Snowden

Ohjaaja: Oliver Stone
Käsikirjoitus: Kieran Fitzgerald & Oliver Stone, pohjaa Luke Hardingin kirjaan The Snowden Files ja Anatoly Kucherenan kirjaan Time of the Octopus
Musiikki: Craig Armstrong
Pääosissa: Joseph Gordon-Levitt, Shailene Woodley, Melissa Leo, Zachary Quinto, Tom Wilkinson, Scott Eastwood, Logan Marshall-Green, Timothy Olyphant, Ben Schnetzer, Keith Stanfield, Rhys Ifans & Nicolas Cage
Kesto: 2h 14min
Ikäraja: 12

Snowden pohjaa tositapahtumiin ja kertoo rohkean nuoren yhdysvaltalaisen miehen Edward Snowdenin tekemistä paljastuksista, jotka ajoivat hänet maanpakoon. Snowden (Gordon-Levitt) on tietotekniikan taitaja, joka työskenteli niin CIA:n, puolustustiedustelupalvelu DIA:n ja kansallisen turvallisuuspalvelun NSA:n leivissä. Kansalaisten turvallisuuden nimissä tehty viestintävälineisiin kohdistettu maailmanlaajuinen urkinta, joka kohdistui myös laajasti ihan oman maan asukkaisiin, rikkoi Snowdenin oikeuden tajua. Samalla työhön liittyvä äärimmäinen salassapitovelvollisuus tekee hallaa parisuhteelle tyttöystävä Linsay Millsin (Woodley) kanssa. Lopulta Snowden päättää tehdä uhkarohkean tempun ja anastaa tuhansia huippusalaisia asiakirjoja näyttääkseen ihmisille totuuden. Vasta paettuaan maasta Hongkongiin, hän tapaa salassa toimittajat, joille luovuttaa kaiken tietonsa haastattelun kera. 

Elokuva saakin alkunsa juuri Hongkongin maaperältä, jossa Snowden valmistautuu kohtaamaan toimittajat ja paljastamaan tietonsa. Tilanteessa on jo jännitettä, sillä Snowden on jo piilosilla tiedustelupalveluiden vakoilutaidot tuntien, vaikka vielä tietoja ei olekaan julkistettu maailmalle. Hänen alettua kertomaan tarinaansa kameralle siirrymme seuraamaan, miten tähän tilanteeseen on päädytty alkaen Snowdenin palveluksesta armeijasta. Jouduttuaan keskeyttämään palveluksen joutui Snowden etsimään uusia keinoja palvella maataan ja tämä tie sekä tietenkin tietoteknillinen lahjakkuus ajoi hänet alunperin tiedustelupalveluiden maailmaan. 

Rakenteessa ja oikeastaan koko elokuvassa on paljolti samaa kuin toisessa Oscar-tärpissä Sullyssä. Tässäkin jännitys pääsee tiivistymään niihin kriittisiin hetkiin, kun Snowden esimerkiksi tekee tietojen anastuksen, vaikka tiedät kyllä jo valmiiksi hänen siinä onnistuneen. Alkupuolla nähtyihin kohtauksiin palataan myös uudestaan, mutta nyt pohja on vielä selkeämpi ja ymmärrät aiemmin näkemästäsi vielä enemmän. Oscar-täky Snowden on laatunsa ja muiden selkeiden elementtien (Stone, tositapahtumiin perustuva jne.) tähden jo valmiiksi, mutta huomioitavaa on myös, että viime vuonna parhaan dokumentin Oscarin vei samasta hepusta kertova dokumentti Citizenfour. Voisin veikkailla jo tämänkin olevan muutaman ehdokkuuden pokaaja (ohjaus, käsikirjoitus ehkä?), mutta ei niitä johtotähtiä kuitenkaan, vaikka ehdottomasti hyvä onkin.

Joseph Gordon-Levitt on ihan mukiinmenevä näyttelijä, mutta tuntuu ensin vähän vetäytyneeltä Snowdenin roolissa ja ilmeettömyyden tähden vaikealukuiselta. Hahmon on ilmeisen tarkoituskin olla kuvatun kaltainen ja ilmintää juuri esikuvansa olemusta, mutta tässä huomaa, että vaikka Gordon-Levitt onkin lahjakas, olisi vielä petraamisen varaa heijastaa tunteita pienen pienillä eleillä. Päädyn aina vertaamaan "ilmeettömien hahmojen" esityksessä suorituksia Ryan Goslingiin, joka on huippuesimerkki siitä, miten tämä tehdään. Shailene Woodley on puolestaan jopa liian hyvä annettuun rooliinsa pelkkänä statistisena hahmona ja toivottavasti hänelle siunaantuu jotain vaativampaa tulevaisuudessa. Sivurooleissa on monta suurta karismaa ja tuttua naamaa sekä Nicolas Cage. Clint Eastwoodin poikaa Scottia en osannut yhdistää oikein vielä elokuvan aikana, vaikka pirun tutulta näyttikin, enkä myöskään osannut yhdistää Ben Schnetzeriä Pride-elokuvaan. 

Snowden on Oscar-tärppi jälleen mielenkiintoisen tositarinan pohjalta, jossa nuori mies paljastaa Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden nimissä tehdyt vakoilut koko maailmalle. 

