Ohjaaja: Francis Lawrence
Käsikirjoitus: Simon Beufoy & Michael Arndt, perustuu Suzanne Collinsin kirjaan
Musiikki: James Newton-Howard
Pääosissa: Jennifer Lawrence, Josh Hutcherson, Liam Hemsworth, Woody Harrelson, Elizabeth Banks, Lenny Kravitz, Philip Seymor Hoffman, Stanley Tucci, Donald Sutherland, Jeffrey Wright, Sam Claflin, Jena Malone, Willow Shields & Paula Malcomson
Kesto: 2h 26min
Ikäraja: 12
Edellisen Nälkäpelin voittajapari Katniss Everdeen ja Peeta Mellark ovat lähdössä pakolliselle voittajakiertueelle vyöhykkeeltä vyöhykkeelle aina Capitoliin asti. Ennen kiertuetta presidentti Snow itse poikkeaa kylään ja tekee Katniss:lle hyvin selväksi miten tämän tulee käyttäytyä ja mitkä ovat seuraukset mahdollisesta uhmakkuudesta. Katniss on tahtomattaan noussut kapinan symboliksi ja etenkin syrjäisemmillä vyöhykkeillä hän on antanut ihmisille toivoa paremmasta. Säästääkseen läheisensä ja muiden viattomien hengen hänen on näyteltävä uskollisesti roolinsa Capitolin lemmikkinä ja samalla rauhoittaa kytevää liekkiä. Pian on selvää, että mihin tahansa suuntaan Katniss kääntyy, ei Nälkäpeli jätä häntä koskaan rauhaan.
Ensimmäinen Nälkäpeli oli omien sanojeni mukaan oikein hyvä, mutta olisin kaivannut siihen enemmän raakuutta tehostamaan tunnetiloja. Tällöin en ollut vielä lukenut kirjoja ollenkaan, ennen elokuvan katsomista, niin en tiennyt ihan tarkkaan mitä odottaa. Ensimmäinen elokuva tuntuikin saavan eniten noottia kirjan lukeneilta, jolloin oli ihan onni, että tutustuin kirjaan elokuvan jälkimainingeissa, sillä se toimi lisämateriaalina elokuvalle mainiosti. Vihan liekkien kanssa olen enemmän kuin tyytyväinen, että asia on juurikin toisinpäin.
Ylipäätänsä ensimmäisen elokuvan sekä kirjan kohdalla mietin jo tulevia osia, että mihin tämä voi enää tästä mennä, kun peli on jo pelattu ja Katniss pääsee kotiin. Jatko lukemistot pääsivät kyllä yllättämään totaalisesti alati paisuvien mittasuhteiden tähden ja pinnan alta paljastuen yhä enemmän ja enemmän. Siitä lähtien olen odottanut ihan tosissaan elokuvasarjan jatkoa, koska tiedän suurimmaksi osaksi, mitä jännää ja huimaa vielä seuraa. Kirja tosiaan auttoi osittain elokuvan seuraamista, mutta uskon sen myös toimivan pelkkänä elokuvana paljon paremmin kuin ensimmäinen osa. Kirjan lukeminen kuitenkin nosti huomattavasti elokuvan pisteitä ihan siitä syystä, että elokuvasta pystyi poimimaan ne erittäin onnistuneet toteutusratkaisut monissa kohdissa, jotka kirjassa on toteutettu hahmon sisäisellä monologilla tai muutoin kerrottu lukijalle suoraan.
Vihan liekeissä on myös tunnelatausta enemmän kuin aiemmassa elokuvassa, johon toki vaikuttaa sekin, että hahmot ovat jo tutumpia. Jo alkumetreillä on selvää, että Katniss ei ole enää sama tyttö, joka lähti areenalle ja hänen mieli ei tosiaankaan ole vielä toipunut. Kiertueen alettua seuraa upeita kohtauksia muilta vyöhykkeiltä, missä voi aistia kansan tyytymättömyyden ja sen kipinää vaille olevan kapinan. Ensimmäinen nyyhkis tuleekin jo viimeistään vyöhykkeellä 11, jonka täyteen tunnetta ladattu kohtaus saa myös kylmät väreet. Capitolilaisten pöyhkeät ja yliampuvat kinkerit luovat jälleen upeaa kontrastia vyöhykkeiden elolle ja eräs mainio kohtaus kirjasta on sisällytetty elokuvaan, joka kertoo itsessään jo kaiken näiden riikinkukkojen turhamaisuudesta.
Jennifer Lawrence on hemmetin hyvä näyttelijätär ja tuntuu tuntevan hahmonsa läpikotaisin. Hutcherson paranee myös selvästi edellisestä, vaikka totta on, että Peetakin hahmona kehittyy ja olen tyytyväinen, että Peetan tekemisiä on kirjan versiosta aavistuksen editoitu ja ujutettu tiettyyn suuntaan, jotta viimeisien elokuvien tapahtumat kolahtavat lujemmin. Henk. kohtaisesti odotan kolmannessa elokuvassa näkeväni enemmän Galen naamaa, koska ulkonäöllisesti nämä Hemsworthit uppoaa meikeläiseen (paitsi se kolmas veli). Woody on jälleen mainiota seurattavaa, mutta vielä enemmän vaikutuksen tekee Elizabeth Banks:n Effie, joka saa roskiakin menemään silmään. Tribuuteista mieleen painuu Johanna Mason, jota esittää räväkkä Jena Malone, jonka muistan itse Ylpeys ja ennakkoluulo elokuvasta. Finnick:iä mietin pitkään mistä kummasta ukko on tuttu, mutta en hiusvärin tähden osannut yhdistää Sam Claflin nimeä POTC 4:een sekä Lumikkiin ja metsästäjään (hän näyttää paljon paremmalta vaaleissa hiuksissa I think).
Nälkäpeli-Vihan liekit elokuva on ehdottoman katsottava kuva, joka nostaa rimaa ensimmäistä elokuvaa korkeammalle. Suosittelen myös lukaisemaan ne kirjat!
Studion yöensi-illan koristeita! kuva täältä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti