Nainen junassa

Ohjaaja: Tate Taylor
Käsikirjoitus: Erin Cressida Wilson, pohjaa Paula Hawkinsin kirjaan
Musiikki: Danny Elfman
Pääosissa: Emily Blunt, Rebecca Ferguson, Haley Bennett, Justin Theroux, Luke Evans, Édgar Ramírez, Allison Janney, Lisa Kudrow & Laura Prepon
Kesto: 1h 52min
Ikäraja: 16 

Nainen junassa kertoo itse asiassa useamman naisen tarinan, joiden elämät kulkeutuvat yksiin varsin synkissä merkeissä. Pääosassa on alkoholisoitunut Rachel (Blunt), joka matkaa joka päivä junalla saman matkan ja tarkkailee omakotitaloidyllin elämää vakiopaikaltaan käsin. Hän on erityisen viehtynyt eräästä pariskunnasta, jotka vaikuttavat täydellisen rakastuneilta toisiinsa ja kehittää mielessään tarinaa näiden elämästä. Tämän pariskunnan naisosapuoli on levottomalla sielulla siunattu Megan (Bennett), joka eräänä päivänä katoaa jäljettömiin. Rachel uskoo nähneensä Meganin jonkun vieraan miehen seurassa tämän katoamisiltana.

Juonesta ei voi paljoa enempää paljastaa, sillä tarinan on parempi antaa kuoriutua kaikessa rauhassa sitä katsoessa. Kyseessä on kuitenkin aivan puhdas trilleri, jonka yksikään hahmo ei ole sisäisesti mikään kaunein tapaus. Pohjana on Paula Hawkinsin samanniminen menestyskirja, jota en valitettavasti ole lukenut, joten en tiedä, miten hyvin elokuvaversio vertautuu kirjaversioonsa. Pelkästään elokuvallisen annin pohjalta jo pelkkä traileri nostatti jo mielenkiinnon ja monta kysymysmerkkiä. Itse elokuva oli ehkä himpun verran laveasti rakennettu, mutta piti silti mielenkiinnon yllä ihan loppuun asti. 

Nainen junassa elokuvasta tulee väkisinkin mielleyhtymä parin vuoden takaiseen erittäin onnistuneeseen trilleriin, Gone girliin. Lajityyppi onkin sama, mutta tämä ei annostele shokkireaktiota aivan niin suurella volyymillä, eikä ole aivan niin hyytävä. Elokuva toimii kuitenkin omalla tavallaan ja vaikka suuriin tunnereaktioihin ei päästäkään, on jatkuvasti läsnä sellainen pienen pieni inha pohjavire. Joskus liian epämiellyttävät hahmot vaikuttavat liikaa omaan elokuvakokemukseeni, mutta tässä ne ovat juuri siinä rajalla ja uteliaisuus tarinaa kohtaan ylittää hahmot kauttaaltaan.

Emily Blunt olisi ansainnut Oscar-ehdokkuuden jo Sicariosta, joten ei ole ihmekään, että hän tekee jälleen hyvää jälkeä. Tämä ei ehkä kuitenkaan yllä kahinoihin asti, mutta vain siksi, että uskon joukkoon mahtuvan vielä suurempia suorituksia. Rebecca Fergusonin en muistanut ensin olevan tässä, koska hahmoa ei ole trailerissa alleviivattu, mutta kuka hän onkaan, niin hyvää työtä sieltäkin suunnalta. Haley Bennett (joka on minunkin mielestäni vähän Lawrencen näköinen, voisi olla serkku tms.) tuntuu olevan nyt joka paikassa, koska esiintyi myös The Magnificent Seven-länkkärissä ja vuosi sitten hieman erilaisemmassa, pelihenkisessä elokuvassa Hardcore. Mieshahmot jäävät aika taustalle, sillä kertomus on nimenomaan naisten näkökulmista kerrottu.

Nainen junassa on hieman arkisemmin maustettu trilleri, mutta osaa silti yllättää ja pitää mielenkiinnon yllä alusta loppuun.