Hyvää huomenta maailma! Nyt on nukuttu täydet ”yöunet”
joskin hieman eri aikaan kuin tavallisesti. Sain pidettyä urhoollisesti silmäni
auki läpi koko Oscar-ruljanssin, eikä kahviakaan tarvinnut juoda, kuin yksi
ainoa kupillinen. Jos nyt nukutuilla aivoilla saisi nyhdettyä jotain tekstin
tapaista omista illan aikana rustatuista muistiinpanoista.
 |
| Nälkään oli varauduttu |
Ensin punaiselle matolle, joka oli alkuun hyvin puuduttavaa,
koska ketään merkittävää ei ollut tietenkään vielä niin aikaisin saapunut
paikalle. Ensimmäinen omiin silmiin osunut merkittävä henkilö matolla oli Benh Zeitlin,
joka siis vastasi yhden tämän vuoden suosikkini eli Beats of the Southern
Wildin ohjauksesta. Viimein A-listalaisten alkaessa lipua sisään pääsi
ihastelemaan pukupuolta kunnolla. Hienoja asuja oli muun muassa Jessica
Chastainilla, Amy Adamsilla ja Reese Witherspoonilla. Erityisen vau efektin
saivat aikaan Amanda Seyfried, Jennifer Lawrence, Catherine Zeta-Jones ja
Charlize Theron. Jälkimmäinen ei niinkään puvun tähden, vaan yleisen itsevarman
olemuksen, lyhyiden hiusten ja kauniiden kasvojen tähden. Quvenzhane Wallis
varasti tietysti shown mitä tulee ylisulouteen etenkin hänen söppänän koiralaukkunsa
takia. Anne Hathawayn puvusta en ensi alkuun pitänyt, koska se muistutti niin
paljon esiliinaa enkä oikeastaan pidä siitä vieläkään, mutta samalla tavalla
kuin Theronin kohdalla, oma karisma tekee kokonaisuudesta hienomman. Selkeästi
epäonnistuneita pukeutujia osaan nimetä ainakin kaksi. Renee Zellweger ei ollut
oikein itsensä näköinen ja mekko kampauksineen oli kauhean pliisu. Toinen neito
oli Kristen Stewart, jonka kolttu ei istunut miehustan kohdalta ollenkaan,
mutta pahempaa oli neidin koko muu olemus: tukka sekaisin ja silmät näyttivät
olevan pienessä pöllyssä.
 |
| Suosikkipukuja! Jostain syystä kaikki valkoisia. Kuvassa: Charlize Theron, Jennifer Lawrence ja Amanda Seyfried |
Sitten itse asiaan eli gaalaan, joka oli kokonaisuutena
todella todella onnistunut ja jää varmasti minun mieleeni yhtenä parhaista.
Kokonaisuus oli yhtenäinen jo pitkälti kantavan teeman eli musiikki elokuvissa tähden, jota tuotiin esille lukuisissa
musiikkiesityksissä (Daniel Radcliffe & Joseph Gordon-Levitt, Catherine
Zeta-Jones, Jennifer Hudson, Les Miserables, Goldfinger lauluesitys, Barbra Streisand
jne.) ja soittamalla elokuvien klassikkotunnareita (Indiana Jones, Rocky,
Kummisetä, Singing in the rain, Sound of music jne jne). Seth MacFarlane oli
yllättävän hyvä juontaja, vaikka olin etukäteen jo varautunut inhoamaan häntä,
koska esimerkiksi Family Guy ei tosiaan ole minun juttu. Seth koetteli vähän
kepillä jäätä sopivissa määrin, aiheutti muutaman kohauksen, mutta jäi mieleen
miellyttävänä kaverina.
Ensimmäinen pysti eli paras miessivuosa ei olisi voinut
mennä oikeampaan osoitteeseen kuin Dr. Schultz:lle eli Christoph Waltz:lle
elokuvasta Django (JES). Animaatio puolella lyhäri palkinnon sai täysin
odotetusti Räyhä-Ralfin alussa nähtävä Paperman ja itse paras animaatio olikin
Brave, joka oli aivan ihana tapaus kyllä. Kuvaus ja Erikoistehosteet olisin
suonut jollekin muulle, sillä nyt ne rohmusi Piin elämä. Etenkin kuvaus olisi
pitänyt mennä Anna Kareninalle (pöh pöh). No mutta onneksi Anna Kareninaa
muistettiin puvustuksen palkinnolla täysin ansaitusti. Maskeerauksen puolestaan
vei toinen suosikkini Les Miserables.
