ei tule romantiikan yliannostusta, mutta se jättää kuitenkin jälkeensä sen mukavan lämpimän tunteen. Se myös laittaa väkisinkin miettimään omaa elämää, läheisiä ja jo tehtyjä sekä tulevia valintoja." (koko juttu)

7. Lone Ranger

 "Lone Ranger ylitti odotukset reippaasti ja on seisoo jopa Mustan helmen kirouksen tasolla kaikessa viihdyttävyydessään. Lone Ranger on hyvin genreään rakastava ja onnistuu vangitsemaan juuri sen oikein villin lännen menon toisaalta sen karuudessaan, mutta kuitenkaan unohtamatta huumorin merkitystä. Kun taustalla on tosiaan tämä kova kolmikko (Verbinski, Bruckheimer & Depp) maistuu seikkailu suussa vielä elokuvan jälkeenkin." (koko juttu)

6. Kvartetti

 "Kvartetin tiesi olevan etukäteen hyvämielen elokuva, josta jää mukava olo vielä pitkäksi aikaan sen katsomisen jälkeenkin ja niin jäi minullekin. Elokuva on tunnepuolella todella onnistunut ja hahmot todella samaistuttavia, vaikka hahmojen ikä poikkeaakin huomattavasti omastani. Ongelmat ja murheet kuin myös elämänilo ja haaveet tuntuvat kuitenkin samanlaisilta iästä riippumatta." (koko juttu)

5. Pain & Gain

 "Koko tarina ja hahmojen toilailu on niin absurdia, että se jo naurattaa itsessään, mutta sen lisäksi tieto "perustuu tositapahtumiin" on vielä surkuhupaisampaa. Kiinnitin myös tavallista enemmän huomiota kyllästettyyn värimaailmaan, joka oli omiaan kuvaamaan tapahtumien epärealistiselta vaikuttavaa kulkua.  Elokuvan loputtua yhtä absurdilta tuntuu ruutuun ilmestyvä ohjaajan nimi "Michael Bay". Pain & Gain ei nimittäin maistu yhtään Michael Bayn tekeleeltä, on se niin hyvin uitettu ironian ämpärissä, mutta aivan taatusti on se ohjaajan paras teos tähän asti." (koko juttu)

4. World War Z

 "World War Z on paljon kolutusta zombie teemasta harvinaisen realistiseen ja tasokkaaseen muotoon veistelty tekele. Zombie elokuvat ovat yleisesti oma guilty pleasure genreni, mutta rankkaan kuitenkin kyseiset kuvat omaksi alalajikseen, jotka kilpailevat omassa sarjassaa, eivätkä yllä "normaalien elokuvien" tasolle. World War Z tavallisesta poiketen on täysin kilpailukykyinen minkä tahansa tavallisen elokuvan kanssa ja painii siinä sarjassa vielä oikein hyvin. " (koko juttu)

3. Hobitti - Smaugin autioittama maa

"Smauggi kuva polkaisee käyntiin paljon luontevammin ja pitää mielenkiintoa yllä ihan eri tavalla kuin ensimmäinen osa. Varmasti yleisilmapiirin vakavoituminenkin vaikuttaa siihen, että elokuvan ottaa enemmän tosissaan. Vakavan vastapainona on paljon parempaa fyysistä huumoria esimerkiksi tynnyriratsastuksessa kuin yleisesti turhankin kepeässä ykkösosassa. Hahmokaartista myös kääpiöt tuntuvat nyt uppoavan paremmin kun heidät "tuntee"." (koko juttu)

2. Pacific Rim

" Perusidea ihmisten ohjaamat robotit vs. jättimäiset monsterit on jo todella kutkuttava ja kun päästään itse asiaan eli yhteenottoihin, voi nähdä tekijätiimin olleen jo vesi kielellä näiden toteutusta odottaessa. Molempien jättien toteutus on niin moitteetonta, että melkein uskoisi moisia olevan olemassa. Elokuvan parhaimmistoa on ehdottomasti niin maan messevä toiminta ja taistelu, että on oikeastaan melkein yksi ja sama mitä muun ajan tapahtuu. Mielleyhtymiä toki tulee Godzilloihin ja Tranformeisseihin, mutta parhaimmat vibat tulevat Neon Genesis Evangelionin vilahdellessa mielessä." (koko juttu)

1. Gravity 

 "Gravity on jännitysnäytelmää melkein puhtaasti alusta loppuun. Silloinkin kun ei kieputa avaruuden syövereissä vauhdin kiihtyessä nollasta sataan, on väkisinkin tietoinen ympäröivästä, painostavasta ja valottomasta tyhjyydestä, jossa mikään ei voi elää. Elokuva tulee niin päälle, että mukana on myös fyysisesti vuoroin hengittäen vuoroin hengittämättä. Itsestäni tuntui elokuvan loppuvaiheilla sisuskalujeni puristuvan kasaan silkasta eläytymisen aiheuttamasta jännityksestä. Ja mitä tunnepuoleen tulee, niin kyllä, nenäliina on ehdottoman tarpeellinen. " (koko juttu)

Lisämaininnat: Walter Mitty, Diana, The Butler ja Pilvikartasto

The Great Gatsby - Kultahattu

 Ohjaaja: Baz Luhrmann
Käsikirjoitus: Baz luhrmann & Craig Pearce, perustuu F. Scott Fitzgeraldin romaaniin
Pääosissa: Leonardo DiCaprio, Tobey Maguire, Carey Mulligan, Joel Edgerton, Elizabeth Debicki, Isla Fisher, Jason Clarke & Amitabh Bachchan
Kesto: 2h 23min
Ikäraja: 12