Traileri pienellä SPOILERI-varoituksella, jos Snowdenin tarina ei ole ennestään jo tuttu. Tämä antaa myös ihan liian jumputijumputipaukejysäys-kuvan leffasta.

 

Prometheus

Ohjaaja: Ridley Scott

Käsikirjoitus: Jon Spaihts & Damon Lindelof

Musiikki: Marc Streitenfeld

Pääosissa: Noomi Rapace, Michael Fassbender, Guy Pearce, Charlize Theron, Idris Elba, Logan Marshall-Green, Rafe Spall & Sean Harris

Kesto: 2h 4min

Ikäraja: 16

Arkeologit Elizabeth Shaw (Noomi Rapace) ja Charlie Holloway (Logan Marshall-Green) ovat tutkineet muinaisten kulttuurien kalliomaalausten yhteneväisyyksiä ja paikantaneet niistä saman kuvion. Islannissa he tekevät merkittävän löydön aikaisempia vanhemmista kuvista, joista löytyy myös sama kuvio. Kuvio on kartta, joka heidän uskomuksensa mukaan johdattaa ihmiskunnan synnyn alkulähteille. Weyland-yhtiö rahoittaa tutkimusmatkan Prometheus-nimisellä aluksella, jossa tiimin ihmisjäsenet ovat kahden vuoden kestävän matkan ajan hyperunessa. Tiimin jäseniä valvoo androidi David (Michael Fassbender). Arkeologipariskunnan lisäksi mukana on eri alojen erikoisosaajia, merkittävimmissä rooleissa aluksen kapteeni Janek (Idris Elba) ja Weyland-yhtiön työntekijä Meredith Vickers (Charlize Theron). Aluksen miehistö herätetään hyperunesta hieman ennen määränpäähän saapumistaan ja itse Peter Weyland (Guy Pearce) kertoo hologrammi nauhoitteessa heille tarkemmin, mitä he oikein ovat tulleet tutkimaan. Tästä alkaa tutkimusmatka tuttuun sekä tuntemattomaan, jonka jälkeen he ehkä olisivat toivoneet vain pysyneensä kotona.

Prometheusta on verhonnut salaperäisyyksien verho, joka on ollut kieltämättä onnistunut mainoskikka, sillä trailerit jättivät minut ainakin vain kysymysten ja oman vilkkaan mielikuvituksen valtaan. Erityisesti kysymys, onko tämä nyt Alienin esiosa vai ei, on vellonnut edestakaisin kun tekijät ovat vain hämmentäneet asiaa (tarkoituksella) entisestään. Nyt se on selkeää, että kyllä se sitä juurikin on, mutta Prometheus on samalla myös hyvin itsenäinen teos ja sen juonikuviot ovat paljon laajemmat. Prometheus ei siis tosiaankaan keskity olemaan vain lisäjatke Alienille, vaan olemaan oma elokuvansa, joka toimii tasaveroisena parina Alien-elokuville. 

Prometheus alkaa kovin vahvasti ja nostattaa melkein liian kovat odotukset vahvalla alullaan. Lisäksi se arvoituksellisuus, joka toimi loistavasti kiinnostuksen herättäjänä, toimii loppuvaiheessa elokuvaa vastaan kun siitä ei tulekaan niin suurta jännitysnäytelmää, mitä oli uskaltanut odottaa. Prometheus päihittää kyllä Alienin jatko-osa tekeleet ainakin kolmannesta osasta eteenpäin, mutta erityisesti ensimmäisen elokuvan tunnelmaan se ei vaan pääse millään. En osaa määrittää mikä siinä on, pitäisi katsoa se ensimmäinen muistin virkistyksenä, mutta ainakin se kurkkua kuristava klaustrofobinen tunnelma jää tästä uupumaan. 

Henkilökaarti taasen oli oikein mieluisa. "Uusi Ripley" eli Noomi Rapacen Elizabeth Shaw kerää sympatiaa lapsekkaan uskonsa takia, mutta ei ole missään nimessä mikään avuton tapaus. Parisuhteen toinen osapuoli Charlie ei saa niin paljon ruutuaikaa, mutta on Logan Marshall-Greenin (joka on Tom Hardyn kadonnut kaksoisveli) tulkitsemana ihan symppis tapaus. Toinen vahva naishahmo on Vickers, ihana Charlize Theron, jonka motiivit ovat oma mysteerinsä. Mielenkiintoisimman roolin tekee ehdottomasti Fassbender, joka on saanut loistavan tilaisuuden esittää muutakuin tavallista ihmistä. Androidi David:n toimintaa on vähintään jännä tarkastella ja miettiä mihin tämän "sieluton" olento nojaa päätöksensä. David myös herättää ihmisten toimintaa kyseenalaistavia kysymyksiä ja tuntuu välillä niin loogiselta, että kylmää. Muut kohdattavat olennot ovat taidolla suunniteltuja ja ne näyttävät hyvin aidoilta. Alien-elokuvien visuaalisesta ilmeestä kuulu taiteilija H.R.Giger loistaa tässäkin ja esimerkiksi vieraan planeetan seinämaalaus on hänen tekemänsä. 

Prometheus sopii scifi-kauhun ja Alien-elokuvien ystäville. Heikkohermoisille ei missään tapauksessa.

P.S. Bongasitko Game of Thrones näyttelijän?

 

kuva1, kuva2, kuva3, kuva4