15. helmikuuta 2015
Kaiken teoria
Ohjaaja: James Marsh
Käsikirjoitus: Anthony McCarten, perustuu Jane Hawkingin kirjaan Travelling to Infinity: My Life with Stephen
Musiikki: Jóhann Jóhansson
Pääosissa: Eddie Redmayne, Felicity Jones, Charlie Cox, Emily Watson, Harry Lloyd, David Thewlis, Simon McBurney, Charlotte Hope & Tom Prior
Kesto: 2h 3min
Ikäraja: 7
Kaiken teoria on elämänkertaelokuva kuuluisasta fyysikosta ja kosmologista, Stephen Hawkingista. Elokuvan pohjana on Jane Hawkingin kirjoittama teos hänen elämästään Stephenin kanssa. Pääpaino onkin kaikista tieteellisistä meriiteistä huolimatta Stephenin ja Janen keskinäisessä suhteessa. Parin tavatessa nuorina opiskelijoina ei Stephen ollut vielä saanut diagnoosiaan parantumattomasta ALS-taudista. Kun sairaus viimein todettiin, päätti Jane jäädä miehensä rinnalle, vaikka tämän eliniän odote olikin vain kaksi vuotta nopeasti rappeuttavan taudin kanssa. Tosielämän Stephen Hawking on edelleen elossa tänäkin päivänä.
Tulevassa Oscar-gaalassa Kaiken teoria on ehdolla viidessä eri kategoriassa, joiden joukossa muun muassa paras elokuva ja sovitettu käsikirjoitus. Baftoja elokuva vei kotiinsa jo kolme kipaletta: parhaasta brittielokuvasta, sovitutetusta käsikirjoituksesta ja miespääosasta täysin ansaitusti. Tähän päivään mennessä olen itse kyseisen elokuvan nähnyt jo kahdesti, viimeksi juurikin tänään. Katsomiskerrat yleensä jo puhuvat puolestaan, mutta kerrottakoon, että halusin vain kovasti kokea tämän ihanan elokuvan läpi vielä kerran.
Kaiken teoriassa on kaikki kohdallaan: sen pohja on tosielämässä, se sivuaa tieteen teorioita, kertoo vakavasta sairaudesta ja ennenkaikkea rakkauden kantavasta voimasta. Elokuvassa hienointa onkin sen koskettavuus, ei selviä ilman nenäliinaa. Ensin seuraat nuorta kukkivaa rakkautta, jolla ei ole aavistustakaan siitä, mitä on vielä edessä. Myöhemmin jo vuosia diagnoosin saamisesta perhedynamiikka muuttuu taudin edetessä, kun Stephen on yksi huollettava muiden lasten joukossa. Janen määrätietoisuus alkaa huveta hänen kamppaillessaan jaksaakseen pitää kaikkea yhä omilla harteillaan.
Jo ensimmäisestä katsomiskerrasta lähtien olin sitä mieltä, että miespääosa Oscarin on kyllä mentävä Eddie Redmaynelle. Toisen katsomiskerran jälkeen olen vielä vahvemmin sitä mieltä, mutta sen lisäksi olisin myös tyrkyttämässä muitakin palkintoja tälle elokuvalle, ainakin sitä parhaan elokuvan. Redmaynen suoritus on vain kertakaikkiaan huikea, erityisesti fyysisesti. Sitä jotenkin loppua kohden unohtaa näyttelijän olevan oikeasti täysin terve nuori mies. Felicity Jones tekee myös hyvää jälkeä, mutta ei varmaankaan yllä kamppailussa kärkeen, koska vastassa on sen verran kovia suorituksia.
Kaiken teoria on aivan upea ja niin kovin koskettava elokuva. Harkitsen kolmatta katsomiskertaa....
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hyvin kirjoitettu! Itsekin tykästyin Redmaynen suoritukseen, todellista omistautumista haastavalle roolille ja oli kyllä Oscarinsa ansainnut. Itse kirjoitin kaiken teoriasta hieman jälkikäteen :D http://mammamiiau.blogspot.fi/2016/07/elamakertaelokuva-kertaa-kolme.html
VastaaPoista