Les Miserables jatkoi voittoaan toisella pystillä
äänityksestä. Äänieditointi pystin kohdalla kävi harvinaisempi tilanne, kun
Zero Dark Thirty ja Skyfall saivat tasapelin! Hauskaahan oli tilanteessa vielä
se, että kun Mark Walhberg ilmoitti tilanteen olevan tasapeli, luulivat kaikki
(mukaan lukien minä) hänen heittäneen vitsin. Naissivuosan vei oikeutetusti ja
odotetusti Anne Hathaway Les Miserablesista ja hänen puheensa oli aivan ihanan
tunnerikas. Leikkauksen vei välistä Argo, Lavastuksen Lincoln, Musiikin Piin
elämä… pyhpah. Seuraavan palkinnon kohdalla pääsi taas tuulettamaan, kun Adele
kahmaisin parhaan biisin Skyfall:sta!
Sitten siirryttiin isoihin pysteihin ja itseäni niin
riipaisi tässä kohtaa kun Beats of the southern wild ei saanut Sovitetun käsiksen
pystiä, vaan sen vei Argo. Suru kuitenkin unohtui nopeasti, kun seuraavan
Alkuperäisen käsiksen vei oma suosikki Django ja Tarantino piti aivan mahtavan
puheen. Ohjauksen kohdalla olin taas sormet ja varpaat ristissä Beasts:n
kohdalla, mutta ei niin ei, se oli taas se Piin elämä ja Ang Lee. Vuoristorata
linja jatkui, kun taas sai riemuita Naispääosan mennessä Jennifer Lawrencelle,
jolloin Unelmien pelikirja sai ensimmäisen ja ainoan palkintonsa. Miespääosa
suuntasi Abraham Lincolnille eli Daniel Day-Lewisille, jonka roolisuoritus oli
kyllä sen arvoinen, pakko myöntää. Itse parhaan elokuvan kohdalla olin sitten
taas ne sormet ja varpaat ristittynä, että sen veisi joko Beasts of the
Southern Wild TAI Django TAI Les Miserables tai edes Unelmien pelikirja.
Palkinnon vei sitten veikkaustilastojen kärkinimi Argo…..
Vaikka ei mennyt kaikki niin kuin omassa
käsikirjoituksessani, täytyy sanoa että oli niin hieno gaala. Ei ollut selkeää
palkintorohmua ja ehdolla oli niin hyviä kuvia että! Ja suosikkini saivat
onneksi muutamiakin palkintoja ja pääsi oikeasti tuulettamaan kisakatsomossa.
Toivottavasti ensi vuonna saadaan kokea yhtä hieno gaala!
Piin elämä: 4 (Kuvaus, Erikoistehosteet, Musiikki, Ohjaus)
Argo: 3 (Paras elokuva, Leikkaus, Sovitettu käsikirjoitus)
Les Miserables: 3 (Maskeeraus, Äänitys, Naissivuosa)
Django 2 (Alkuperäinen käsikirjoitus, Miesivuosa)
Skyfall 2 (Paras kappale, Äänileikkaus)
Lincoln 2 (Miespääosa, Lavastus)
Anna Karenina 1 (Puvustus)
Unelmien pelikirja 1 (Naispääosa)
Joskus käy niin,
että jostain syystä jostakin elokuvasta ei vain ole, eikä tule, kyseisen kuvan
julisteita. Esimerkiksi joku kerhokuva on jo niin paljon vanhempi tapaus, että
siitä ei ole edes koskaan julistetta hallussamme ollut. Joskus joku leffa tekee
yllättävän paluun ohjelmistoon jo monia kuukausia elokuvan varsinaisen
ensi-illan jälkeen, jolloin julisteet ko. elokuvasta ovat jo aikoja sitten
lähteneet kävelemään leffateatterin jemmasta. Toisinaan tarvitaan vain
väliaikainen juliste ihan piakkoin saapuvan oikean virallisen version tilalle.
