Ohjaaja: Olivier Assayas
Käsikirjoittaja: Olivier Assayas
Pääosissa: Juliette Binoche, Kristen Stewart, Chloë Grace Moretz, Johnny Flynn, Lars Eidinger, Hanns Zischler, Angela Winkler & Brady Corbet,
Kesto: 2h 4min
Ikäraja: 7
Maria Enders (Juliette Binoche) on keski-ikäinen arvostetun uran saavuttanut näyttelijätär, joka on matkalla Sils Mariaan ottaakseen vastaan palkinnon ystävänsä puolesta. Marian assistentti Val (Kristen Stewart) ylipuhuu tämän tapaamiseen nuoren innovatiivisen ohjaajan kanssa, joka ei halua tiettyyn rooliin ketään muuta kuin Marian. Rooli on samassa näytelmässä, joka aikoinaan nosti Marian itsensä tapetille nuoren Sigfridin roolissa. Tällä kertaa Marian tulisi esittää Helenaa, joka on Sigridin viettelyksen uhri ja lopulta ajautuu itsemurhaan nuoren naisen tähden. Maria kokee kuitenkin olevansa vieläkin Sigrid ja Helenan osaan ei tunnu pääsevän millään sisään. Asiaa vaikeuttaa nuori nouseva näyttelijätär Jo-Ann Ellis (Chloë Grace Moretz), joka on astumassa Sigridin osaan ja vaikuttaa enemmän kuuluisalta lööppilehdistä kuin varsinaisista näyttelijäntaidoistaan.
Clouds of Sils Maria on sarjaa palkittu ja taiteellinen draamaelokuva eli juurikin yhtä itselleni helpoiten lähestyttävimmistä kategorioista (mahdollinen Oscar-leffa jopa?). Täytyy kyllä siltikin myöntää ohjaaja Olivier Assayasin teoslistaa tutkiessa, että yksikään nimike ei kuulosta tutulta eli hänen aiemmat teokset eivät ole itselleni tuttuja. Elokuvan traileri oli se, joka herätti lopulta mielenkiinnon sekä kollegan väittämä, että Kriten Stewartilla on tässä elokuvassa oikeita ilmeitä.
Traileri kylläkin antaa ihan aavistuksen harhaajohtavan suunnan ja ei täysin avaa oikeata juonikuviota. En siis tarkoita, että kaikki pitäisi olla paljastettu jo kättelyssä, vaan noudattaa kuitenkin annettua suuntaa tai sitten jättää ihan kaikki suoraan esiripun taakse. Elokuva on yleisesti kuitenkin onnistunut, ainoastaan loppupuoli jää hieman häiritsemään, kun tuntuu, että varsinaista ratkaisua ei saada. Sellaistakaan ei tarvisi olla, ellei elokuvan kantava voima olisi ollut Marian ja Valin keksinäisessä dynamiikassa ja juurikin sen lopullinen tilanne jää turhankin avoimeksi. Elokuva myös tuntui loppua kohden hieman jo pitkältä, vaikka kestohan ei sinänsä ole kuin parisen tuntia ja rapiat.
Clouds of Sils Mariassa parhaiten toimii sen draama puoli, eritoten henkilöiden väliset kemiat, jotka tuntuvat täysin realistisilta. Aiemmin mainitsemani Marian ja Valin keskinäiset välit ja niiden muuttuminen on elokuvaa eteenpäin vievä voima. Uuteen rooliin valmistautuminen ei osoittaudu pelkästään Marian käytäväksi omakohtaiseksi identiteettitaisteluksi, vaan se alkaa vaikuttaa hänen käytökseensä suhteessa assistenttiinsa Valiin. Nuori Jo-Ann Ellis ja tämän suosio saa Marian myös pohtimaan tähteyttä ja sitäkin kautta jälleen omaa itseään lisäten hukassaolon tuntemuksia.
Juliette Binoche on kuin tehty tälläsiin rooleihin tälläsissä elokuvissa ja jälleen hän tekee varman hyvää näyttelijän työtä. Suuri yllätys on kuitenkin Kristen Stewart, joka ihme kyllä oikeasti osaa tässä näytellä ja kyllä, hänellä on ilmeitä! Kristeniltä puuttuu aiemmin suorituksia vaivannut lakonisuus ja vaivaantuneisuus tyystin ja hän tuntuu todella luontevalta. Pienet kehonkielen eleetkin ovat kaukana haparoinnista, mutta eivät näytä laskelmoiduiltakaan. Chloë Grace Moretz on tässä elokuvassa parempi kuin esimerkiksi juurikin pyörivässä If I stay nyyhkyleffassa, koska hahmossa on paljon enemmän särmää. Hänenkin suoritustaan on oikein ilo katsella, kun Jo-Annin bambisilmien takaa loistaa paatumaton kunnianhimo.
Clouds of Sils Mariaa suosittelen erityisesti draamaelokuvien ystäville ja potentiaalisten Oscar-leffojen bongareille.