The Great Gatsbyn tarinassa silmät ja korvat ovat Nick Carraway (Tobey Maguire) nimisen kirjailijan alun, joka terapeuttinsa ehdotuksesta alkaa kirjoittaa kokemuksistaan, joiden keskiössä on herra Gatsby. Carraway muutti New Yorkiin vuonna 1922 aloittaakseen kuhisevalla Wall Street:llä pörssimeklarina. Samassa kaupungissa asusteli Nickin serkku Daisy (Carey Mulligan) hulppeassa lukaalissa aviomiehensä (Joel Edgerton) ja tyttärensä kanssa. Nimi Gatsby kantautuu Nickin korviin ja jää sinne kuiskuttelemaan ja pian hän tapaakin mystisen ja varakkaan miehen, joka nähtävästi asuu hänen naapurissaan. Jay Gatsby (Leonardo DiCaprio) on mies, jonka ansioluettelo kiertää kaikkien huulilla ja jonka järjestämät juhlat ovat yhtä ilotulitusta keräten koko kaupungin kerman saman altaan ääreen. Gatsby vaikuttaa yllättäen kiinnostuneelta kaveeraamaan Nickin kanssa. Vasta kun Gatsby parin mutkan kautta ehdottaa kolmen hengen kyläilyä Nickin luona, jonne kutsuttaisiin Gatsbyn lisäksi Daisy, alkaa asioiden todellinen laita hahmottua. 

Gatsby oli jo trailerin perusteella katsomislistallani ja siinä pyörivät biisit ovat jo soineet mp3-soittimessa usean kuukauden ajan. Baz Luhrmann herättää aina uteliaisuuteni, koska aikoinaan Romeo+Juliet sekä eritoten Moulin Rouge tekivät suuren vaikutuksen, vaikka nyt tunnenkin osittain kasvaneeni molemmista elokuvista aavistuksen yli. Luhrmannin maailmat ovat sellaisia mihin tekisi mieli vain sukeltaa mukaan ja antaa virran viedä. Musavideomainen tyyli uppoaa, sillä sen verran mitä musiikkia olen kuluttanut, on musavideolla todella paljon merkitystä itselleni. Musavideo saattaa saada itseni pitämään biisistä enemmän eli tarvitsen jotain visuaalista mihin linkittää kuulemani. Gatsbyn soundtrack uppoaa myös täysin, onhan joukossa omaan korvaani jo aiemmin istuneita nimiä kuten Kanye West, Jay-Z, Gotye, Florence And the Machine.... toimii.

Katsomani versio oli siis tavallinen 2D, josta kyllä alkupuolella huomasi kohdat mihin 3D on suunniteltu, mutta en usko sinänsä lisäkolmiulotteisuuden tuovan suurta lisäarvoa. Ihan elokuvan alussa kuva tuntui kyllä menevän jotenkin häiritsevän nopeasti, hahmot vipelsivät siihen tahtiin, että silmällä oli vaikeuksia pysyä mukana ja kamerakin kääntyili ahkeraan tahtiin. Joko kuvituksen rytmi rauhoittui tai sitten silmäni tottuivat vipellykseen, koska asia ei enää alun jälkeen vaivannut. Joillekin miinuspuolena voi tuntua elokuvan kesto, mutta kun asennoituu istumaan penkissään pitkää, ei ongelmaa pitäisi olla. Aika kyllä kuluu huomattavasti nopeammin kuin uskoisi. Lisäksi elokuvan rakenteessa on loppupuolella poikkeavuutta tavallisesta ja ns. huippukohta on Luhrmann:lle tuttuun tapaan vain pieni liukumäki, joka laskeutuu murheen varjostamaan suvantoon, jossa ohjaaja tykkää uida selkää kaikessa rauhassa. Eli vaikka alku lähteekin rytinällä, se ei tarkoita, että lopussa rytisee vielä pahemmin. 

Nimiroolissa hymykuoppiaan esittelevä "paranee vanhetessaan" DiCaprio ei taatusti jätä kylmäksi ja nostaa koko elokuvan pisteitä. Auttamattomasti DiCaprion varjoon näyttelijätaidoissa jää Tobey Maguire, mutta se ei minua ainakaan haittaa, kun Tobey on niiiin söötti etenkin ollessaan hukassa olevan näköinen. Carey Mulliganin roolissa on samaa hedonistista unelmoijaa kuin Moulin Rougen Satinessa, vaikka kunniallisempi hahmo onkin kyseessä. Kohtaukset, joissa Daisy on murheellinen tai antaa itsensä rakkauden vietäväksi, toimivat todella hyvin tunnelatauksen ollessa lähellä sataa. Sinänsä "inhaksi" hahmoksi tarkoitettu Daisyn aviomies on jotenkin todella hauska tapaus, sillä hän tuntuu olevan loppupeleissä rehellisempi kuin kukaan muu. 

Gatsby on juonella varustettu tavallista pidempi musavideo, joka on ahdettu täyteen romantiikkaa, röyhelöitä, glamouria, paremman huomisen kaipuuta ja traagisia ihmispoloja. Ihastuin.





Kuvat täältä